Simon Keefas opettaa Rooman
kaupungissa
Keisari Claudiuksen kolmantena
vuotena Simon Keefas lähti Antiokiasta mennäkseen Roomaan. Ja kun hän matkusti
eteenpäin, hän saarnasi useissa maissa meidän Herramme sanaa. Ja kun hän oli
melkein saapunut sinne, monet olivat kuulleet ja lähtivät tapaamaan häntä ja
koko seurakunta otti hänet vastaan suurella ilolla. Ja jotkut kaupungin
ruhtinaista, keisarillisten pääpantojen kantajia, tulivat hänen luokseen, että
he näkisivät hänet ja kuulisivat hänen sanansa. Ja kun koko kaupunki oli
kokoontunut yhteen hänen ympärilleen, hän nousi ylös puhumaan heille ja
näyttämään heille hänen opetuksensa saarnaamista, minkälaista se oli. Ja hän
alkoi puhua heille näin:
Miehet, Rooman kansalaiset,
kaiken Italian pyhät, kuulkaa, mitä minä sanon teille! Tänä päivänä minä
saarnaan ja julistan Jeesusta, Jumalan Poikaa, joka tuli alas taivaasta ja tuli
ihmiseksi, ja oli meidän kanssamme kuin yksi meistä, ja teki ihmeellisiä
mahtavia tekoja ja merkkejä ja ihmeitä edessämme, ja kaikkien niiden
juutalaisten edessä, jotka ovat Palestiinan maassa. Ja myös te itse kuulitte
niistä asioista, jotka Hän teki, koska Hänen luokseen tultiin myös muista
maista, Hänen parantamisen maineen ansiosta ja sen ihmeellisen avun tähden,
jonka Hän antoi. Ja kuka ikinä lähestyi Häntä, parani Hänen sanallaan. Ja niin
kuin Hän oli Jumala, samalla, kun Hän paransi, Hän myös antoi syntimme
anteeksi. Sillä Hänen parantamisensa, joka oli avointa katseltavaa, kantoi
todistusta Hänen kätketystä anteeksiannostaan, että se oli todellista ja
luotettavaa. Sillä tätä Jeesusta profeetat julistivat salaperäisissä
sanonnoissaan, kun he tahtoivat nähdä Hänet ja kuulla Hänen sanansa – Hänen,
joka oli Isänsä kanssa ikuisuudesta ja iankaikkisuudesta. Jumala, joka oli
kätkeytynyt korkeuteen ja ilmestyi syvyyteen, loistelias Poika, joka oli Hänen
Edeltäjästään, ja jota on kunnioitettva yhdessä Isänsä kanssa, ja Hänen
taivaallisen Henkensä kanssa, ja Hänen valtansa kauhistuttavan voiman kanssa.
Ja Hänet ristiinnaulittiin Hänen omasta tahdostaan synnintekijöiden käsien
kautta, ja otettiin ylös Isänsä luokse, aivan kuten minä ja seuralaiseni
näimme. Ja Hän tulee jälleen, Hänen omassa kunniassaan ja Hänen pyhien
enkeliensä kunniassa, niin kuin me kuulimme Hänen sanovan meille. Sillä me emme
voi sanoa mitään, mitä emme kuulleet Häneltä, emmekä me kirjoita Hänen
Evankeliuminsa kirjaan mitään, mitä Hän itse ei meille sanonut, koska tämä sana
on puhuttu tarkoituksena, että valehtelijoiden suut sulkeutuisivat sinä
päivänä, kun ihmiset tekevät tiliä turhista sanoista tuomion paikassa.
Lisäksi, koska me olimme
kalastajia, emmekä taitavia kirjoissa, siksi Hän sanoi meille myös: ”Minä
lähetän teille Hengen, Puolustajan, että Hän opettaisi teille, mitä te ette
tiedä”, sillä Hänen lahjansa kautta me puhumme niitä asioita, joita te
kuulette. Ja lisäksi sen avulla me autamme sairaita ja parannamme tautiset,
että Hänen sanansa kuulemisen kautta ja Hänen voimansa avun kautta te
uskoisitte Kristukseen, että Hän on Jumala, Jumalan Poika, ja vapautuisitte
siteen palvelemisesta ja palvoisitte Häntä ja Hänen Isäänsä, ja ylistäisitte
Hänen taivaallista Henkeään. Sillä kun me ylistämme Isää, me ylistämme myös
Poikaa Hänen kanssaan, ja kun me palvomme Poikaa, me palvomme myös Isää Hänen
kanssaan, ja kun me tunnustamme Henkeä, me tunnustamme sekä Isää että Poikaa,
koska Isän ja Pojan Hengen nimeen meidän käskettiin kastaa ne, jotka uskovat,
että he eläisivät ikuisesti.
Paetkaa siksi tämän maailman
viisauden sanoja, joista ei ole mitään hyötyä, ja lähestykää niitä, jotka ovat
todellisia ja uskollisia ja hyväksyttäviä Jumalan edessä, joiden palkinto myös
on ylhäällä varastossa, ja joiden takaisinmaksu seisoo varmana.
Nyt on myös valo noussut
luomakuntaan ja maailma on saanut mielen silmät, että jokainen ihminen näkisi
ja ymmärtäisi, että ei ole sopivaa, että palvotaan luotuja Luojan sijasta tai
yhdessä Luojan kanssa, koska kaikki, mikä on luotu, on tehty olemaan Tekijänsä
palvoja, eikä palvottavaksi niin kuin sen Luoja. Mutta tämä, joka tuli
luoksemme, on Jumala, Jumalan Poika, omassa luonnossaan, sen lisäksi Hän
sekoitti Hänen jumaluutensa meidän ihmisyyteemme terkoituksenaan, että Hän
uudistaisi meidän ihmisyytemme Hänen jumaluutensa avulla. Ja tämän tähden on
oikein, että meidän tulee palvoa Häntä, koska Häntä on palvottava yhdessä Hänen
Isänsä kanssa, ja että meidän ei tule palvoa luotuja, jotka on luotu Luojan
palvomista varten. Sillä Hän on itse totuuden ja oikeuden Jumala, Hän on itse
ennen kaikkia maailmoja ja luotuja, Hän itse on Todellinen Poika ja loistava
hedelmä korotetusta Isästä.
Mutta te näette ne ihmeelliset
teot, jotka kulkevat mukana ja seuraavat näitä sanoja. Kukaan ei ole uskomatta
niihin. Katso, on lyhyt aika siitä, kun Hän nousi Isänsä luokse, ja nähkää,
kuinka Hänen Evankeliuminsa on lentänyt lentonsa läpi koko luomakunnan, että se
siten tulisi tunnetuksi ja uskottaisiin, että Hän itse itse on luotujen Luoja,
ja että Hänen rukoilemisensa kautta luodut elävät. Ja niin kuin te näitte
auringon pimentyvän Hänen kuollessaan, myös te itse olette todistajia. Lisäksi
maa järisi, kun Hänet tapettiin, ja verho repesi Hänen kuollessaan. Ja näihin
asioihin liittyen myös hallitusmies Pilatus oli todistaja, sillä hän itse
lähetti ja teki ne tunnetuksi keisarille, ja nämä asiat, ja enemmän kuin nämä,
luettiin hänen edessään ja teidän kaupunkinne ruhtinaiden edessä. Ja tämän
tähden keisari oli vihainen Pilatukselle, koska hän oli epäoikeudenmukaisesti
kuunnellut juutalaisten painostusta, ja tästä syystä hän lähetti ja otti
häneltä pois sen käskyvallan, jonka hän oli antanut hänelle. Ja tämä asia
julkistettiin ja tiedettiin kaikkialla roomalaisten alueella. Siis se, mitä
Pilatus näki ja teki keisarille tunnetuksi ja teidän kunnioitettavalle
senaatillenne, sitä samaa minä saarnaan ja julistan, ja niin tekevät myös minun
mukanani olleet apostolit. Ja te tiedätte, että Pilatus ei olisi kirjoittanut
keisarilliselle hallitukselle sellaista, mikä ei olisi tapahtunut ja mitä hän
ei olisi nähnyt omilla silmillään, vaan sitä, mitä tapahtui ja mitä todella
tehtiin – tämä on sitä, mitä hän kirjoitti ja teki tunnetuksi. Lisäksi sen
haudan vartijat olivat myös todistajia niille asioille, jotka siellä
tapahtuivat. Heistä tuli kuin kuolleita miehiä, ja kun noita vartijoita
kuulusteltiin Pilatuksen edessä, he tunnustivat hänen edessään, kuinka suuren
lahjuksen juutalaisten ylipapit olivat antaneet heille, niin että he
sanoisivat, että me, Hänen opetuslapsensa, olimme varastaneet Kristuksen
ruumiin.
Katso, te olette siis kuulleet
monia asioita ja lisäksi, jos ette tahdo taipua niiden asioiden kautta, joita
olette kuulleet, taipukaa edes niiden mahtavien tekojen kautta, jotka näette,
jotka tehdään Hänen nimensä kautta.
Älkää antako Simon Noidan
huijata teitä ulkomuodoilla, jotka eivät ole todellisuuksia, joita hän näyttää
teille, niin kuin myös miehille, joilla ei ole ymmärrystä, jotka eivät tiedä,
kuinka erottaa se, mitä he näkevät ja kuulevat. Lähettäkää siis, ja ottakaa
hänet kiinni sellaiseen paikkaan, minne, koko kaupunkinne on kokoontunut yhteen
ja valitkaa meille joku merkki tehtäväksi teidän edessänne, se, jonka näette
tekevän tuon saman merkin, osanne on uskoa siihen.
Ja heti he lähettivät, ja
ottivat kiinni Simon Noidan, ja ne miehet, jotka olivat hänen mielipiteensä
kannattajia, sanoivat hänelle: ”Miehenä, josta meillä on luottanus, että
sinussa on voimaa tehdää ihan mitä tahansa, tee muutama merkki meidän kaikkien
edessä, ja anna tämän galilealaisen Simonin, joka saarnaa Kristusta, nähdä se.”
Ja samalla, kun he puhuivat hänelle näin, sattumalta ohi kuljetettiin
kuollutta, yhden päällikön ja huomattavan miehen poikaa, tunnettua heidän
keskuudessaan. Ja kaikki heistä, kun he olivat yhteen kokoontuneina, sanoivat
heille: ”Kuka tahansa teistä, joka palauttaa elämään tämän kuolleen, hän on
todellinen, ja uskottava ja vastaanotettava, ja me seuraamme häntä kaikessa,
mitä hän meille sanookin.” Ja he sanoivat Simon Noidalle: ”Koska olit täällä
ennen galilealaista Simonia, ja me tunsimme sinut ennen häntä, esitä sinä
ensiksi se voima, joka on kanssasi.”
Sitten Simon lähestyi kuollutta
vastahakoisesti, ja paarit asetettiin alas hänen eteensä, ja hän katsoi oikeaan
ja vasempaan käteen, ja katsoi ylös taivaalle sanoen monia sanoja. Jotkut
niistä hän ilmaisi ääneen, ja jotkut niistä salaa eikä ääneen. Ja hän
viivytteli kauan ja mitään ei tapahtunut eikä mitään tullut tehdyksi, ja
kuollut makasi paareillaan.
Ja sen jälkeen Simon Keefas
lähestyi rohkeasti kuollutta ja huusi ääneen kaiken sen kokouksen edessä, joka
seisoi siellä: ”Jeesuksen Kristuksen nimessä, jonka juutalaiset
ristiinnaulitsivat Jerusalemissa ja josta me saarnaamme, nouse ylös siitä!” Ja
niin pian kuin Simonin sana oli puhuttu, kuollut tuli elämään ja nousi
paareilta.
Ja kaikki ihmiset näkivät ja
ihmettelivät ja he sanoivat Simonille: ”Kristus, josta saarnaat, on
todellinen!” Ja monet huusivat ja sanoivat: ”Kivitettäköön Simon Noita, meidän
kaikkien pettäjä!” Mutta Simon, siitä syystä, että jokainen juoksi näkemään sen
kuolleen miehen, joka oli tuulut elämään, pakeni heiltä, kadulta toiselle ja
talosta taloon eikä langennut heidän käsiinsä tuona päivänä.
Mutta koko kaupunki piti kiinni
Simon Keefaasta ja he ottivat hänet vastaan iloisesti ja lempeästi, eikä hän
lopettanut merkkien ja ihmeiden tekemistä Kristuksen nimessä, ja monet uskoivat
häneen. Lisäksi Cuprinus, elämään palautetun isä, otti Simonin kanssaan
taloonsa ja viihdytti häntä sopivalla tavalla samalla, kun hän ja koko hänen
taloutensa uskoivat Kristukseen, että Hän on elävän Jumalan Poika. Ja monet
juutalaisista ja pakanoista tulivat siellä opetuslapsiksi. Ja kun oli suuri
riemu hänen opettamisestaan, hän rakennutti kirkkoja sinne, Roomaan ja
ympäröiviin kaupunkeihin, ja kaikkiin Italian kansan kyliin, ja hän palveli
siellä hallitsijoiden johtajan asemassa 25 vuotta.
Ja näiden vuosien jälkeen
keisari Nero otti hänet kiinni ja sulki vankilaan. Ja hän tiesi, että he
ristiinnaulitsisivat hänet, niin hän kutsui diakoni Ansuksen ja teki hänestä
piispan sijaansa Roomaan. Ja nämä asian Simon itse puhui ja lisäksi myös loput,
ne muut asiat, jotka hänellä oli sanottavana, hän käski Ansusta opettamaan
kansan edessä sanoen hänelle: ”Uuden Testamentin ja Vanhan rinnalla älkää
lukeko kansan edessä mitään muuta, mikä ei ole oikeaa.”
Ja kun keisari oli käskenyt,
että Simon on ristiinnaulittava pää alaspäin, niin kuin hän oli itse keisarilta
pyytänyt, ja että Paavalin pää on irroitettava, oli suuri levottomuus kansan
keskuudessa, ja katkera ahdinko kaikessa kirkossa, ymmärtäessään, että heiltä
riistetään apostolien näkeminen. Ja opas nimeltä Isus nousi ja otti yöllä
heidän ruumiinsa ja hautasi ne suurella kunnialla, ja niistä tuli
kokoontumispaikat monille.
Ja tuohon aikaan, kuin
vanhurskaalla tuomiolla, Nero hylkäsi valtakuntansa ja pakeni, ja tuli hetkeksi
loppu siitä vainoamisesta, jonka keisari Nero oli heitä vastaan nostanut. Ja
monia vuosia apostolien kruunaamisen jälkeen, jotka olivat lähteneet
maailmasta, kun pappeuden järjestäytyminen eteni sekä kaikessa Roomassa että
kaikessa Italiassa, silloin tapahtui, että Rooman kaupungissa oli suuri
nälänhätä. Tähän loppuu Simon Keefaan opettaminen.