Paavalin ilmestys

Sancti Apostoli. Tällä otsikolla kulkevia tekstejä on useita erilaisia, lähes kaikkia yhdistää korinttolaiskirjeen maininta kolmannesta taivaasta. Tämä teksti tunnetaan nimellä Redaction XI, ja latinan käsikirjoitus 800-luvulta on Vatikaanin kirjaston Pal.Lat.220, ff.56r-60r. Tekstistä on tehty ensimmäinen akateeminen tutkimus vuonna 1988, ja pari vuotta uudempi tutkimus esittää kirjoittamisen paikaksi Irlantia. Latinan teksti puhtaaksi kirjoitettuna löytyy teoksesta The End and Beyond: Medieval Irish Eschatology (Vol.I, Celtic Studies Publications, 2014). Suomennettu 16.-17.1.2019.

"Tunnen miehen, joka on Kristuksessa. Neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen" (2Kor.12:2) - kultaisessa laivassa oli jotain, kuin kolme enkeliä, laulamassa jotain laulua edessäni - todellakin, "oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää" (2Kor.12:2).

Ja minä näin taivaan auenneena, ja minä näin sen Ihmisen Pojan istuvan Isänsä oikealla puolella. Ja minä näin taivaassa suuren kaupungin, ja sen ympärillä kaksitoista muuria, ja siinä kaksitoista tornia. Minä näin Jumalan alttarin sen kaupungin keskellä, ja minä näin jotain, kuin Ihmisen Poika - hänet oli puettu vaatteella alas jalkoihin saakka, hänen olemuksensa oli kuin aurinko ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi. Minä näin hänen ojentavan kätensä sen Jumalan alttarin ylle ja hän ylisti Isää suurella äänellä ja sanoi, "hallelujah", ja se pyhä kansa niiden ylhäisten muurien sisäpuolella vastasi ja sanoi, "hallelujah". Olkoon hän saastainen [inmundus], joka ei sano "amen!".

Ja minä näin yksittäisiä puita [singulos arbores] sen paratiisin kaupungin porttien edessä, joissa ei ollut hedelmää - vain pelkkiä lehtiä. Minä näin monien ihmisten riippuvan näissä puissa. Ja minä kysyin enkeliltä, "Herra, herra, keitä nämä puissa riippuvat ihmiset ovat?" Se enkeli vastasi ja sanoi minulle, "nämä ovat sellaisia ihmisten herroja, jotka eivät antaneet elämässään mitään hyväntekev'isyyteen. Ja he saavat nähdä puiden hedelmiä, mutta he eivät saa niitä syödä."

Hän näki tulivirran ympäristössä monia tulisia puita. Minä näin eläimiä sen meren veden keskellä, melkein kuin kalat keskellä merta. Ja minä olin hämmästyksissäni, ja minä pelkäsin suurella pelolla. Ja se enkeli sanoi minulle, "miksi tämä hämmästyttää sinua? Nuorukainen, tule, seuraa minua, ja minä näytän sinulle pahantekijöiden rangaistuksia."

Ja tulivirta keinui, mukanaan miesten ja naisten tuskat, ja todellakin, jotkut heistä olivat siinä polviin saakka, toiset napaansa saakka, toiset huuliin saakka, toiset päänsä hiuksiin saakka. Ja minä kysyin siltä enkeliltä, "keitä nämä ovat, jotka ovat tulivirrassa polviinsa saakka?" Se enkeli vastasi minulle, "nämä ovat niitä ihmisten herroja, jotka lähtivät seurakuntaan [eclesiam], mutta eivät menneet sinne sisälle. Ja he eivät katoa, ja saavat käydä läpi heille kuuluvat rangaistukset." Ja minä kysyin siltä enkeliltä, "herra, herra, keitä nämä ovat, jotka ovat tulivirrassa napaan saakka?" Se enkeli vastasi minulle, "nämä ovat sellaisia ihmisiä, jotka olivat huorintekijöitä, eivätkä he tehneet siitä parannusta. Ja he eivät katoa, ja saavat käydä läpi heille kuuluvat rangaistukset." Ja minä kysyin siltä enkeliltä, "herra, herra, keitä nämä ovat, jotka ovat tulivirrassa huuliin saakka?" Se enkeli vastasi minulle, "nämä ovat niitä ihmisiä, jotka menivät seurakuntaan, ja he menivät sisälle, mutta he eivät välittäneet yhtään jumalallisista kirjoituksista [scripturas diuinas]. Ja he eivät katoa, ja saavat käydä läpi heille kuuluvat rangaistukset." Ja minä  kysyin siltä enkeliltä, "herra, keitä nämä ihmiset ovat, jotka ovat tulivirrassa päänsä hiuksiin saakka?" Ja se enkeli vastasi minulle, "nämä ovat niitä ihmisiä, jotka eivät olleet kylmiä tai kuumia, eikä heitä luettu pyhien joukkoon, vaan pahantekijöiden joukkoon."

Ja minä itkin silmilläni. Ja se enkeli sanoi minulle, "miksi itket? Tässä asiassa sinulla ei ole enempää armoa kuin Jumalalla, joka teki taivaan ja maan, meren, ja kaiken, mitä niissä on."

Ja se enkeli sanoi minulle, "seiso tässä nyt." Sen jälkeen minä näin vanhan ihmisen, jota johdatti kolme paholaista [tres diabuli]. Ja hänet heitettiin uuniin [caminum], jossa liekehti tuli. Ja minä kysyin enkeliltä ja sanoin, "herra, herra, kuka tuo vanha mies on?" Enkeli vastasi minulle ja sanoi, "hän on se piispa [episcopus], joka ei tehnyt oikeita sanoja elämässään, eikä hänellä ollut armoa, eikä hurskautta [pietatem], eikä hyvyyttä, eikä hän rukoillut, eikä paastonnut elämässään."

Ja minä katsoin taas, ja minä näin neitsyen, jota johdatti kolme paholaista. Ja hänet heitettiin uuniin, jossa liekehti tuli. Ja minä kysyin siltä enkeliltä, "herra, herra, kuka tuo neitsyt on?" Ja se enkeli vastasi minulle, "hän on sellainen, joka vaatetti itsensä pelastuksen vaatteilla, ja hylkäsi ne, eikä hän muistanut elämässään totuuden sanoja, eikä hänellä ollut armoa, eikä hurskautta, eikä hyvyyttä, eikä hän rukoillut, eikä paastonnut, aivan kuten Jeesus sanoi evankeliumissa, "autuaita ovat armolliset [misericordes], sillä Jumala osoittaa heille armoa."

Ja minä katsoin taas, ja minä näin ne kymmenen neitsyttä - viisi viisasta paratiisissa. Minä näin suuria ihmeitä [mirabilia magna] joita Jumala antoi heille. Ja minä näin heidän päänsä päällä viisi kruunua, heidän ympärillään viisi palmua, eivätkä ne ole niinkuin kultaa tai hopeaa, vaan ovat kuin aurinko. Enkä minä voinut katsoa heidän istuimiinsa. Minä näin heidän ympärillään pilven, joka oli lähes kuin aurinko. Ja heidän suustaan lähti "pyhä, pyhä..." liekin lailla, heidän puheensa oli tulta, kuin salama. Minä näin heidän vaatteensa, ne olivat lumivalkoiset, ja heidän hiuksensa kuin kultaa. Ja minä näin, heidän jalkansa olivat kuin Jumalan pojan jalat, ja heidän kätensä kuin kullalla päällystetyt. Aivan kuten tulen liekkiin ei voi katsoa, niin ei heidän vartaloaan voi katsoa; heidän silmänsä ovat kuin aurinko taivaan perustuksessa [firmanento caeli]. Minä näin heidän käsissään viisi kirjaa, joita he olivat lukemassa, ja minä kuulin heidän äänensä, ja minä olin hämmästyksissäni, ja minä pelkäsin suurella pelolla. Se oli niinkuin monien vesien ääni, ja he puhuivat lähes kuin yhdellä kielellä, ja heidän kanssaan oli kaksi enkeliä, julistaen lakkaamatta ääneen, sanoen, "pyhä, pyhä, pyhä, Herra, sotajoukkojen Jumala, taivas ja maa on täynnä sinun kunniaasi." Ja kolme tuhatta palveli heitä tarjoten pelastuksen vettä. Ja minä kysyin siltä enkeliltä, "herra, herra, keitä ovat nämä viisi neitsyttä, jotka minä näin paratiisissa?" Se enkeli vastasi minulle ja sanoi, "ne ovat ne viisi Kristuksen morsianta, jotka tekivät minun taivaallisen Isäni tahdon, eivätkä he puhuneet valheita elämässään. Eikä vain tämä, vaan he harjoittivat armollisuutta ja hyvän tekemistä, ja varjelivat hurskautta ja pysyivät rukouksessa, eivätkä heidän sanansa olleet kovia, eikä heidän sydämistään lähtenyt pahoja ajatuksia, eikä heissä ollut rahan himoa, kuten kirjoitettu on, "rahan himo on kaiken pahan juuri" (1Tim.6:10). Voi siis niitä toisia, sillä he eivät saa omakseen Jumalan kuningaskuntaa!

Ja se enkeli sanoi minulle, "tule, seuraa minua, ja minä näytän sinulle sen pyhien paikan." Minä näin paratiisin sisäänkäynnin, ja kun minä olin nähnyt sen, minä olin ihmeissäni, ja minä pelkäsin suurella pelolla. Minä näin paratiisin sisäänkäynnillä loistavan taulun [tabulam splendidam]. Ja minä katsoin sitä uudestaan - minä näin, että siihen kultaiseen tauluun oli kirjoitettu pyhien nimiä. Ja minä katsoin uudestaan, ja minä näin sen ympärillä kaksitoista kultaista muuria. Minä näin ne neljä paratiisin virtaa; yksi oli öljyä, toinen viiniä, kolmas maitoa, neljäs hunajaa. Ja minä näin kolme tuhatta pikkulasta sen maitovirran rannoilla, ja yksi puhdas henki [spiritus mundus] oli palvelemassa heitä. Ja minä katsoin uudelleen; minä näin paratiisin sisäänkäynnillä kolme puuta, jotka kantoivat satakertaisesti kahdentoista puun hedelmät, eivätkä niiden lehdet putoa, ja niiden hedelmä on hunajaa makeampi, lumivalkoista. Ja minä kysyin enkeliltä, "herra, herra, mikä tämä paikka on?" Se enkeli vastasi minulle, "tämä on se pyhien paikka. He saavat asustaa täällä ylösnousemuksen päivään saakka. Ja paratiisin portit ovat suljettuja tuomion päivään saakka. Taivaan kuningaskunnat avaimet ovat Pietarin ja Paavalin kädessä."

Ja se enkeli sanoi minulle, "tule, seuraa minua, ja minä näytän sinulle pahantekijöiden paikan, ja uskovien [iustorum] paikan." Ja minä katsoin taas; minä näin viisi neitsyttä liekehtivän tulen uunissa, päänsä hiuksiin saakka. Eikä Herra kuullut heidän ääntään. Minä näin veristen kyynelten virtaavan, ja heillä oli viisi tulista kruunua, ja heidän ruumiinsa olivat mustat kuin Tartare. He löivät kylkiään. Minä näin viisi käärmettä [serpentes] imemässä heidän rintojaan, ja minä näin viisi myrkkykäärmettä [uiperas] pureskelemassa heidän kieliään, ja tuliset linnut hyökkäämässä heidän silmilleen, eikä heidän sielunsa ole kuollut pahantekijöiden rangaistusten tähden. Ja minä kysyin enkeliltä, "herra, herra, keitä nämä viisi neitsyttä ovat, jotka ovat tulivirrassa päänsä hiuksiin saakka?" Se enkeli vastasi minulle, "nämä ovat ne viisi neitsyttä, jotka vaatettivat itsensä Kristuksen vaatteilla. He olivat pyhiä, ja keskittyivät elämässään pyhiin asioihin. Mutta he eivät harjoittaneet armollisuutta tai hyvän tekemistä, tai rukousta tai paastoa. Ja kielellään he puhuivat valhetta, kuten kirjoitettu on, "älä sano sellaista, mitä silmäsi ei näe, ja mitä korvasi ei kuule".
Loppu. Loppu. Loppu. [Finit. Finit. Finit.]