Elian kirja

Midrash Eliahu. Eskatologinen profeetallinen teos, todennäköisesti vanhan synagogasaarnan pohjalta kirjoitettu, Jemeniläisen aramean käsikirjoituksen mukaan. Alkuperää on juutalaisen kirjallisuuden tapaan mahdoton jäljittää, mutta vanhimmat käsikirjoitukset tästä ovat lähes tuhat vuotta vanhoja. Teksti viittaa ainakin aramean tai hebrean versioon "Danielin Seitsemäs Ilmestys", joka meidän aikaamme on säilynyt ainoastaan armenialaisena, ja se yksityiskohta ajoittaa tämän vähintään 1500 vuotta vanhaksi. Jinnonin maininta taas voi olla aikaisintaan 200-luvulta, käsikirjoitus ei välttämättä kuitenkaan ole alkuperäisessä muodossaan. Suomennettu 10.10.2015

"Hän paneutui makuulle ja nukkui kinsteripensaan alla. Yhtäkkiä enkeli kosketti häntä ja sanoi: 'Nouse ja syö!'" (1Kun.19:5). Mikael, se Israelin lasten suojelija, paljasti tämän salaisuuden profeetta Elialle Karmelin vuorella; ajan lopun ja mitä on säädetty tapahtuvaksi päivien lopulla, niiden neljän kuningaskunnan loppuessa, ja mitä on tapahtuva sen neljännen hallitsijan vallan aikana.

Ja Herran henki nosti minut ylös ja vei minut maailman eteläosaan (arameassa etelä on Timna) ja minä näin siellä korkean, palavan paikan, joka paloi sellaista tulta, johon mikään luotu ei voinut mennä. Sitten se henki nosti minut ylös ja vei minut maailman itäosaan, ja minä näin siellä tähtien taistelevan toisiaan vastaan taukoamatta. Ja taas se henki nosti minut ylös ja vei minut maailman länsiosaan, ja minä näin siellä sielujen käyvän läpi tuskallisia tuomioita, jokainen tekojensa mukaan.

Sitten Mikael sanoi minulle, "se säädetty päivien loppu on tapahtuva sen kuninkaan vallan aikana, jonka nimi on Armilotha (leskimies). Se viimeinen kuningas, joka hallitsee Persiaa, on nouseva roomalaisia vastaan kolme vuotta menestyksekkäästi, kunnes hän alkaa kahdentoista kuukauden ajan laajentamaan alueitaan heitä vastaan. Lännestä on nouseva kolme voimallista soturia häntä vastustamaan, mutta heidän luovutetaan hänen valtaansa. Silloin se kuninkaista alhaisin, sen orjanaisen poika, jonka nimi on Gigith, on nouseva vastustamaan häntä lännestä. Nämä ovat hänen merkkejään, sillä Daniel on jo ennalta nähnyt hänet. Hänellä on kapeat kasvot, hänen otsassaan on vaalea läiskä, hän on hyvin pitkä, hänen jalkapohjansa ovat epänormaalin korkeat, ja hänen reitensä ovat laihat. Siihen aikaan hän hyökkää uskovaa kansaa vastaan, ja saa siihen aikaan kolme kansannousua kiihotettua. Kaikki tähtikuviot kootaan yhteen ja siirretään yhteen paikaan. Kodit ryöstetään ja pellot tyhjennetään, orpoja ja leskiä hakataan basaareissa, mutta jos he tekevät katumusharjoituksia, heille annetaan anteeksi.

Mareshvan-kuun kahdentenakymmenentenä maailma järisee, ja taivaat ja maa järkkyvät. Kislev-kuun kahdentenakymmenentenä koko Israel seisoo rukouksessa ja ylistyksessä heidän Isänsä edessä, joka on taivaissa, ja miekka putoaa ja lankeaa maailman kansakuntien päälle, niin kuin kirjoitettu on, "miekka syö milloin yhden, milloin toisen" (2Sam.11:25). Nisan-kuun kahdentenakymmenentenä Babelista lähtee ensimmäinen pakkosiirtolaisten joukko, lukumäärältään kahdeksantoista tuhatta miestä ja naista, eikä heistä yksikään menehdy, Tishri-kuun kahdentenakymmenentenä viidentenä lähtee toinen pakkosiirtolaisten ryhmä, Sabation-virran maasta, heidän lukumääränsä on seitsemäntoista tuhatta, mutta heidän keskuudestaan tapetaan kaksikymmentä miestä ja viisitoista naista. Mareshvan-kuun, kahdeksannen kuun kahdentenakymmenentenä viidentenä, on lähtevä liikkeelle kolmas pakkosiirtolaisten ryhmä. He itkevät ja valittavat tapettujen veljiensä tähden, ja he huutavat erämaassa kaksikymmentäviisi päivää, eivätkä syö mitään, vaan elävät siitä, mitä Herran suusta lähtee. Se ensimmäinen pakkosiirtolaisten ryhmä ei lähde Babelista ennen kuin se toinen ryhmä saapuu sinne, niin kuin kirjoitettu on, "Vääntelehdi ja voihki, tytär Siion, kuin synnyttäjä, sillä nyt sinun on lähdettävä kaupungista, asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti. Siellä sinut pelastetaan, siellä Herra lunastaa sinut vihamiestesi käsistä" (Miika 4:10).

Nisan-kuun kahdentenäkymmenentenä lännestä nousee kuningas, joka tuhoaa ja kauhistuttaa maailmaa. Hän koskee siihen pyhään, kauniiseen vuoreenkin, ja polttaa sen. Kaikista kirotuin naisten keskuudessa on se nainen, joka hänet synnytti. Se on sarvi, jonka Daniel näki ennalta, ja se päivä on kauhun ja sodan päivä Israelia vastaan. Elul-kuun kahdentenakymmenentenä tulee Messias nimeltä Jinnon. Samana päivänä Gabriel laskeutuu, ja tuhoaa maailmasta yhdeksännen ja kymmenennen hetken välillä yhdeksänkymmentäkaksi tuhatta ihmistä. Tevet-kuun kahdentenakymmenentenä Mekkets, Kirtaloth ja kaikki niiden kanssa liitossa olevat kaupungit sotivat sen kolmannen sodan. Tulee valtava kansa sille suurelle tasangolle Jaffasta Askeloniin. Shebat-kuun kahdentenakymmenentenä, kun Messias tulee, kuoleman enkelit laskeutuvat ja tuhoavat koko sen sotajoukon, eikä yksikään jää eloon.

Tästä ajasta Jumala puhui Abrahamille, että hänen jälkeläisensä on vajoava alimpiin, niin kuin kirjoitettu on, "silloin sinä puhut maasta matalalta, sanasi tulevat vaimeina tomusta" (Jes.29:4), mutta sen jälkeen heidät korotetaan kaikkien kansakuntien yläpuolelle, niin kuin kirjoitus todistaa, "Herra, sinun Jumalasi, korottaa sinut kaikkien maan päällä olevien kansojen yläpuolelle" (5Moos.28:1). Tämän jälkeen muut kansakunnat tulevat ja kumartuvat jokaisen israelilaisen eteen ja nuolevat tomun heidän jaloistaan, niin kuin kirjoitettu on, "kuninkaista tulee sinulle lastenhoitajat, heidän ruhtinattaristaan imettäjät. He kumartuvat sinun edessäsi kasvoilleen maahan ja nuolevat tomun jaloistasi. Silloin sinä tiedät, että minä olen Herra ja että ne, jotka minua odottavat, eivät joudu häpeään" (Jes.49:23).

Adar-kuun kahdentenakymmenentenä Messias tulee ja hänen kanssaan kolmekymmentä tuhatta vanhurskasta, niin kuin kirjoitettu on, "vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö, totuus vyönä hänen lanteillaan" (Jes.11:5). Kun maailman kansakunnat katselevat tämän tapahtumista, he kaikki mätänevät, sekä he että heidän varusteensa, niin kuin kirjoitettu on, "Ja tämä on se vitsaus, jolla Herra lyö kaikkia niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan: hän mädättää heidän lihansa, kun he vielä seisovat jaloillaan, heidän silmänsä mätänevät kuopissaan, ja heidän kielensä mätänee heidän suussaan. Vitsaus kohtaa myös hevosia ja muuleja, kameleita ja aaseja ja kaikkia eläimiä, mitä noissa leireissä on. Samanlainen vitsaus kohtaa kaikkia" (Sak.14:12,15). Siihen aikaan Jumala julistaa noille maailman kansakunnille, "voi teitä, te pahantekijät, jotka olette maailman neljän valtakunnan tuhoa todistamassa! Teidät kaikki karkoitetaan maailmasta, jossa yksi kor-mitta tuottaa yhdeksänsataa kor-mittaa vehnää, ja viiniä ja öljyä on oleva valtavasti. Jokainen puu on kantava parasta satoa ja hedelmiä, niin kuin kirjoitettu on, "te, Israelin vuoret, kasvatatte oksia ja kannatte hedelmää kansalleni Israelille" (Hes.36:8). Ja Israel syö ja iloitsee neljäkymmentä vuotta.

Tämän jälkeen Jumala tuo Googin ja Maagogin ja kaikki niiden liittolaiset, ja silloin kaikki maan kansat kokoontuvat yhteen ja piirittävät Jerusalemin, sotiakseen sitä vastaan. Jumala tulee ja taistelee heitä vastaan, Messias saapuu, ja hänen avullaan Jumala sotii heitä vastaan niin kuin kirjoitettu on, "Herra lähtee liikkeelle ja sotii näitä kansoja vastaan niin kuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä" (Sak.14:3). Sinä päivänä vuoret järkkyvät ja kukkulat horjuvat ja muurit ja tornit sortuvat. Jumala kokoaa kaikki taivasten linnut ja maan eläimet juhlimaan heidän lihallaan ja juomaan heidän verensä, niin kuin kirjoitettu on, "ne jätetään kaikki vuorten petolintujen ja maan eläinten haltuun. Petolinnut siellä kesää pitävät, ja kaikkinaiset maan eläimet siellä talvehtivat" (Jes.18:6). Israelilta menee seitsemän vuotta heidän aseidensa polttamiseen, niin kuin kirjoitettu on, "Israelin kaupunkien asukkaat menevät ulos ja sytyttävät ja polttavat aseita, pieniä ja suuria kilpiä, jousia, nuolia, käsikarttuja ja keihäitä. He pitävät niitä polttoaineina seitsemän vuotta" (Hes.39:9). Se jatkuu, että "niitä hautaa Israelin heimo seitsemän kuukautta puhdistaaksensa maan" (Hes.39:12).

Nämä ovat ne kaupungit, jotka kokevat tuhon; Jeriko, Be'erot, Beth Horon, Siserin, Milkah, Arad, Shallum, Samaria, Beth Migdol, Tyyro, Beth Alsavet, Luud, Buuz, Beth Ainam, Hamat, Sefar, Adashah, Antiokia, Aleksandria ja Edom. Mutta Israelin kaupunkeja ympäröi tuli, ja tuliset enkelit, niin kuin kirjoitettu on, "minä olen tulimuuri sen ympärillä ja kunnia sen keskellä, sanoo Herra" (Sak.2:9). Sen jälkeen tulee se viimeinen päivä, sen kesto on oleva neljäkymmentä päivää. Vuoret ja kukkulat sortuvat ja järisevät, ja maa huutaa pahantekijöitä vastaan sanoen, "siinä ja siinä paikassa se ja se tappoi sen ja sen", niin kuin kirjoitettu on, "maa paljastaa vuodatetun veren eikä enää peitä surmattujaan" (Jes.26:21).

Elia sanoi; minä katselin kuolleiden saavan muodon, ja heidän tomunsa asettui ennalleen ja se oli sellainen kuin silloin, kun he olivat elossa, että he voisivat ylistää Jumalaa, niin kuin kirjoitettu on, "nähkää nyt, että minä, minä se olen, eikä minun rinnallani ole yhtään jumalaa. Minä surmaan ja herätän eloon, minä lyön ja minä parannan, eikä ole ketään, joka pelastaa minun käsistäni" (5Moos.32:39). Ja kirjoitettu on myös, "minä katselin niitä ja näin, kuinka niihin kasvoi jänteet ja liha, ja niiden päälle tuli nahka" (Hes.37:8). Palvelevat enkelit avasivat heidän hautansa ja palauttivat heille heidän elämän henkäyksensä (neshama) ja he virkosivat eloon. Heidät laitettiin seisomaan jaloilleen. Enkelit heittivät jokaisen, joka ansaitsi rangaistuksen, laajaan onttoon paikkaan, joka oli kasisataa kyynärää pitkä ja viisikymmentä kyynärää leveä. Vanhurskaiden silmät saavat katsella kaikkien niiden putoamista, jotka eivät välittäneet Jumalan kirjoitetusta sanasta, toorasta, niin kuin kirjoitettu on, "he lähtevät ulos katselemaan minusta luopuneiden ruumiita" (Jes.66:24).

Elia sanoi; minä katselin tulen ja tulikiven tulevan taivaista pahantekijöiden päälle, niin kuin kirjoitettu on, "Hän antaa sataa jumalattomien päälle ansoja, tulta ja tulikiveä" (Ps.11:6). Jumala siirtää sen temppelin pitkän matkan päähän siitä iankaikkisen rangaistuksen paikasta niin, etteivät ne vanhurskaat kuule niiden pahantekijöiden huutoa ja ala rukoilemaan heille armoa. He tulevat olemaan niin kuin heitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Elia sanoi; minä näin Abrahmin, Iisakin, Jakobin ja kaikkien vanhurskaiden istuvan vihreillä niityillä ja maa heidän edessään oli kylvetty kaikenlaisilla ihanilla kasveilla. Se puu, jonka Jumala oli valmistanut, seisoi sen puutarhan keskellä, niin kuin kirjoitettu on, "mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niiden lehdet eivät lakastu eivätkä niiden hedelmät lopu. Ne kantavat joka kuukausi tuoreet hedelmät, sillä virran vedet juoksevat pyhäköstä. Puiden hedelmiä käytetään ruuaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi" (Hes.47:12). Veneitä tulee Een-Gedistä aina Eglaimiin saakka kantaen runsautta ja rikkautta niille vanhurskaille. Elia sanoi; minä katselin suurta kaupunkia, se oli kaunis ja loistelias, joka laskeutui alas taivaista, missä se oli rakennettu, niin kuin kirjoitettu on, "Sinä, Jerusalem, olet rakennettu kaupungiksi, joka on täysin yhtenäinen" (Ps.122:3), se oli täydellisesti rakennettu ja ihmiset elivät sen sisällä. Siihen on asetettu kolmetuhatta tornia, ja kaksikymmentä tuhatta ris-mittaa oli jokaisen tornin välillä. Jokaisen ris-mitan alueella on kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää safiireja, helmiä ja muita jalokiviä, niin kuin kirjoitettu on, "minä teen muuriesi harjat rubiineista, porttisi säkenöivistä kivistä ja koko ympärysmuurisi jalokivistä" (Jes.54:12). Elia sanoi; minä näin ne talot ja vanhurskaiden portit kynnyksineen, ja ovenpielet rakennettuina kalliista jalokivistä. Minä näin, kuinka sen temppelin aarrevarastot avautuivat suoraan heidän ovilleen, ja heidän keskuudessaan oli Jumalan kirjoitettu sana, toora, ja rauha, niin kuin kirjoitettu on, "sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, lapsillasi on oleva suuri rauha" (Jes.54:13), ja vielä, "suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun opetustasi" (Ps.119:165), ja vielä, "kuinka suuri onkaan hyvyytesi, jonka olet varannut niille, jotka sinua pelkäävät" (Ps.31:20). Elian kirjan loppu, siunaus hänen muistolleen.