Juudaksen elämä

Armenialainen versio. Latinalainen menee aivan eri tavalla, mutta on sisällöltään mielestäni merkityksetön. Tekstin pohjana 11 eri käsikirjoitusta, 1400-1700 -luvuilta. Suomennettu 21.1.2021.

Luku 1. Me olemme kuulleet ja oppineet meidän hengellisiltä opettajiltamme, että kun Judas syntyi, hänen isänsä meni joidenkin viisaiden ja ymmärtävien miesten luo ja kysyi, "mitä minun lapsestani tulee?" He tutkivat ja selvittivät asiaa, ja sanoivat hänelle, "tämä sinun lapsesi tulee olemaan paha ihminen, roisto, hän murhaa isänsä ja ottaa äitinsä vaimokseen, ja hän pettää taivaan ja maan Luojan, ja itse hän kokee kamalan kuoleman." Kun hänen isänsä kuuli tämän, hän ajatteli sydämessään, että pääsisi lapsesta eroon, mutta hän ei voinut tappaa häntä itse. Sitten hän teki arkun, ja laittoi lapsen siihen, ja laittoi hänet virtaan ajelehtimaan ja kuolemaan. Ja tapahtui, että eräs paimen oli paimentamassa laumaansa virran rannalla, ja kun hän kuuli itkun äänen, hän meni ja otti hänet ja vei kotiinsa. Hänen vaimonsa otti hänet ja kasvatti iloiten, sillä heillä ei ollut omaa lasta.

Luku 2. Kun hän kasvoi ja tuli mieheksi, tuo paimen ja hänen vaimonsa kuolivat, mutta he kertoivat ennen kuolemaansa, että olivat löytäneet hänet. Sitten hän lähti kiertelemään maata, ja tuli ja asettui erääseen kylään, jossa hänen isänsä ja äitinsä elivät, mutta he eivät tunnistaneet tai tienneet toisiaan. Ja tapahtui eräänä päivänä, että hänen isänsä näki hänet istumassa joutilaana, ja hän sanoi hänelle, "miksi et tee mitään? Tule minulle töihin, maksan palkkasi." Ja hän nousi, ja meni hänen kanssaan. Eräänä iltana hän lähetti hänet vartioimaan hänen viinitarhaansa. Hänen ollessaan siellä vartiossa, hänen isänsä nousi ja meni viinitarhalle nähdäkseen, oliko hän hereillä. Kuullessaan hänen tulevan, Judas huusi kolme kertaa, "kuka olet?", vastausta saamatta. Judas otti nopeasti nuolen, laittoi sen jouseen, ja luullen häntä varkaaksi, osui häneen ja tappoi hänet siihen paikkaan.

Ja hän meni, ja kun hän näki ja tunnisti hänet, hän itki ja huusi, "minä tapoin herrani ja hyväntekijäni!" Kaikki miehet ja naiset, ja hänen äitinsä, kokoontuivat hänen ympärilleen. Kun syy selvisi, he eivät tuominneet häntä, sillä hän ei ollut syyllinen, ja isä haudattiin. Hänen vaimonsa näki, että hän oli nopea tekemään töitä siinä kodissa, ja he rakastuivat toisiinsa, ja niin Judas meni naimisiin äitinsä kanssa.

Luku 3. Ja tapahtui eräänä päivänä, kun he istuivat yhdessä talossa, hänen vaimonsa kysyi häneltä, "mistä maasta tai miltä alueelta olet kotoisin? Onko sinulla sukulaisia tai perhettä?" Hän sanoi, "en tiedä, kuka on minun isäni tai äitini. Eräs paimen ja hänen vaimonsa kasvattivat minut, ja he kertoivat löytäneensä minut puuarkusta, joka kulki virran mukana." Kun hänen äitinsä kuuli tuon, hän huusi paniikissa. Kaikki kokoontuivat yhteen kuullessaan tuon huudon, ja syy selvisi. Se oli hänen oma poikansa, joka oli laitettu jokeen, niiden viisaiden miesten sanojen mukaisesti. Tuon kuullessaan Juudas alkoi itkemään ja lyömään itseään päähän, sanoen, "voi minua! Kuka parantaa minut tästä suuresta tuskasta, ja tästä katkerasta synnistä?" Samoin äiti itki, "voi minua, sillä minusta on tullut oman poikani vaimo!"

Luku 4. Siihen aikaan maine Jeesuksen ihmeistä levisi kaikkialla, ja yhteisellä päätöksellä Judakselle sanottiin, että "kukaan muu ei voi selvittää syntejäsi kuin Jeesus." Ja hän nousi ja meni Jeesuksen luokse, ja hänestä tuli oppilas muiden Jeesuksen oppilaiden joukkoon. Myöhemmin hän petti Herran kolmestakymmenestä hopearahasta. Tästä syystä häntä sanotaan pettäjäksi. Oi Judas, sinä pahanpuhujien ja pahantekijöiden osallinen, joka niin helposti myit kaiken Luojan!