Sibylla

 

"The Sibylline Oracles" on 14 kirjan kokoelma tuntemattomaksi jääneiden naisten profetioita. Näistä on runsaasti mainintoja antiikin historiassa, vanhimmat jopa 4-500 vuotta eaa. Tekstien sisältö vaihtelee suuresti, maailmankaikkeuden synnystä epäjumalanpalvelukseen, etiikkaan, moraaliin ja eskatologiaan. Suurin osa teksteistä on kirjoitettu vaikeassa runomuodossa. Jotain kirjan arvostuksesta kertoo se, että tekstiin viitattiin katolisen kirkon messussa vielä viime vuosisadallakin, 'Dies irae, dies illa / Solvet saeclum in favilla / Teste David cum Sibylla' eli 'Vihan päivä, surun päivä / sulattaa sukupolven tuhkaksi / todistaa Daavid ja Sibylla'. Kirjoissa on jotain mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten kirjassa kolme kerrotaan, että lopun aikana riidellään Kreikan kullasta ja hopeasta, kirjassa seitsemän profetoidaan tsunamia Välimerelle, ym. Kirja II suomennettu marraskuussa 2012. Kirja III marras-joulukuussa 2012. Kirja VII huhtikuussa 2013.

 

Kirja II

 

Kun Jumala pysäytti minun viisaan lauluni ja minä rukoilin, Hän asetti sydämeeni nämä ihmeelliset sanat. Minä puhun tämän seuraavan koko olemuksestani, sillä minä en tiedä mitä minä sanon, vaan Jumala käskee sanomaan kaiken.

 

Kun maan päällä raivoavat maanjäristykset, ja salamat ja ukkoset ja tulvat. ja on sakaaleja ja susia, ihmisiä teurastetaan, ja tuhotaan myös härkiä, karjaa ja aaseja ja vuohia ja lampaita, silloin viljelysmaat jäävät hedelmättömiksi, eikä satoa tule. Todella monet kansat myyvät vapaita ihmisiä orjuuteen ja temppeleitä ryöstetään. Näiden jälkeen ilmestyy kymmenes sukupolvi, kun maata järisyttävä salaman tuoja tulee särkemään epäjumalien kunnian ja järisyttämään seitsemän kukkulan kaupunkia. Suuri hyvinvointi menehtyy, se palaa suuren tulen liekillä. Taivaasta tulevat veriset ajat, kaiken maailman ihmiset tappavat hulluudessa toisiaan. Tuossa melskeessä Jumala lähettää nälänhätää ja ruttoa ja ukkosmyrskyjä niille, jotka tuomitsevat ilman oikeutta. Ihmiset tulevat niin harvinaisiksi koko maailmassa, että jos ihmisen jalanjälki näkyy maassa, sitä ihmetellään. Silloin suuri Jumala, joka elää taivaassa, pelastaa vanhurskaat ja tulee olemaan syvä rauha ja ymmärrys, ja hedelmällinen maa kantaa enemmän hedelmää, eikä sitä jaeta, eikä orjuuteta enää. Jokainen satama, jokainen kaupunki tulee olemaan ihmisille vapaa, niin kuin oli ennenkin, ja häpeällisyys menehtyy. Ja jälleen Jumala tekee suuren merkin, sillä tähti tulee loistamaan kruunun lailla, se säteilee taivaan kirkkautta monien päivien ajan. Silloin Hän osoittaa taivaasta kruunun niille ihmisille, jotka taistelevat ahdistuksessa.

 

Tulee olemaan suuri kilvoittelu siitä, kuka pääsee siihen taivaalliseen kaupunkiin. Se on tarkoitettu kaikille kansakunnille, siellä on kuolemattomuuden kirkkaus. Silloin kaikki ihmiset kilvoittelevat noista kuolemattomista palkinnoista, ylhäisimmästä voitosta. Sillä siellä ei kukaan voi ostaa kruunua hopealla. Siellä Kristus antaa todelliset palkinnot näille ja kruunut arvollisille. Todistuksen tähden kuolleille Hän antaa kuolemattoman aarteen, niille, jotka kilvoittelevat kuolemaan asti. Hän antaa katoamattoman palkinnon aarrekammiostaan niille, jotka vaelsivat hyvin ja kaikille ihmisille, jotka toteuttavat oikeutta, ja kaukaisille kansoille, jotka elävät vanhurskaasti ja tunnustavat yhden Jumalan,  jotka rakastavat avioliittoa ja karttavat aviorikosta. Hän antaa kallisarvoisia lahjoja ja iankaikkisen toivon myös näille. Sillä jokainen kuolevaisten sielu on Jumalan kallis lahja, eikä ihmisellä ole lupa saastuttaa sitä millään murheella.

Älä hanki voittoa vääryydellä, vaan elä laillisista asioista. Tyydy siihen, mitä sinulla on, ja pidättäydy siitä mikä kuuluu toisille. Älä kerro valheita, vaan varjele kaikkea totuutta. Kunnioita ensin Jumalaa, sitten vanhempiasi. Jaa kaikki oikeudella, äläkä tee väärää tuomiota. Älä kohtele köyhää vääryydellä. Älä ole puolueellinen tuomitessasi. Jos tuomitset pahasti, Jumala tuomitsee sinut myöhemmin. Vältä väärää todistusta. Tuomitse oikein. Vartioi sitä, mikä sinulle on uskottu. Varjele kaikessa rakkautta. Mittaa oikealla mitalla ja siihen vielä lisää, sillä se on hyvää.  älä huijaa mitatessasi, vaan punnitse tasan. älä vanno väärin välinpitämättömyydessäsi tai tahtoen. Jumala kauhistuu väärin vannojaa, mitä tahansa vannotaankin. älä varasta siemeniä. Itselleen ottaja on kirottu. Anna työntekijälle palkkansa. älä sorra köyhää. Vartioi puhettasi, pidä salaisuus sydämessäsi. Älä tahdo vääryyttä, äläkä tue väärintekijää.

 

Anna köyhälle heti, äläkä käske tulemaan huomenna. Avun antaja tietää, että hän on lainaamassa Jumalalle. Armo pelastaa kuolemasta, kun tuomio tulee. Jumala ei halua uhria, vaan armoa uhrin sijaan. Sen tähden vaatettakaa alastomat, antakaa nälkäisille osa leivästänne. Ota koditon vastaan kotiisi ja johdata sokeaa. Sääli haaksirikkoutuneita, sillä matkanteko on epävarmaa. Ojenna kätesi langenneille. Pelasta yksinäinen. Kaikilla on yhteinen osa, elämän pyörä, epävarma menestys. Jos sinulla on menestystä, ojenna kätesi köyhille. Mitä Jumala on sinulle antanut, anna niistä puutteessa olevalle. Jokainen elämä on samankaltaista, mutta loppu on erilainen. Kun näet köyhän, älä koskaan pilkkaa häntä sanoilla, äläkä puhu pahaa kärsivästä. Elämä arvioidaan kuolemassa. Kun tuomiolle tullaan, erotellaan laittomuuden ja vanhurskauden tekijät.

 

älä vahingoita mieltäsi viinillä tai juo liikaa. älä syö verta. Pidättäydy siitä, mikä on epäjumalille uhrattua. Vyöttäydy miekkaan, älä tappaaksesi, vaan puolustautuaksesi. Käytä sitä lain tai vanhurskauden mukaan. Sillä jos tapat vihollisen, saastutat oman kätesi. Pysy poissa naapurin alueelta. älä ylitä rajaa. On hyvä ottaa se, mikä laki suo, mutta vääryyden vastaanottaminen on pahaa. älä vahingoita mitään maan hedelmää, kun se vielä kasvaa. Olkoon muukalaisella yhtäläinen kunnia asukkaiden keskuudessa, sillä me kaikki koemme monien koettelemusten maanpakoa, eikä maassa ole ihmiselle turvapaikkaa.

 

älä toivo hyvinvointia, äläkä sitä rukoile. Vaan rukoile tätä, että eläisit vähällä, eikä olisi mitään vääryydellä. Rakkaus rahaan on kaiken pahuuden äiti. Kulta ja hopea ovat aina ihmisten petosta. Elämää tuhoava kulta, pahuuksien aikaansaaja, murskaa kaiken, suunniteltu ihmiskunnan murheeksi – sinun tähtesi ovat taistelut, ryöstöt, murhat, lapset vihamielisiä vanhemmilleen ja veljekset sukulaisilleen! älä kätke sydämeesi ajatusta, vaikka tarkoitat toista. älä vaihda mielipidettäsi, kuin monijalkainen eläin, joka kalliolla kiipeilee. Ole kaikessa suora, puhu sitä, mikä tulee sielustasi. Se, joka tietoisesti tekee vääryyttä, on paha ihminen. En halua kertoa sen loppua, joka toimii pakon alla. Mutta olkoon jokaisen ihmisen neuvo selkeä. älä kerskaa viisaudesta tai voimasta tai hyvinvoinnista. On olemassa yksi, Jumala, joka on viisas, voimallinen ja rikas. älä uuvuta sydäntäsi tapahtuvilla pahuuksilla, sillä se, mitä on tapahtunut, sitä ei voi muuttaa tekemättömäksi. älä ole äkkijyrkkä. Hallitse vihasi, sillä usein lyöjä tarkoituksettomasti tekee murhan. Olkoon himosi normaali, ei suuria tai järjettömiä. Ylellisyys ei ole hyvä kuolevaisille. Suuri hyvinvointi tuo mukanaan hallitsemattomia himoja. Suuri hyvinvointi on ylpeyttä ja se kasvattaa ylimielisyyttä. Kun suuttumus syttyy, muodostuu tuhon aalto. Kiukku on taipumus, mutta viha on liikaa. Hurskaan kiivaus on ylhäistä, mutta pahan kiivaus on pahaa. Pahantekijän uhkarohkeus johtaa tuhoon, mutta hyväntekijän uhkarohkeus johtaa kirkkauteen. Hyveellisyyden laupeutta kunnioitetaan, mutta epäjumalan rakkaus kasvattaa häpeää. Liian yksinkertaista kutsutaan tyhmäksi. Syö, juo ja keskustele kohtuudella. Kohtuus on parasta, äärimmäisyys on murheellista. Harjoittele kärsivällisyyttä. Pidättäydy alhaisista teoista. älä seuraa pahaa, vaan jätä kosto oikeudelle, sillä taipumisesta on hyötyä, mutta riita synnyttää riitaa. älä luota, ennen kuin näet varman lopun.

 

Tämä on se kilvoittelu, nämä ovat ne palkinnot. Tämä on se elämän portti ja iankaikkisuuden sisäänpääsy, jonka taivaallinen Jumala osoitti voittopalkinnoksi vanhurskaille. Mutta kun he saavat tämän kruunun he pääsevät kirkkauteen.

 

Mutta kun tämä merkki ilmestyy läpi koko maailman, lapsia syntyy harmailla hiuksilla, ihmisten murhetta, nälänhätää, ruttoa ja sotia, aikojen muutoksia, valitusvirsiä, monia kyyneleitä, voi, kuinka monet ihmisten lapset eri maissa ruokkivat vanhempiaan säälittävillä valitusvirsillä. Heidän lihansa puetaan säkkipukuihin ja heidät haudataan maahan. Kansojen äiti – saastutettu verellä ja tomulla! Oi te kurjat ja kauhistuttavat viimeisen sukupolven pahantekijät, lapsenmurhaajat, jotka ette ymmärrä, että jos naiset eivät synnytä ihmisten sadonkorjuun aika on tullut. Yhteen kokoontuminen on lähellä, kun ilmestyy eksyttäjiä profeettojen tilalla, he puhuvat maan päällä. Myös Belial tulee ja tekee monia ihmeitä ihmisille. Silloin tulee olemaan suuri sekaannus pyhien ja valittujen ja uskollisten ihmisten keskuudessa, ja heitä ja hebrealaisia ryöstetään. Kauhea viha tulee heidän ylleen, kun kymmenestä heimosta koottu kansa tulee Idästä etsimään tuota kansaa, jonka juuren assyyria tuhosi. Kansakunnat menehtyvät näiden jälkeen.

 

Myöhemmin valitut, uskolliset, hebrealaiset tulevat hallitsemaan, äärimmäisen mahtavia miehiä. Heille kaikki on alistettu samalla tavalla kuin muinaisina aikoina, sillä valta ei koskaan katoa. Korkein Jumala, joka valvoo kaikkea, elää taivaassa, levittää unen ihmiskunnan ylle, suljettuaan heidän silmänsä. Oi siunatut palvelijat, kun Herra tulee, kuinka monta teistä Hän löytää hereillä, sillä he ovat kaikki pysyneet ”hereillä” kaiken aikaa odottaen unisilla silmillä. Sillä Hän tulee, aamun koitossa, tai illalla, tai keskipäivällä. Hän tulee varmasti, sen minä sanon.

 

Tulee tapahtumaan tulevaisuuden sukupolville, kun tähtitaivas ja kaikki tähdet näkyvät keskipäivällä niiden kahden valonlähteen kanssa – kun aika kiiruhtaa eteenpäin – silloin se Tisbeläinen, joka ajaa taivaallisia sotavaunuja täydellä vauhdilla taivaasta, tulee maan päälle ja näyttää kolme merkkiä kaikelle maailmalle samaan aikaan, kun elämä menehtyy. Voi niitä monia, jotka havaitaan raskaana oleviksi tuona päivänä, niitä monia imetettäviä, niitä monia, jotka ikään kuin elävät aallon harjalla, voi niitä monia, jotka tulevat tuon päivän näkemään! Sillä synkkä usva tulee peittämään rajattoman maailman, idästä ja lännestä, ja etelästä ja pohjoisesta.

 

Ja silloin suuri tulisen liekin virta tulee virtaamaan taivaasta ja se tulee kuluttamaan jokaisen paikan maan ja suuren meren ja välkkyvän meren, järvet ja joet, lähteet ja tuonelan, jonka paikkaa ei ole kerrottu tarkemmin ja taivaan varastot. Mutta ne taivaalliset valonlähteet törmäävät toisiinsa aiheuttaen täyden hävityksen. Kaikki tähdet putoavat taivaalta mereen. Kaikki ihmissielut kiristelevät hampaitaan, kun he palavat virrassa ja tulikivessä ja tulisen tasangon liekeissä. Ja silloin kaikki maan peruspilarit jätetään turvattomiksi, ilma, maa, meri, valo, taivas, päivät, yöt. Linnut eivät enää lennä ilmassa, ei kukaan enää ui meressä. Ei lastattu laiva enää matkaa aalloilla. Ei härkiä enää ohjata kyntämään maaperää. Ei puitten ääntä enää kuulu tuulessa. Yhdessä hetkessä kaikki sulaa yhteen ja hajoaa ilmaan. Silloin iankaikkisen Jumalan katoamattomat enkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja Uriel, jotka tietävät, mitä pahuuksia jokainen on ennen tehnyt, he tulevat johtamaan kaikki ihmissielut tuosta pimeydestä tuomiolle, suuren iankaikkisen Jumalan voitonjuhlaan. Yksi ainoa on iankaikkinen, maailman hallitsija, Hän itse, joka tulee olemaan kuolevaisten tuomari.

 

Sinä päivänä taivaasta annetaan sielut ja henki ja ääni kuolleelle ja annetaan luut, jotka on kiinnitetty toisiinsa jänteillä ja lihalla ja kudoksilla ja annetaan verisuonet ja iho lihan ympärille ja ne entiset hiukset. Ihmisruumiit, jotka on tehty taivaallisella tavalla, ja jotka hengittävät ja liikkuvat nostatetaan yhtenä päivänä. Sen jälkeen suuri enkeli Uriel tulee särkemään ne suuret salvat, jotka ovat valmistettu sulamattomasta ja särkymättömästä teräksestä, tuonelan portit, hän avaa ne avoimiksi ja johdattaa kaikki tuomiolle, erityisesti nuo muinaiset jättiläiset, jotka vedenpaisumus tuhosi. Myös ne, jotka meren aalto tuhosi merellä, ja ne kaikki, jotka villipedot ja käärmeet ja linnut tuhosivat, kaikki nämä hän tulee kutsumaan mukaan. Myös ne, jotka tulen liekki tuhosi, myös heidät kootaan ja asetetaan Jumalan tuomiolle. Kun sotajoukkojen Herra, joka ärjyy korkealta, hajottaa kohtalon ja nostaa kuolleet, ja istuutuu taivaalliselle valtaistuimelleen ja vahvistaa suuren perustuksen, Kristuksen, itsessään katoamattoman. Hän tulee kunniassa, pilvessä, kohti sitä katoamatonta, virheettömien enkeliensä kanssa. Hän tulee istumaan sen suuren oikealla puolella tuomiten hurskaiden ja väärintekijöiden teitä. Mooses, Korkeimman suuri ystävä tulee myös lihaan puettuna. Sinne tulee myös suuri Aabraham itse. Iisak ja Jaakob, Joosua, Daniel ja Elia, Habakuk ja Joona ja ne, jotka hebrealaiset tappoivat. Hän tulee tuhoamaan kaikki hebrealaiset Jeremian jälkeen oikeudessa tuomitut, että he ottaisivat vastaan ja hyvittäisivät sen, mitä tekivät kuolevaisessa elämässään.

 

Ja sen jälkeen kaikki tulee katoamaan liekehtivän virran ja tyydyttämättömän liekin kautta. Kaikki vanhurskaat pelastuvat, mutta väärintekijät tuhotaan ainaisiksi ajoiksi, kaikki, jotka ennen tekivät pahaa tai murhia ja kaikki, jotka olivat rikoskumppaneita, valehtelijoita ja varkaita ja huoneen hävittäjiä, loisia ja avionrikkojia, jotka vuodattavat pilkkaa, kauheita väkivaltaisia ja laittomia ihmisiä ja epäjumalanpalvelijoita, niitä, jotka hylkäsivät suuren kuolemattoman Jumalan, ja heistä tuli pilkkaajia ja hurskaiden pilkkaajia, uskon särkijöitä ja vanhurskauden murhaajia. Monet vanhimmat ja diakonit juonien ja häpeilemättömyyden kautta tuomitsevat puolueellisesti, toisia kohdellaan väärin, luotetaan petollisiin säädöksiin. Tuhoavampia kuin leopardit tai sudet, ja kaikista pahimpia, ylimielisimpiä, ovat koronkiskurit, jotka kasaavat korkoa koron päälle huoneisiinsa ja aiheuttavat vahinkoa orvoille ja leskille, tai orvoille ja leskille annetaan jotain, mikä lähtee heidän vääryydestään, heistä tehdään pilkkalause, kun he saavat syödä tekojensa hedelmiä; (ja pahimpia ovat myös ne,) jotka hylkäävät vanhempansa heidän vanhalla iällään, eivät hyvitä heille mitään, eivät vuorostaan tarjoa ravintoa vanhemmilleen. Monet eivät tottele vanhempiaan, tai puhuvat heille ilkeitä sanoja, kielletään vannotut valat ja palvelija kääntyy isäntäänsä vastaan. Lihaa saastutetaan irstailulla, neitsyyden siteet avataan salaisten yhdyntöjen kautta, se, mitä kohdussa kannetaan, tapetaan ja monet hylkäävät jälkeläisensä (Jumalan) lain vastaisesti.

 

Nämä, velhot ja velhottaret heidän lisäkseen tulevat olemaan katoamattoman taivaallisen Jumalan vihan kohde. Tuo heidät lähelle sitä perustusta, jonka ympärillä sammumaton ja palava tuli palaa. Kaikkia näitä sen kuolemattoman, iankaikkisen Jumalan enkelit rankaisevat kauheasti tulisilla ruoskilla ja heidät on sidottu tulisilla kahelilla ja särkymättömillä siteillä. Yön hiljaisuudessa heitä heitetään tuonelan monille kauheille pedoille, siellä on mittaamaton pimeys. Mutta kun sydämet on saatettu murheellisiksi niistä monista rangaistuksista joiden sydämet olivat pahat, silloin tulinen pyörä siitä suuresta virrasta laittaa heidät eteenpäin, koska he olivat huolissaan pahoista teoistaan. He tulevat valittamaan joka puolella omaa kohtaloaan, isät ja lapset, äidit ja imettäväiset, ei kyyneleille tule loppua, eikä heidän ääntään kuulla säälien, vaan ahdistuksessa he huutavat pimeydessä, tuonelan synkkyydessä. Saastaisissa paikoissa he saavat maksaa kolminkertaisesti tehdyistä pahuuksista suurella tulella. Hampaita kiristellään, voimat menevät hukkaan ja jano ja väkivalta raivoaa. Kuolemaa kutsutaan ystäväksi ja se pakenee heitä. Ei enää kuolema tai yö anna näille lepoa, usein he pyytävät Jumalalta, joka hallitsee korkeudessa, turhaan ja näkyvästi Hän kääntää kasvonsa pois heistä. Hän antoi seitsemän aikaa vääryyteen kulkeville ihmisille, että he katuisivat.

 

Mitä tulee toisiin oikeudella ja hyvillä teoilla tuomittuihin ja hurskaisiin ja oikeamielisiin tekoihin, enkelit kantavat heidät yli sen tulisen virran ja tuovat heidät valoon ja huolettomaan elämään. Siellä suuren Jumalan tie virtaa viiniä, hunajaa ja maitoa. Myös maa kuuluu kaikille yhteisesti, sitä ei jaeta muureilla tai aidoilla. Se tuottaa hedelmää runsaasti. On yhtäläinen elämä ja hyvinvointi. Sillä silloin ei tule olemaan siellä köyhää, ei rikasta, eikä hallitsijaa, eikä orjaa. Katso kukaan ei ole suuri eikä pieni enää. Ei kuninkaita, ei johtajia, kaikki ovat samalla tasolla. Ei kukaan enää sano, yö on tullut, tai huomenna tai se oli eilen, eikä päivistä huolehdita. Ei kevättä, ei kesää, ei talvea, ei syksyä, ei avioliittoa, ei kuolemaa, ei kaupankäyntiä, ei auringon laskua, ei auringon nousua. Sillä Hän tulee tekemään pitkän päivän. Näille vanhurskaille maailman kaikkeuden Hallitsija tulee antamaan myös toisen asian. Kun he pyytävät Jumalaa pelastamaan ihmisiä tuosta raivoavasta tulesta Hän suo sen, tämän Hän tekee. Sillä Hän poimii heitä tuosta sammumattomasta tulesta, asettaa heitä muualle ja lähettää heitä oman kansansa tähden iankaikkiseen elämään.

 

Voi minua kurjaa. Mitä minusta tulee tuona päivänä, sillä minä olen syntinen, pahat mielessä, kiireinen omien asioideni kanssa, enkä välitä avioliitosta, enkä mistään? Mutta katso, myös minun majassani, jossa rikkaatkin olivat, minä suljin ulkopuolelle ne, jotka olivat puutteessa, ennen minä tein laittomia tekoja tietoisesti. Mutta Sinä, Vapahtaja, Sinä pelasta minut minun ruoskijoiltani, vaikka olenkin tehnyt häpeämättömiä tekoja. Rukoilen Sinua, anna minulle vähän lepoa, Sinä Pyhä mannan antaja, valtakunnan suuri Kuningas.

 

Kirja III

Taivaallinen siunattu, joka ärjyt korkeuksista, joka olet asettanut kerubit valtaistuimille, pyydän Sinua antamaan vähän lepoa minulle, joka olen profetoinut totuutta, sillä minun sydämeni on väsynyt. Mutta miksi minun sydämeni taas horjuu? Ja miksi henkeäni ruoskitaan, sisimmästäni pakotetaan julistamaan sanaa kaikille? Mutta minä puhun taas kaiken sen, mitä Jumala pyytää sanomaan ihmisille.

Ihmiset, joilla on se muoto, jonka Jumala muotoili omaksi kuvakseen, miksi vaellatte turhuudessa, ettekä kulje sitä suoraa kuolemattoman Luojan polkua? On vain yksi Jumala, kaiken hallitsija, sanoinkuvaamaton, joka elää taivaassa, vailla alkua, näkymätön, joka näkee kaiken. Ei työmiehen käsi ole Häntä tehnyt, eikä kulta tai norsunluu Häntä tuo esiin ihmisten taitojen kautta, vaan Hän itse, iankaikkinen paljasti itsensä, että Hän on nyt, ja eilen, ja taas tulevaisuudessa. Kuka kuolevainen kykenee näkemään Jumalan silmillä? Tai kuka edes kykenee kuulemaan sen suuren taivaallisen Jumalan nimen, joka hallitsee maailmaa? Joka loi kaiken sanallaan, meren ja maan, väsymättömän auringon, täyden kuun, loistavat tähdet, lähteet ja joet, katoamattoman tulen, päivät, yöt? Jumala itse muotoili Adamin, ensimmäisen ihmisen, nimensä kautta täyttäen idän ja lännen ja etelän ja pohjoisen. Hän itse viimeisteli ihmisten muodon ja teki villieläimet ja käärmeet ja linnut. Ette te kunnioita tai pelkää Jumalaa, vaan vaellatte vailla päämäärää, palvotte käärmeitä ja uhraatte kissoille, patsaille, jotka eivät puhu, ja kansojen kivipystytyksille, ja istutte jumalattomien temppeleiden ovien edessä, ette te pelkää Jumalaa, joka näkee kaiken. Riemuitsette kivien pahuudesta, unohtaen sen kuolemattoman Vapahtajan tuomion, Vapahtajan, joka loi taivaan ja maan. Voi ihmiskuntaa, joka iloitsee verestä, kiero ja paha kansa, täynnä väärintekijöitä ja kaksikielisiä, avionrikkojia, epäjumalan palvelijoita, jotka suunnittelevat petosta! Heidän rinnassaan asuu pahuus, raivoava hulluus. He ryöstävät saalista itselleen ja heidän henkensä ei häpeile. Mitään totuudenmukaisuutta heissä ei ole. Lesket rakastavat miehiä hyötyäkseen heistä, ja ne, joilla on aviomiehet, eivät välitä tarttua elämän köyteen.

Kun Rooma hallitsee Egyptiäkin, vieden sitä kohti yhtä ainoaa päämäärää, silloin kaikista suurin, kuolemattoman kuninkaan valtakunta, tulee näkyviin ihmisten keskuudessa. Sillä pyhä hallitsija tulee noutamaan maan valtikat iankaikkisuudeksi, ajan kiirehtiessä kohti loppuaan. Valtava vihan aikaa lankeaa ihmisten ylle. Kolme tuhoaa Rooman, säälittävällä kohtalolla, ihmiset menehtyvät asuinsijoihinsa, kun tulinen kaatosade virtaa taivaasta. Voi sinua kurjaa, milloin tuo päivä koittaa, kuolemattoman Jumalan, suuren kuninkaan tuomion päivä? Mutta nyt, varustautukaa, kaupungit, kaunistakaa temppelit ja kadut, aukiot, kulta-, hopea-, ja kivipatsaat, niin että voitte astua tuohon katkeraan päivään. Sillä se tulee, kun tulikiven katku leviää ympäri ihmiskunnan. Kerron kaiken siitä, kuinka monissa kaupungeissa kuolevaiset kestävät pahuutta.

Belial tulee, ja nostattaa vuorten korkeudet, hän nostattaa meren, suuren, tulisen auringon ja hohtavan kuun, hän nostaa kuolleitakin, ja tekee monia ihmeitä ihmisille. Mutta ne ihmeet eivät tee vaikutusta. Mutta totisesti hän tulee johtamaan ihmisiä harhaan, ja hän johtaa harhaan monia uskollisiakin, valittuja hebrealaisia, ja myös laittomia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet Jumalan sanaa. Kun suuren Jumalan uhka lähestyy, ja polttava voima tulee mereltä maalle, se polttaa myös Belialin ja kaikki ne seuraajat, jotka ovat häneen uskoneet.

Silloin maailmaa hallitaan naisen käden kautta, ja kaikki maailma tottelee häntä. Kun leski hallitsee kaikkea maailmaa, ja heittää kultaa ja hopeaa ihmeelliseen virtaan, ja paiskaa vasken ja ohikiitävien ihmisten raudan mereen, silloin kaikki maailman perustukset revitään, kun taivaan Jumala käärii taivaan kokoon, niin kuin kirjakäärö kääritään, ja koko kirjava taivaanvahvuus putoaa maahan ja mereen. Tulinen ja sammumaton rankkasade virtaa, ja polttaa maan, ja polttaa meren ja sulattaa taivaan varastohuoneet yhdeksi, ja hajottaa ne ilmaan. Valonlähteet eivät enää loista, ei yötä, ei aamunkoittoa, ei päivien lukumäärää, ei kevättä, ei kesää, ei talvea, ei syksyä, ja silloin sen suuren Jumalan tuomio tulee suuren maailman keskelle, kun nämä tapahtuvat.

Oi, voi niitä virtaavia vesiä ja kaikkea kuivaa maata, ja sitä nousevaa aurinko, joka ei enää milloinkaan laske. Kaikki tulevat tottelemaan häntä, kun hän astuu jälleen maailmaan, sillä maailma myös ensin tunnisti hänen voimansa.

Mutta kun ne suuren Jumalan uhkaukset ovat täyttyneet, joilla hän uhkasi ihmisiä silloin, kun he rakensivat sitä tornia Assyrian maahan, he olivat kaikki yhtä kieltä ja tahtoivat nousta tähtitaivaalle. Vaan heti tuo kuolematon lähetti suuren käskyn tuuliin, silloin tuulet kaatoivat maahan sen suuren, korkean tornin, ja sekoitti riitaa kuolevaisten keskuuteen. Sen tähden ihmiset antoivat paikalle nimen Babylon. Kun se torni sortui, ihmisten kielet jaettiin erilaisiin ääniin, kaikki ihmisten maa tuli täyteen pieniä valtakuntia. Oli kymmenes ihmisten sukupolvi, kun se vedenpaisumus tuli muinaisten ihmisten ylle.

Jälleen suuren Jumalan puhe nousi rinnassani, ja laittoi minut profetoimaan kaikista maista, muistuttamaan kuninkaita tulevista. Ja Jumala laittoi tämän ensin sydämelleni, kuinka monta ihmisten kuningaskuntaa nousee? Ensin Salomon huone hallitsee, ja foinikialaiset, jotka astuvat maihin Aasiassa ja muilla saarilla, ja pamfylialaiset, ja persialaiset ja fryygialaiset, kaarialaiset ja mysialaiset, ja kullasta rikkaat lyydialaiset. Sitten ne määräilevät ja jumalattomat kreikkalaiset. Toinen, makedonialainen, erilainen laji tulee hallitsemaan, tulevat kuin kauhea sotapilvi kuolevaisten ylle. Mutta taivaallinen Jumala tulee tuhoamaan heidät syvyydestä lähtien. Mutta se tulee olemaan toisen valtakunnan alku, valkoihoisten, läntiseltä mereltä. Se hallitsee paljoa maata, ja horjuttaa monia, ja aiheuttaa pelkoa kaikille kuninkaille. Se tuhoaa monien kaupunkien kullat ja hopeat. Mutta kultaa tulee lisää, ihmeellisen maan päälle, myös hopeaa ja koriste-esineitä. He sortavat kuolevaisia. Mutta nuo ihmiset tulevat sortumaan suuresti, kun he käynnistävät väärän ylimielisyyden kierteen. Näitä ihmisiä painostetaan pahuuteen. Miehet harrastavat yhdyntää miesten kanssa ja poikia laitetaan huonomaineisiin taloihin ja niinä päivinä tulee olemaan suuria ahdistuksia ihmisillä, ja kaikki päätyy sekavaan tilaan. Kaikkea leikataan pois ja täytetään pahuudella, häpeällisellä voiton tavoittelulla, vääryydellä ansaittuun. Monissa paikoissa – mutta erityisesti Makedoniassa – se aiheuttaa vihaa. Seitsemännen hallituksen aikana löytyy kaikenlaista petosta, kun Egyptin kuningas, joka on syntyjään kreikkalainen, tulee hallitsemaan. Ja silloin suuren Jumalan kansa tulee jälleen olemaan voimallinen, kun he opastavat kaikkien kuolevaisten elämää.

Kaldean Urin maassa on kaupunki, josta tulee vanhurskaiden laji. He aina hakevat hyvää neuvoa ja ylhäisiä tekoja, sillä eivät ole huolissaan auringon tai kuun kierrosta, tai maan alaisista kauheuksista, eivätkä synkän meren syvyydestä, ennusmerkeistä, eivät välitä näkijöistä, velhoista tai ennustajista, eivätkä vatsastapuhujien petoksista. Eivät he harjoita kaldealaisten tähtitiedettä, sillä kaikki nämä johtavat vääryyteen, näitä tyhmät tiedustelevat päivittäin, harjoittavat hyödyttömyyttä. Totisesti he ovat opettaneet vääryyttä häpeällisille ihmisille, joista monet pahuudet tulevat maan päällä kuolevaisten ylle, niin että heidät johdetaan harhaan tekemästä hyviä ja oikeamielisiä tekoja. Mutta nämä ihmiset välittävät oikeamielisyydestä ja hyvistä teoista, eivätkä rakasta rahaa, joka saa aikaan lukemattomia pahuuksia kuolevaisten keskuudessa; sotaa ja rajatonta nälänhätää. He mittaavat oikein maaseudulla ja kaupungissa, eivätkä yöllä ryöstä toisiaan, eivätkä aja pois toisten härkä- lammas- tai vuohilaumoja, eikä lähimmäinen siirrä toisensa maan rajaa, eikä rikas saata köyhempää surulliseksi, eikä sorra leskiä, vaan ennemmin auttaa heitä, aina kulkien heidän avukseen viljan, viinin ja öljyn avulla. Kansan keskuudessa se, joka menestyy, aina antaa sadostaan osan osan niille, joilla ei ole mitään, vaan ovat köyhiä, täyttäen suuren Jumalan sanan, lain laulun, sillä se suuri taivaallinen antoi maan yhtäläisesti jokaiselle. Vaan kun kahdentoista heimon kansa jättää Egyptin maan ja vaeltaa polkua Jumalan lähettämien johtajien kanssa, kulkien yöllä tulenpatsaan kanssa, ja matkaten päivällä, joka aamunkoitto pilvenpatsaan kanssa, hän osoittaa suuren miehen tämän kansan johtajaksi, Mooseksen, jonka kuningatar löysi kaislikosta, otti kotiinsa ja kutsui pojakseen. Kun hän tuli johtamaan tätä kansaa, jonka Jumala kuljetti pois Egyptistä, Siinain vuorelle, Jumala antoi taivaasta lain, johon oli kirjoitettu kaikki oikeat säädökset kahdelle taululle ja määräsi heidät noudattamaan sitä. Ja jos joku olisi tottelematon, hän maksaisi lain rangaistuksen, ihmiskäsien kautta; hänet hävitettäisiin tuomion kautta. Sillä ainoastaan näille se hedelmällinen maaperä tuottaa satoaan, yhdestä satakertaiseksi, Jumalan mitalla.

Mutta se paha saavuttaa myös nämä, eivätkä he pääse ruttoa pakoon. Totisesti te tulette pakenemaan, jätätte kauniin temppelinne, sillä teidän kohtalonne on jättää tuo pyhä maa. Teidät johdatetaan assyyrialaisille ja tulette näkemään, kuinka viattomat lapset ja vaimot orjuutetaan vihamielisille. Kaikki elintaso ja hyvinvointi katoaa. Te tulette täyttämään kaiken maan ja jokaisen meren. Jokainen loukkaantuu teidän tapoihinne. Teidän maanne tulee autioksi, teidän alttarinne ja suuren Jumalan temppeli ja pitkät muurit sortuvat kaikki maahan, koska ette sydämissänne totelleet Jumalan pyhää lakia, vaan vääryydessä palvoitte epäjumalia, ettekä pelänneet Jumalaa, ettekä halunneet kunnioittaa Häntä, vaan kunnioititte kuolevaisten jumalia. Sen tähden seitsemän aikojen kymmentä kaikki teidän hedelmällinen maa ja temppelin ihmeet ovat autioina. Mutta Jumala on säätänyt teitä varten hyvän lopun ja suuren kirkkauden. Pysykää siis ja luottakaa Jumalan pyhiin lakeihin, että Hän voi kohottaa rauenneet polvenne kohti valoa. Sen jälkeen taivaallinen Jumala lähettää Kuninkaan, joka tuomitsee jokaisen ihmisen veressä ja tulen liekissä. Siellä on kuninkaallinen kansa, joka ei koskaan kompastu. Kun aika kiitää eteenpäin, nämä tulevat hallitsemaan, ja kohottamaan uutta Jumalan temppeliä. Kaikki persialaisten kuninkaat tuovat heidän avukseen kultaa ja vaskea ja terästä. Sillä Jumala itse tulee antamaan pyhän unen, yöllisessä näyssä, ja temppeli tulee olemaan niin kuin ennenkin.

Kun minun henkeni taukosi tuosta laulusta ja minä pyysin sitä suurta antajaa, että saisin hengähtää, suuren Jumalan sana nousi jälleen sisimm%auml;ssani ja sai minut profetoimaan kaikista maista ja muistuttamaan kuninkaita tulevaisista. Jumala kehotti minua sanomaan tämän ensin, kuinka monia surullisia voi huutoja on suunniteltu Babylonia vastaan, koska he tuhosivat Hänen suuren temppelinsä. Voi sinua Babylon, tulee aika, jolloin hävitys kiiruhtaa yli kaiken synnintekijöiden maan ja myrsky, ja suuren Jumalan ahdistus tuhoaa sen maan. Sillä sinun yllesi, Babylon, tulee iankaikkinen taivaallinen hävitys, yhtenä päivänä, yläilmoista ja kaikkien vihan lasten ylle. Verta tulee olemaan joka paikassa, aivan kuin te itse ennen vuodatitte hyvien ja vanhurskaiden verta, joiden veret huutavat taivaan korkeuksiin. Suuri ahdistus tulee yllesi, Egypti, sinun asuntojasi vastaa, niin kauhea, ettet koskaan odottanut sellaista tulevan, sillä miekka kulkee keskuudessasi ja epätoivo ja kuolema ja nälänhätä saa sinut kiinni kuningasten seitsemännen sukupolven aikana. Voi sinua Googin ja Maagogin maa, kuinka suuren veren vuodatuksen te tulettekaan saamaan ja teidän maatanne tullaan kutsumaan ihmiskunnan tuomion asuinsijaksi ja teidän maanne tulee juomaan mustaa verta. Voi sinua, Libya, voi merta ja maata, lännen tyttäriä, kuinka olette kohdanneet katkeran päivän. Kauhea ja rankka taistelu saavuttaa teidät. Nyt tulee jälleen kauhistuttava tuomio, ja te kaikki joudutte tuhoon, koska olette täysin tuhonneet Jumalan huoneen ja olette pureskelleet sitä rautaisilla hampailla. Sen tähden teidän maanne tulee olemaan täynnä ruumiita, toiset sodan tappamia, ja nälänhädän ja ruton riivaajien hyökkäysten tappamina, toiset vihamiesten tappamina. Kaikki teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi. Lännessä tulee loistamaan tähti, jota kutsutaan komeetaksi, se on kuolevaisille merkki miekasta, nälänhädästä ja kuolemasta, johtajien tuho ja kuuluisien ihmisten tuho.

Kun minun henkeni lopetti sen laulun, suuren Jumalan sanat nousivat jälleen sisimmässani ja laittoivat profetoimaan maasta. Voi foinikialaisia miehiä ja naisia, ja kaikkia merenrannan kaupunkeja, yksikään teistä ei näe auringon valoa. Ei ole siellä enää suurta kansaa elossa, väärän kielen ja laittomuuden tähden, saastaisen elämän tähden, saastaisen suun avaamisen tähden, ja he ovat kehittäneet kauheita sanoja, vääriä ja valheellisia, ja seisseet Jumalan, suuren Kuninkaan edessä, ja avanneet pilkkaavan suunsa. Sen tähden Jumala antaa heille sellaisia ahdistuksia, joita ei ole missään muualla maan päällä, ja lähettää katkeran kohtalon heidän päälleen, kaupungit ja perustukset palavat. Voi sinua, Kreeta, monien murheiden maa. Sinulle tulee ahdistus ja iankaikkinen hävitys. Kaikki maa tulee näkemään, kuinka sinä palat, eikä se tuli sammu, vaan polttaa sinut. Voi sinua, Traakia, kuinka oletkaan joutunut orjuuden ikeen alle! Kun galatalaiset ryöstävät Kreikkaa, silloin pahuus tulee yllenne. Te saatte antaa muille maille, ettekä itse saa mitään. Miksi minun pitäisi julistaa jokaisen kansan kohtalosta? Sillä kaikille kansoille, jotka asuttavat maata, tulee Korkein lähettämään kauhean ahdistuksen.

Tulee olemaan pyhä kansa, vanhurskaat, jotka kuuntelevan Korkeimman neuvoja, jotka kunnioittavat suuren Jumalan temppeliä juomauhrilla ja polttouhrilla, pyhän tavan mukaan. He jakavat vanhurskaudessa Korkeimman lakia, he asuttavat kaupungit ja menestyvät maaseudulla, Jumala nostaa heistä profeettoja ja tuo suurta iloa kaikille kuolevaisille. Sillä ainoastaan heille Jumala antoi neuvon ja uskon ja viisauden ja ymmärryksen. Eivät he kunnioita ihmisten tyhjiä petoksia, tai kultaa tai hopeaa, tai kuolleiden jumalien kuvia, sellaisia joita turhat kuolevaiset kunnioittavat. Aamun koitossa he kohottavat pyhät kätensä kohti taivasta, omista vuoteistaan, pyhittäen lihansa vedellä, ja he kunnioittavat ainoastaan sitä Jumalaa, joka aina hallitsee, ja omia vanhempiaan. Yli kaikkien ihmisten, heillä on tieto pyhästä hääjuhlasta, eivätkä he yhdy saastaisesti poikalapsiin, niin kuin tekevät foinikialaiset, egyptiläiset ja roomalaiset, Kreikka ja monet muut kansakunnat.

Sen tähden Jumala lähettää kaikille kuolevaisille hävityksen ja nälänhädän ja voi huutoja ja murhetta ja sotaa ja ruttoa ja sairauksia, koska he eivät tahdo vanhurskaudessa kunnioittaa kaikkien ihmisten kuolematonta Luojaa, vaan kunnioittavat käsillä tehtyjä epäjumalia, palvovat niitä, joita ihmiset itse heittävät pois, kätkevät häveten niitä kallioiden koloihin, aikana, jolloin nuori Egyptin seitsemäs kuningas hallitsee hänen omaa maatansa, hänet on luettu sen kreikkalaisen suvun joukkoon, josta löytyvät myös ne ihmeelliset makedonialaiset. Aasiasta tulee suuri kuningas, välkkyvä kotka, joka peittää koko maan sotajoukollaan ja ratsuväellä. Hän laikkaa kaiken pois, ja täyttää kaiken pahuudella. Hän kaataa Egyptin valtakunnan. Hän vie kaiken sen omaisuuden ja ratsastaa meren aalloilla. Silloin he tulevat taivuttamaan polvensa maahan iankaikkisen Kuninkaan, suuren Jumalan edessä. Mutta kaikki käsin tehty palaa tulen liekissä.

Tämän jälkeen Jumala antaa ihmisille suuren ilon, sillä maa, ja puut, ja lukemattomat lammaslaumat antavat ihmisille todellista viinipuun hedelmää, suloista hunajaa ja valkoista maitoa ja viljaa, mikä on ihmisille kaikista parasta.

Mutta sinä, vilpillinen ihminen. Älä epäröi, äläkä viivyttele, vaan palaa takaisin, tee parannus ja astu Jumalan suosioon. Uhraa Jumalalle härkiä ja lammasten esikoisia ja vuohia säädettyinä aikoina, astu Hänen suosioonsa, että Hän armahtaisi, sillä Hän yksin on Jumala, eikä toista ole. Kunnioita vanhurskautta äläkä sorra ketään, sillä niin Kaikkivaltias vaatii kurjilta kuolevaisilta. Ole vartiossa suuren Jumalan vihaa vastaan, kun rutto ja kulkutauti tulee ihmisten ylle, ja he alistuvat kauhistuttavaan tuomioon.

Kuningas tarttuu kuninkaaseen ja ottaa hänen maansa. Kansat ryöstävät kansoja, ja heimoja ja maan asukkaita. Johtajat tulevat pakenemaan toiseen maahan. Maan asukkaat vaihdetaan ja vieraat vallat tulevat ryöstämään Kreikan ja viemään sen kaikki rikkaudet ja hyvinvoinnin ja ihmiset riitelevät keskenään sen kullasta ja hopeasta. Kaupunkien pahuuksia paimentaa rahan himo. Eräässä maassa kaikki salatut tuodaan esiin. Korppikotkat ja maanpedot syövät joidenkin lihaa. Kun tämä kaikki täyttyy, maa kuluttaa kuolleiden jäännökset. Se jätetään täysin kyntämättä ja kylvämättä, murheellisena se julistaa lukemattomien kuolemaa.

Tämän jälkeen Jumala lähettää auringosta Kuninkaan, joka lopettaa pahan sodan kaiken maan päältä, monet kuolevat, toiset vannovat uskollisuuden valaa, eikä hän tee tätä omien suunnitelmiensa mukaan, vaan kuuliaisuudessa suuren Jumalan ylhäisille opetuksille.

Suuren Jumalan temppeli täyttyy kauneudella, kullalla, hopealla, ja kauniilla kankailla, ja maa on hedelmällinen ja meri täynnä hyvyyttä. Ja kuninkaat alkavat vihastua toisiinsa, he alkavat olla hengessään pahoja. Kateus ei ole hyvä kuolevaisille. Jälleen kansojen kuninkaat käynnistävät hyökkäyksen yhdessä tätä maata vastaan ja tuovat tuomion yllensä, sillä he tahtovat tuhota suuren Jumalan temppelin ja tuhota ihmiset samalla, kun he astuvat siihen maahan. Ne kauheat kuninkaat, joilla jokaisella on oma valtaistuin ja jumalaton kansa asettuvat ympäri kaupunkia.

Ja Jumala tulee puhumaan suurella äänellä kaikelle sille ymmärtämättömälle ihmisjoukolle, ja suuren Jumalan tuomio tulee heidän ylleen, ja kaikki menehtyvät Kaikkivaltiaan kädestä. Tuliset miekat lankeavat taivaasta maan päälle. Soihtuja, valtavaa hohtoa, tulee loistamaan ihmisten keskelle. Sinä päivänä maa järisee Kaikkivaltiaan kädestä, ja meren kalat ja kaikki maan eläimet ja lukemattomat linnut, kaikki ihmissielut ja kaikki meri tulee pakenemaan Kaikkivaltiaan kasvoja ja kauhu vallitsee. Hän särkee ylhäiset vuorten huiput ja jättiläisten kivikasat ja synkkä syvyys näyttäytyy kaikille. Ylhäisten vuorten korkeudet ovat täynnä ruumiita. Veri virtaa kallioista ja pyörremyrskyt täyttävät tasangot. Ihmisten taidolla rakennetut muurit sortuvat kaikki maahan, koska he eivät tunteneet suuren Jumalan lakia tai tuomiota, vaan mielettömällä hengellä käynnistivät hyökkäyksen ja kohottivat keihäänsä pyhäkköä vastaan. Jumala tuomitsee kaikki ihmiset sodalla ja miekalla ja tulella ja myrskysateella. Tulee myös tulikiveä taivaasta ja paljon ikävää hallaa. Nelijalkaiset eläimet kuolevat. Silloin he tunnistavat sen Kaikkivaltiaan Jumalan, joka tuomitsee. Valitus ja epätoivo leviää yli kaiken maanpiirin, ihmisten kuollessa. Pahantekijät kylpevät veressä. Myös maa juo kuolevien verta, eläimet saavat lihasta ravintonsa. Itse Jumala suuri ja iankaikkinen, käski minun profetoida kaiken tämän. Nämä eivät jää täyttämättä. Eikä mikään jää toteutumatta, ettei Hän laittaisi sitä ajatuksiin, sillä se Jumalan Henki, jossa ei vääryyttä ole on kaikessa maailmassa.

Mutta suuren Jumalan lapset saavat kaikki elää rauhassa temppelin lähistöllä, he riemuitsevat kaikista näistä, jotka Luoja, oikea Tuomari ja kaiken Hallitsija, tulee antamaan heille. Sillä Hän yksin suojaa heitä, seisoo heidän vierellään kuin tulimuuri ympärillä. Ei heitä kohtaa sota kaupungissa tai maaseudulla. Ei sodan käsivarrella, vaan itse Kaikkivaltiaan pyhä käsivarsi taistelee heidän puolestaan. Sinä päivänä sanovat kaikki meren saaret ja kaupungit, kuinka paljon Kaikkivaltias rakastaakaan noita ihmisiä! Sillä Hän taistelee heidän puolellaan ja auttaa heitä, auttaa taivasta, aurinkoa ja kuuta. Heidän suustaan lähtee riemulauluja, tulkaa, langetkaamme maahan, ja rukoilkaamme Kaikkivaltiasta, suurta, iankaikkista Jumalaa. Lähtekäämme Herran huoneeseen, sillä Hän yksin hallitsee, ja ajatelkaamme Korkeimman lakia, joka on kaikista vanhurskain läpi kaiken maan. Mutta me olimme vaeltaneet pois Kaikkivaltiaan poluilta. Järjettömällä hengellä me kunnioitimme käsin tehtyjä, kuolleiden patsaita. Uskollisten sielut huutavat, tulkaa, koko Jumalan kansa, langetkaamme kasvoillemme ja iloitkaamme Jumalan lauluilla, kaikissa kodeissamme, kootkaamme vihollistemme aseet kaikesta maasta seitsemän vuoden ajan, kilvet ja kypärät, aseet ja jouset, vääryyden aseiden runsaus. Pensaikosta ei leikata risuja tulenliekkejä varten.

Sinä kurja Kreikka, hylkää ylpeät ajatuksesi. Rukoile kaikkivaltiasta, jolla on suuri sydän, ja valmistaudu! Älä lähetä tätä kaupunkia vastaan ajattelematonta kansaasi, joka ei ole Jumalan pyhästä maasta. Älä häiritse Kamarinaa, sillä se on parempi jättää rauhaan. Älä häiritse leopardia pesässään, ettei sinulle pahaa tapahtuisi, vaan pysy kaukana siitä. Älä omista ylpeää henkeä sisimmässäsi, muuten kilvoittelusta tulee vaikeaa. Palvele suurta Jumalaa, että sinulla olisi osa näissä asioissa.

Kun tämä kohtalon päivä saavuttaa täyttymyksensä ja Kaikkivaltiaan Jumalan tuomio tulee ihmisten ylle, suuri tuomio ja hallitus tulee kuolevaisten ylle. Maa antaa rajattomat hedelmänsä ihmisille, viljaa, viiniä ja öljyä ja ilahduttavaa suloista hunajaista juomaa taivaasta. Valkoisen maidon suloiset lähteet tulevat esiin. Kaupungit ovat täynnä hyvää ja maaseudut rikkaita. Ei ole maan päällä enää miekkaa eikä taistelua, eikä maa enää järise eikä murehdi syvästi. Maan päällä ei ole enää sotaa tai kuivuutta, ei nälänhätää tai hallaa, joka hedelmät vahingoittaa, vaan läpi kaiken maanpiirin on oleva suuri rauha. Kuningas on kuninkaan ystävä tuon ajan loppuun saakka. Kaikkivaltias taivaasta laittaa yhden yhteisen lain kaiken maanpiirin ihmisiä varten, kaikkea sitä varten, mitä ihmisten keskuudessa tehdään. Sillä Hän yksin on Jumala, eikä toista ole, ja Hän itse polttaa tulella ne ihmiset, jotka saattavat murheelliseksi.

Rohkaise mieltäni sisimmässäsi ja karta laittomuutta. Palvo elävää Jumalaa. Vältä aviorikosta ja saastaista yhdyntää miespuolten kanssa. Kasvata omat jälkeläisesi, äläkä tapa, sillä Kaikkivaltias vihastuu jokaiseen, joka näitä syntejä tekee.

Sinä päivänä Hän totisesti nostattaa valtakunnan kaikille ihmisille, Hän joka kerran antoi pyhän lain vanhurskaille, kaikille, joille Hän lupasi avata maan ja maailman, ja siunauksen portit ja viisauden ja iankaikkisen ilon. Kaikesta maasta tuodaan suitsuketta ja lahjoja suuren Jumalan huoneeseen. Ihmisten keskuudessa ei ole mitään muuta huonetta, ei edes tulevilla sukupolvilla, on vain se yksi, jonka Jumala antoi uskollisille ihmisille. Kaikki tasangon polut ja kalliot, ylhäiset vuoret ja meren aallot ovat vaivattomia kulkea tai purjehtia niinä päivinä, sillä rauha täyttää hyvien maan. Suuren Jumalan profeetat ottavat miekan pois, sillä he itse ovat ihmisten tuomareita ja vanhurskaita kuninkaita. Ihmisillä on kaikilla yhtäläisesti hyvä olla, sillä tämä on suuren Jumalan tuomio ja säädös. Riemuitse, sinä neitsyt, ja ole iloinen, sillä sinulle taivaan ja maan Luoja on antanut aikakausien ilon. Hän asuu sinussa. Sinulla on oleva iankaikkinen valo. Sudet ja lampaat syövät ruohoa yhdessä vuorten rinteillä. Leopardit syövät yhdessä karitsojen kanssa. Karhut viettävät yönsä härkien kanssa. Leijona syö akanoita seimestä niin kuin härkä, ja pikkulapset paimentavat niitä. Hän tekee maan eläimet vaarattomiksi. Käärmeet nukkuvat vauvojen kanssa, eivätkä vahingoita heitä, sillä Jumalan käsi on heidän yllään.

Kerron teille selkeän merkin, että tietäisitte, milloin kaiken loppu alkaa tapahtua maan päällä. Kun tähtitaivaalla nähdään miekkoja kohti iltaa ja kohti aamunkoittoa, ja kun taivaasta tulee tomua maan päälle, ja kun kaikki auringon valo pimenee taivaan keskellä, ja kun kuun säteet ilmestyvät ja palaavat maahan. On merkkejä kallioissa, verta ja pisaroita. Tulette näkemään sotajoukon ja ratsuväen taistelun pilvissä, kuin villipetoja metsästettäisiin, kuin usvaa. Tämä on sen sodan loppu, jonka Jumala, joka asuu taivaassa on saattava päätökseen. Kaikkien tulee uhrata sille suurelle Kuninkaalle.

Nämä minä sanon teille, kun olen jättänyt Babylonian pitkät muurit, kun profetoin Jumalan salaisuuksia kaikille ihmisille, taivaallisia arvoituksia kuolevaisille. Kreikassa sanotaan, että minä olen toisesta maasta, Eritreasta. Jotkut sanovat minua hulluksi valehtelijaksi. Mutta kun kaikki alkaa tapahtua, silloin te muistatte minut, eikä kukaan enää sano minua hulluksi, minua, joka olen suuren Jumalan profeetta. Sillä ei Hän paljastanut minulle sitä, minkä Hän oli paljastanut vanhemmilleni, vaan mitä tapahtui ensin, nämä minun isäni kertoi minulle, ja Jumala laittoi tulevaiset mieleeni, että voisin profetoida sekä tulevista, että menneistä, ja kertoisin ne kuolevaisille.

 

Kirja VII

Oi Rhodos, sinä kurja, sinun tähtesi minä itken ensin. Olet kaupungeista ensimmäinen, mutta ensimmäisenä sinä menehdyt, poissa ovat miehet, täysin elantoa vailla. Delos, sinä tulet uimaan ja horjumaan vedessä. Kypros, eräänä päivänä kimaltelevan meren aalto sinut hävittää. Sisilia, se tuli, joka liekehtii allasi, polttaa sinut kokonaan... Tämän lausun, kauhistuttava ja outo vesi Jumalalta... Eräs Nooa tuli, yksinäinen pakolainen... Maa tulee uimaan, vuoret saavat uida, jopa taivas ui vedessä. Kaikkialla on vettä, ja kaikki menehtyy vesissä. Tuulet pysähtyvät, ja tulee alkamaan toinen aikakausi. Oi Fryygia, sinä loistat ensimmäisenä veden pinnalta, mutta sinä, jumalattomuudesta ensimmäinen, tulet kieltämään Jumalan, miellytät mykkiä epäjumalia, jotka sinut tuhoavat, sinä kurja, vuosien kiertäessä kiertoaan.

 

Onnettomat etiopialaiset, myös kärsitte kauheista voi-huudoista, miekalla lyödään ihon alle, kun he kumartuvat kauhusta. Sisäinen taistelu tuhoaa hyvinvoivan Egyptin, aina huolissaan maissintähkistä, joita Niili tuottaa seitsemällä uivalla virralla. Odottamatta ajetaan pois Apis – ei se ole ihmisten jumala. Voi uskaliasta Laodikeaa, sinä puhut valhetta, sinä, joka et ole koskaan nähnyt Jumalaa. Lyykusin aalto pyyhkäisee ylitsesi. Itse suuri Jumala, alku, valmistaa monia tähtiä ja asettaa akselin keskitaivaan läpi, ja asettaa ihmisille suuren kauhun katsella korkeuksissa, suuren tulipatsaan, jonka pisarat tuhoavat niitä pahuuden lapsia, jotka ovat vahinkoa tehneet.

 

Tulee aika, jolloin tapahtuu, että kaikki ihmiset rukoilevat Jumalaa, mutta eivät halua lopettaa hedelmättömiä murheita. Mutta kaikki tulee täyttymään Daavidin huoneen kautta, sillä Jumala luotti häneen ja antoi hänelle valtaistuimen. Enkelit nukkuvat hänen jalkojensa alla – nuo, jotka saavat tulet hohtamaan ja nuo, jotka vuodattavat virrat, nuo, jotka suojelevat kaupunkeja ja nuo, jotka lähettävät myrskytuulia. Tulee vaikea aika monille ihmisille, sieluihin mennään sisälle ja ihmisten sydämet muuttuvat. Mutta kun nuori taimi kasvattaa silmät siitä juuresta, joka kerran runsaasti ravitsi kaikkia oksia...

 

Nämä tapahtuvat aikanaan. Mutta kun toiset hallitsevat sodanhimoisia persialaisia, tulee olemaan kauhistuttavia morsiamen häitä, laittomien heimojen takia. Äiti pitää omaa poikaansa myös aviomiehenään. Poika yhtyy äitiinsä. Tytär nojautuu isäänsä ja makaa tämän alhaisen tavan mukaan. Myöhemmin, roomalainen Ares loistaa monille, ja he sekoittavat paljon maata ihmisverellä. Italian hallitsija pakenee keihään mahtia, he jättävät maahan kultaisen, kaiverretun kukkasen, joka aina kantaa saastaista merkkiä näkyessään. Tulee tapahtumaan, kun Ilias – täysin paha ja paatunut – juo surkeana maljansa pohjaan, ei häitä vaan hautaa varten, silloin morsiamet syvästi itkevät, koska he eivät ajatelleet Jumalaa, vaan aina pitivät meteliä rummuilla ja särkevillä äänillään. Profetoi, Kolofon, suuri ja kauhistuttava tuli riippuu ylläsi. Väärin vihitty Tessalonika, maa ei enää sinua näe, ainoastaan tuhkaa, saat purjehtia yksin, pakolaisena mantereelta. Voi sinua kurjaa, sinusta tulee sodasta kieltäytymisen valitusvirsi, voi sinua, joka lankeat koirille ja virroille ja miekoille! Oi kurja Korintto, saat surullisen sodan itsestäsi, säälittävän, te menehdytte toinen toistenne käsiin. Tyyro, sinä yksin saat niin suuren kohtalon, kunnostaudut vähämielisyydessä, hurskaiden puuttuessa.

 

Voi Syyriaa, viimeistä foinikialaisten omaisuutta, josta Beirutin kyyneleet purkautuvat, kurja, joka et tunnistanut sinun Jumalaasi, jonka Jordan kerran kastoi virrassaan, ja Henki lensi kyyhkysen lailla. Ennen maata tai tähtitaivasta, hän oli se ylimmäinen sana, yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa, hän pukeutui lihaan mutta pian lensi Isänsä kotiin. Suuri taivas valmisti häntä varten kolme tornia, joissa ylhäiset Jumalan äidit nyt elävät – toivo, vanhurskaus ja pyhyys. Eivät he riemuitse kullasta tai hopeasta, vaan hyvistä ihmisten teoista, uhreista ja vanhurskaista ajatuksista.

 

Te saatte uhrata kuolemattomalle, suurelle ja ylhäiselle Jumalalle, ei sulattelemalla suitsuketta tulessa tai lyömällä karvaista oinasta uhriveitsellä, vaan kaikki, jotka kannatte teidän vertanne, ottamalla kyyhkysen, rukoillen, ja päästäen sen irti, katse kohti taivasta. Te vuodatatte vedestä juomauhrin puhtaaseen tuleen, huudahtaen, niin kuin Isä on tuonut esiin sinut, sanan, niin minä olen lähettänyt linnun, nopean sanansaattajan, levittäen sinun kasteesi pyhiä vesiä, joiden kautta sinä ilmestyit tulesta. Te ette sulje ovea, kun joku toinen muukalainen tulee, kerjäten teitä auttamaan köyhyyttä ja nälkää, vaan ottakaa tämän miehen pää, pirskottakaa vettä siihen ja rukoilkaa kolmesti. Huutakaa Jumalalle, en tahdo hyvinvointia, olen köyhä ja olen ottanut vastaan köyhän. Sinä, Isä, antaja, kuule meitä molempia. Hän antaa teille, kun rukoilette.

 

Sardinia, sinä, joka olet nyt voimallinen, sinä muutut tuhkaksi. Et ole enää saari, kun kymmenes aika koittaa. Purjehtijat vesillä etsivät sinua, jota ei enää ole. Kalastajat pitävät murheellisia valituksia yläpuolellasi. Mäkinen Mygdonia, merimerkki, josta on vaikea päästä pois, sinä kerskailet yhden ajan – ja aikojen kuluessa kuuma tuuli saa sinut kokonaan katoamaan. Monet sairaudet raivoavat sinussa. Kelttien maa, vaikeapääsyisten Alppien takana, syvä hiekka peittää sinut kokonaan. Et sinä enää osoita kunniaa, ei löydy maissia tai rehua. Olet autio ilman ihmistä, iankaikkisesti jäätynyt jääkristalleilla. Sinä saastainen valmistelet häväistystä, etkä sitä itse ymmärrä. Itsepäinen Rooma, sinä tulet välkkymään kuin Olympoksen salamat, makedonialaisen keihään tahdissa. Jumala tekee sinut täysin tuntemattomaksi silloin, kun näytät olevasi vahvimmillasi. Silloin minä huudan sinulle, sinä, joka kerran välkyit kirkkaana, kohotat kuolinhuutosi. Minulla on vielä sanottavaa sinua vastaan, Rooma! Nyt sinä, kurja Syyria, pitäisikö säälien valittaa? Väärän neuvon Theba, ylläsi kuuluu paha ääni, huilujen äänien kanssa. Pasuuna puhaltaa pahan äänen sinun tähtesi. Tulet näkemään, kuinka koko maa menehtyy.

 

Voi sinua, voi, sinä kurja ja paha meri. Tuli kuluttaa sinut kokonaan, ja sinä tuhoa ihmiset suolavedellä. Maan päällä tulee raivoamaan yhtä paljon tulta kuin vettäkin, se tulvii ja tuhoaa maan. Vuoret palavat, virrat ja kuivat lähteet palavat. Maailmassa on kaaos ihmisten menehtyessä. Silloin nuo kurjat ihmiset, pahasti palaneina, kohottavat katseensa taivaalle, tähtien tyhjyyteen, mutta tuli voittaa heidät. Eivät he tuhoudu nopeasti, vaan heidän henkensä palaa, katoavan lihan kautta, aikoja ja iankaikkisesti, kidutustensa kautta he tulevat tietämään, ettei Jumalan lakeja voi pettää. Maa on nähnyt ahdistusten alla, että valheella tehtyjen jumalien alttareilla on vain savua ja usvaa. Mutta he saavat sietää äärimmäistä raatamista, jotka hyödyn tähden profetoivat perusasioita, jotka näin lisäävät ajan pahuutta, jotka pukeutuvat lampaiksi, valheella väittävät olevansa hebrealaisia, mikä ei ole heidän lajinsa. Sanoillaan, ja hankkimalla hyötyä voi-huudoillaan, eivät he muuta elämäänsä, eivätkä tavoittele vanhurskautta eivätkä lepytä Jumalaa uskollisen sydämen kautta.

 

Vuosien kiertäessä kiertoaan, kolmannessa osassa – toinen maailma näkyy jälleen. Kaikkialla on pitkä ja pysyvä yö, kauhea tulikiven tuoksu julistaa murhaa, kun nuo ihmiset menehtyvät sen yön ja nälänhädän kautta. Silloin hän synnyttää ihmisille puhtaan mielen, ja asettaa ihmislajin niin kuin se alussa oli. Enää ei kynnetä syvää uraa auralla, ei härkä ohjaa rautaa. Ei ole viinipuun oksia eikä maissintähkää, vaan kaikki saavat syödä kasteista mannaa valkeilla hampailla. Silloin Jumala on heidän kanssaan, opettaa heitä – jopa minua, murheellista. Sillä aikaisemmin tein pahuuksia tietoisesti. Ja tein monia muitakin asioita välinpitämättömänä. Olen käynyt lukemattomissa vuoteissa, eikä avioliitto ole ollut minun asiani. Uskottomana vannoin turhia valoja. Suljin ulkopuolelle ne, joilla oli puutetta, kuljin niiden kanssa, jotka matkaavat varjoiseen laaksoon, enkä tarkkaillut Jumalan puhetta. Tuli on minut syönyt ja kuluttaa minut. En minä saa elää, vaan paha aika tuhoaa minut, ohikulkijat valmistavat minulle haudan meren äärelle, minut tuhotaan kivillä, sillä kun minä puhuin Isän kanssa, hän puhui, kuin rakkaalle pojalleen, kivittäkää minut, kivittäkää kaikki! Näin minä elän ja kiinnitän katseeni kohti taivasta.