Pelagian kirje

Etiopialainen vähemmän tunnettu teksti, joka ei nimestään huolimatta ole kirje. British Museum -kokoelmissa tästä on viisi käsikirjoitusta, joista kolme on 1300-luvun kopioita. Tekstin taustalla on selvästi 2Tim.4:17 maininta leijonan kidasta pelastumisesta, mutta toisissa teksteissä mainitaan 200-luvun kirjallisena perimätietona, että Efeson kaupungissa oli tullut 12 000 uskoon ja sen seurauksena Paavali heitettiin leijonalle (M.R.James, The New Testament Apocrypha). Suomennettu 27.-28.11.2018. Pelagia nimenä merkitsee symbolisesti "Herran (aviomiehestään) erottama".

Pelagian kirje. Kun Paavali tuli Kesarean alueelle, hän opetti sielläkin Herran tietä, niin kuin hänellä oli aina tapana. Ja siellä tapahtui, että kaikki ne sen kaupungin miehet, jotka epäilivät eivätkä uskoneet Tooraan, koska he eivät olleet tottuneet siihen, he pilkkasivat Paavalia, ja ottivat hänet kiinni ja laittoivat hänet kahleisiin, sanoen hänelle, "sinä olet tuonut meille sellaista lakia, joka ei kuulu meille." Ja hän sanoi heille, "ette tekään ole tarpeeksi vanhoja tuomitsemaan minua. Mutta mitä ihminen vanhuudessaan etsii? Eikö hän etsi sitä, mikä on oikeaa ja hyvää? Niin kuin profeetta David sanoi, "tietäkää, tietäkää, että minä olen, eikä minun rinnallani ole toista Herraa, sanoo Jumala."


Kysykää isiltänne, ja he kertovat teille,

teidän vanhuksiltanne, ja he antavat sen tiedoksi,

oliko olemassa joku ennen Häntä, joku, joka teki ihmeitä,

oliko hänen jälkeensä maailmankaikkeuden luojaa - eikä hänen rinnallaan ole toista.

Hän oli ennen maailmaa

ja hän on maailman jälkeenkin.

Hän on muinaisuudesta,

ja hän on nyt - eikä hänen rinnallaan ole toista jumalaa.

Joka levittää taivaat kuin maljan,

käärii ne kokoon kuin kirjakäärön,

ja kaikki kuihtuu ja kuluu pois.

Mutta hän on Jumala,

eikä hänen vuotensa pääty.

Häntä me kumarramme,

ja Häntä me ylistämme,

hänen voimaansa me korotamme

ja hänen nimeään me palvomme ja kumarramme.

 

Ja silloin se tuomari ihmetteli ja halveksi häntä, ja antoi hänen mennä. Ja Paavali lähti kohti sitä vuorta. Ja hänen sinne kävellessään, Paavali löysi leijonan ja sen korkeus oli kaksitoista kyynärää ja kooltaan se oli hevosen kokoinen. Ja kun se kohtasi Paavalin, he tervehtivät toisiaan ikään kuin olisivat tunteneet toisensa. Ja se leijona sanoi Paavalille, "hienoa kohdata sinut, Paavali, sinä Jumalan palvelija ja Herran Jeesuksen Kristuksen apostoli! Minulla olisi sinulle yksi pyyntö." Ja Paavali vastasi sille, "puhu, minä kuuntelen." Ja se leijona sanoi, "anna minun päästä sisälle kristittyjen suuriin asioihin." Ja Paavali otti hänet ja antoi hänen päästä sisälle niihin kristittyjen suuriin asioihin. Ja kun hän oli saanut päätökseen käskyn seitsemännestä päivästä, he hyvästelivät toisensa. Ja Paavali palasi takaisin siihen kaupunkiin.

Ja eräs mies sanoi hänelle, "veljeni, joka on minua vanhempi, on kuollut. Tule ja rukoile minun kodissani." Ja Paavali meni ja havaitsi, että hän oli kuollut, ja hän sanoi, "mikä vaivaa, älä itke, vaan ole hiljaa." Ja Paavali alkoi rukoilla, ja hän sanoi, "minun Herrani Jeesus Kristus, joka et ole hidas tekemään hyvää; Missä sinun nimeäsi kutsutaankin, sinä olet siellä, vaikka kukaan ei sinua näkisi eikä pystyisikään näkemään. Ihmisten tähden sinä näytit ikuiset ihmeesi, ettei kukaan epäilisi ja sanoisi, "missä on tämä herra, jonka sanotaan olevan ihmisten ystävä?" Herra, anna sinä elämä tälle miehelle, sillä jokainen lahja tulee sinulta. Älä ota pois sitä uskoa, jonka sinä olet meille antanut. Anna tälle miehelle uskoa, kunnes tulet kunniassasi ja tuomiossasi, joka ei ole turhaa." Ja hän sanoi, "mies, nouse!" Ja hän nousi ja palasi tajuihinsa, ja monet uskoivat, ja seurasivat häntä sanoen, "opeta meillekin sellainen usko, että kun joku pyytää, kuolleet nousevat ja saavat elää." Ja hän sanoi heille, "Jos teillä on sydämissänne edes sinapin siemenen verran uskoa, silloin te voitte sanoa tuolle vuorelle 'mene pois', ja se menee pois. Usko pelastaa kaikessa." Ja he sanoivat hänelle, "anna meidän kuulla siitä, me pyydämme sinua." Ja hän alkoi opettaa heitä, ja hän sanoi heille, "katso, huora Rahab meni uskon kautta sisälle taivasten kuningaskuntaan. Ja katso, ne kolme nuorukaista pelastuivat tulesta uskon kautta. Ymmärtäkää, että uskon kautta pelastuu. Ja hänen uskonsa kautta Daniel pelastui leijonien suusta. Katsokaa profeetta Hesekieliä, hän pelastui savisesta kuopasta. Katsokaa Theklaa, joka uskon kautta pääsi pakoon tulta ja leijonien kitoja. Katsokaa Abrahamia, jolle Jumala sanoi hänen uskonsa tähden, "minun ystäväni". Katsokaa Iisakia, joka uskonsa kautta pelastui miekasta ja siitä uhrialttarista, ja Iisak kuuli hänet, joka puhui. Ja katsokaa Josefia, joka hänen uskonsa kautta pääsi pois kuopasta ja hänen veljistään ja kuningas faaraon kädestä, ja hänestä tuli hallitusmies. Ja pitäisikö kertoa vielä muistakin profeetoista ja meidän isistämme, jotka myös olivat Jumalan mielen mukaisia? Ja katsokaa hänen veljiään ja hänen valittujaan; Elia, joka nousi elävänä taivaisiin ja hänen luojansa laittoi hänet nousemaan tulisilla vaunuilla, tulisten hevosten vetäessä niitä hänen käskystään. Ja uskonsa kautta Elia pyysi Jumalaa, ettei maan päällä sataisi kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen, ja niin tapahtui. Ja katsokaa Elishaa, joka uskonsa kautta paransi spitalisen hänen sitä pyytäessään, ja hänkin teki kuolleita eläviksi myös pyytämällä tätä Jeesukselta Kristukselta. Nyt myös te, veljeni, uskokaa koko sydämestänne ja koko voimastanne ja koko sielustanne, että Kristus, Isä Jumala ja Poika ja Pyhä Henki on yksi Jumala, ja että kaiken, mitä te pyydätte, hän antaa teille ja tekee teidän puolestanne. Mutta minä sanon teille, että jos te uskotte, että Herra on Jumala, ettekä tee hänen tahtoaan, teidän uskonne on turhaa. Ja mitä hyödyttää uskoa, jos te ette toteuta hänen tahtoaan, johon te olette uskoneet? Katso, myös demonit uskovat, että Jumala on Herra, eivätkä toteuta hänen tahtoaan. Sen mukaan siis ne, jotka eivät toteuta hänen tahtoaan eivätkä pidä Jumalan käskyä, ovat turhia. Mutta jos te siis uskotte, että Kristus on Jumala; älä varasta, älä tee aviorikosta, älä palvele epäjumalia, äläkä vanno väärin, älä himoitse lähimmäisesi omaisuutta, kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja pelkää Jumalaa kaikesta sydämestäsi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta sielustasi. Älä pidä mitään muuta hänen rinnallaan, sillä hän on sinun luojasi ja sinun isäsi luoja - Jeesuksen rinnalla ei ole toista jumalaa. Ja anna köyhille osa kotisi hedelmästä; vie Herran, sinun Jumalasi huoneeseen sinun sadostasi ensihedelmät."

Ja kun Paavali julisti tätä käskyä ja opetti näin, monet muutkin uskoivat ja alkoivat pitää tätä maailmaa arvottomampana, ja he seurasivat Herran käskyä ja seurasivat Paavalia. Ja eräs nainen, jonka nimi oli Pelagia, kuninkaan tytär, kuuli ja piti halpana omaa aviomiestään ja seurasi Paavalin kehoituksia. Ja kun hänen aviomiehensä kuuli siitä, hän kertoi kuninkaalle. Ja se kuningas tapasi Paavalin ja sanoi hänelle, "katso, sinä turmelet koko kansamme, ja kaikki alkavat pitää tätä maailmaa halpana kuultuaan sinun ojentavia puheitasi. Myös aviomies alkaa pitää vaimoaan halpana ja vaimokin pitää halpana miestään. Ja nyt sinä saat maksaa kaikesta siitä, mitä olet tehnyt Theklallekin!" Ja hän käski, että Paavali heitettäisiin vankilaan, ja kuten kuningas käski, niin tehtiin. Ja Paavalia varten lähetettiin leijona teatterille, ja häntä vaanimaan lähetettiin se, jonka korkeus oli kaksitoista kyynärää ja joka oli hevosen kokoinen, juuri se, joka oli kohdannut Paavalin; se, jonka Paavali antanut päästä sisälle kristittyjen suuriin asioihin. Ja kun tämä leijona tuotiin ja kuningas näki sen, hän ihmetteli sen kokoa ja sanoi, "tulkaa, me olemme tänään löytäneet Paavali syöjän!" Ja Paavali tuotiin vankilasta ja vietiin teatterille. Paavalin jälkeen hänen luokseen tuotiin se leijona. Ja näytti siltä, että leijona söisi hänet, ja he kaikki sanoivat, "vihdoinkin on tullut se päivä, kun Paavali saa kohdata rangaistuksensa!" Ja Paavali ojensi kätensä ylös, ja rukoili, ja leijona rukoili hänen perässään, ja Paavali ylisti, ja se leijona ylisti hänen kanssaan. Ja kun he olivat lopettaneet rukouksen ja ylistyksen, Paavali kääntyi sanomaan sille leijonalle, "hyvin tehty!" Ja se leijonakin sanoi Paavalille, "hyvin tehty, isämme, hyvin tehty!" Ja Paavali sanoi sille leijonalle, "kuinka sinut on saatu kiinni, sinut, joka olet niin suuri?" Ja se leijona sanoi Paavalille, "sinäkin, katso, olet otettu kiinni, ja sinut tuotiin minulle syötäväksi. Eivätkö he tienneet, että olemme ystäviä toisillemme, ja meidän Herramme palvelijoita?" Ja kun hänet oli nähty puhumassa Paavalin kanssa, he kaikki ihmettelivät ja sanoivat, "tämän miehen usko on valtavaa, jopa metsän eläin tottelee häntä, ja kansa kuulee häntä." Ja he sanoivat, "ottakaa Pelagia ja antakaa hänen mennä tämän leijonan kanssa." Ja leijona ja Paavali lähtivät pois. Ja kaikki sanoivat, "meillä on kuparilehmä. Sytytetään se tuleen ja heitetään Pelagia sinne, tai olkoon hän kuuliainen tai olkoon alamainen aviomiehelleen ja eläköön elämäänsä niinkuin tavalliset ihmiset." Ja se kuparilehmä tuotiin ja häntä alettiin heittämään siihen. Ja sillä hetkellä satoi satamalla, ja se sammui. Mutta hän halusi kuitenkin mennä sinne sisään. Ja kun hänen aviomiehensä näki hänen halukkuutensa mennä sinne, hän otti miekan ja heittäytyi siihen kasvoilleen ja kuoli, sillä Pelagian kauneus oli ihmeellinen, mutta Pelagia ei ajatellut omaa kauneuttaan eikä tätä katoavaa maailmaa.

Olkoon hänen rukouksensa meidän isämme Johanneksen kanssa ja valmistakoon osaa hänen asuinsijoissaan voittajien, marttyyreiden kanssa. Amen.