Miika, targum

KR1933 pohjatekstillä, targumin erot kursiivilla. Tässäkin tekstissä 7:8-10 viittaa Rooman vallan aikaiseen kirjoitukseen, siis ennen vuotta 70.

 

Luku 1.

Herran profetian sana, joka tuli mareshalaiselle Miikalle Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan huoneen kuningasten, päivinä; se, mitä hän profetoi Samariaa ja Jerusalemia vastaan.

2. Kuulkaa, kaikki kansat; ota korviisi, maa, ja kaikki, mitä maassa on. Ja olkoon Herran, teidän Jumalanne sana, todistaja teitä vastaan, Herra pyhästä temppelistänsä.

3. Sillä katso, Herra ilmestyy kirkkautensa läsnäolon asumuksestaan, astuu alas ja polkee maan linnoituksia.

4. Vuoret sulavat hänen allansa, ja laaksot halkeavat niinkuin vaha tulen hohteessa, niinkuin vedet, jotka syöksyvät jyrkännettä alas.

5. Jaakobin huoneen rikoksen tähden tapahtuu tämä kaikki ja Israelin heimon syntien tähden. Mistä on Jaakobin rikos? Eikö Samariasta! Ja mistä Juudan synnin tekeminen? Eivätkö Jerusalemista!

6. Niinpä minä panen Samarian kiviraunioksi kedolle, autioksi, viinitarhan istutusmaaksi, syöksen laaksoon sen kivet ja paljastan sen perustukset.

7. Kaikki sen jumalankuvat särjetään, kaikki sen epäjumalat poltetaan tulessa, ja kaikki sen epäjumalien huoneet minä hävitän; sillä portonpalkoista se on ne koonnut, ja epäjumalien palvojien pyhäkköön pitää niitten jälleen tuleman.

8. Tämän he saavat valittaa ja voivotella, käydä alastomina kahleissa, virittää valituslaulun kuin aavikkosudet, suruhuudon kuin kamelikurjet.

9. Sillä parantumaton on sen haava; se ulottuu Juudan huoneeseen asti, se on tullut minun kansani porttiin saakka, aina Jerusalemiin saakka.

10. Älkää ilmoittako sitä Gatissa, älkää, älkää itkekö. Te, jotka elätte tomumajoissa, peittäkää päänne tuhkalla.

11. Käy matkaan, Saafirin asukas, elimesi paljastettuna, alasti ja häpeissäsi! Saananin asukkaat eivät selviydy. Valita katkerasti, murhattujen sotilaidesi tähden, Beet-Esel; niiden ihanien talojen tähden, joita olette väkivalloin hankkineet toisiinsa liittämällä, teidän maanne paras otetaan teiltä pois.

12. Te, jotka asustatte maan parhaassa osassa. ja onnea odotitte, kieltäydyitte palaamasta minun opetukseeni. Mitä te nyt aiotte tehdä? Sillä onnettomuus tulee Herralta Jerusalemin portille.

13. Valjasta hevoset vaunujen eteen, Laakiin asukas; sieltä on alku Siionin seurakunnan synteihin, sillä sinussa tavattiin Israelin rikokset.

14. Sentähden sinä annat lahjoja Gatin maanomistajille. Aksibin talot tulevat joutumaan muille kansakunnille niiden syntien tähden, joita Israelin kuninkaat siellä harjoittivat, palvoessaan niissä epäjumalia.

15. Minä tuon vieläkin varkaan sinulle, Maaresan asukas. Adullamiin asti he kulkevat astuessaan Israelin maan alueelle.

16. Ajele ja keritse pääsi paljaaksi lasten tähden, jotka olivat sinun ilosi. Ajele pääsi leveälti paljaaksi, niinkuin korppikotka, jonka siivistä sulat putoilevat, niiden lastesi tähden, sillä he menevät luotasi pois pakkosiirtolaisuuteen.

 

Luku 2.

Voi niitä, jotka miettivät väkivaltaa ja valmistelevat pahaa vuoteillansa! Aamun valjettua he sen tekevät, sillä heillä on siihen valta.

2. He himoitsevat peltoja ja ryöstävät ne, taloja, ja ottavat ne väkisin; he sortavat miestä ja hänen perhettään, miestä ja hänen perintöosaansa.

3. Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä mietin tätä sukua vastaan onnettomuutta: siitä te ette saa kaulaanne irti ettekä voi pystyssä astella; sillä se on oleva paha aika.

4. Sinä päivänä viritetään teistä pilkkalaulu ja veisataan valitusvirsi. Siinä ahdingossa sanotaan, "me olemme perin hävitetyt, hän on vienyt pois minun kansani omalta osaltaan, ottanut pois omaisuudet. Meidän peltomme jaetaan."

5. Sentähden ei sinulla ole oleva ketään, joka heittäisi arpaa, käyttäisi mittanuoraa, Herran seurakunnassa.

6. Älkää profetoiko profetioita, älkää opettako tuota kansaa, eivät he ota häväistystä vastaan.

7. Onko tämä oikeaa Jaakobin heimon puhetta? Onko Herran sanaa kavennettu? Ovatko sellaisia hänen tekonsa? Eivätkö kaikki hänen puheensa ole hyvät? Minä olen jo tuonut kaikkea lupaamaani hyvää niitä kohtaan, jotka oikein vaeltavat.

8. syntiensä tähden on minun kansani johdatettu vihollisille; niiden tähden kansakunnat nousevat ja ottavat heitä omakseen, vievät heidän kalliin hyvinvointinsa, kulkevat maan läpi pelkäämättä, niin kuin sodan murtamina he palaavat.

9. Minun kansani seurakunnan te ajatte pois heidän kodeistansa, viette heidän lapsensa, jotka ovat heidän ilonsa; heidän kunniansa, jonka he sanoivat kestävän ainiaan, on mennyt pakkosiirtolaisuuteen.

10. Nouskaa ja menkää pois: ei tässä ole leposijaa pahan tekijälle. Saastutuksen tähden te olette raunioina; saastaisuuden tähden noustaan väkijoukoiksi!

11. He kulkevat harhaan väärien profeettojen perässä, jotka profetoivat heille valheen hengessä, ja opettavat heille viinistä ja väkijuomasta, ja on tapahtuva, että niin kuin heillä on tapana kulkea niiden väärien profeettojen perässä, niin tämän sukupolven ihmiset karkoitetaan valheiden maahan.

12. Lopulla minä tahdon tarkoin koota sinut, Jaakobin huone, kaikkinesi, minä tuon karkoitettusi, Israelin jääneet minä saatsan yhteen, niinkuin lampaat tarhaan, niinkuin lauman laitumellensa: on oleva ihmisten väkijoukon kohina!

13. Niiden pakolaiset kulkevat ylös, niin kuin alussakin. Ja kuningas käy heidän edellänsä; hän hävittää heitä sortavan vastustajan, ja valloittaa voimalliset kaupungit. He saavat periä kansakuntien kaupungit. Heidän kuninkaansa käy heidän edellään, ja Herran sana heitä johdattaa.

 

Luku 3.

Ja minä sanoin: Kuulkaa, Jaakobin päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat! Eikö teidän tulisi tuntea oikeus,

2. teidän, jotka vihaatte hyvän tekemistä ja rakastatte pahan tekemistä, jotka raastatte ihmisten tavarat heidän käsistään, ja viette heidän toimeentulonsa?

3. Te, jotka ryöstätte minun kansani tavarat ja viette heiltä heidän toimeentulonsa, ja viette senkin, mitä jää jäljelle! He jatkavat, ja jakavat heitä, paloittelevat niinkuin pataan, niinkuin lihan kattilaan -

4. Sitten he rukoilevat Herran edessä, mutta hän ei kuule heidän rukoustaan, vaan poistaa heiltä hänen kirkkautensa läsnäolon sinä aikana, koska he ovat pahoja töitä tehneet.

5. Näin sanoo Herra niitä valheen profeettoja vastaan, jotka eksyttävät minun kansaani; jotka profetoivat: "Rauha!", niille, jotka antavat heille lihaisen aterian, mutta kehittelevät sodan sille, joka ei anna mitään heidän suuhunsa:

6. Sentähden te tulette olemaan liian häpeissänne, että profetoisitte, ja häpeätte opetustanne. Pimeyden kaltainen ahdistus on peittävä nämä valheen profeetat, ja aika heiltä pimenee.

7. Valheen profeetat joutuvat häpeään, ja opettajat punastuvat. Kaikki he peittävät partansa, niin kuin surevat, sillä profetian henkeä, Herralta, heissä ei ole.

8. Mutta minä olen täynnä voimaa, sitä Herran profetian Henkeä, totuutta, oikeutta ja väkevyyttä ilmoittaakseni Jaakobille sen rikokset ja Israelille sen synnit.

9. Kuulkaa tämä, Jaakobin heimon päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat, te, jotka turmelette oikeutta ja vääristätte kaiken suoran,

10. rakennatte taloja Siioniin veritöillä ja Jerusalemia vääryydellä.

11. Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat maksusta, ja sen profeetat opettavat rahasta. Mutta Herran sanaan he turvautuvat, sanoen: "Eikö Herran kirkkauden läsnäolo olekin  meidän keskellämme? Ei tule meille onnettomuutta."

12. Siitä syystä, teidän syntienne tähden, Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee kiviraunioksi ja temppelivuori metsäkukkulaksi.

 

Luku 4.

Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja kaikki kuningaskunnat tulevat palvomaan sen ylle.

2. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran pyhäkön vuorelle, Jaakobin Jumalan kirkkauden läsnäolon temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä, jotka ovat oikeita hänen edessään, ja me vaeltaisimme hänen lakinsa opetuksessa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sanan opetus."

3. Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville kuninkaille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta aseita kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.

4. He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin sanan kautta niin on säädetty.

5. Sillä kaikki kansat syyllistyvät epäjumaliensa palvontaan, mutta me turvaamme Herran, meidän Jumalamme, nimeen aina ja iankaikkisesti.

6. Sinä päivänä, sanoo Herra Jumala, minä tahdon koota karkoitetut ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille oli tuotettu onnettomuutta minun kansani syntien tähden.

7. Minä teen karkoitetuista talteenjäävät ja kauasjoutuneista väkevän kansan. Ja Herran kuningaskunta ilmestyy Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti.

8. Ja sinä, Israelin Messias, joka olet ollut salattu Siionin seurakunnan syntien tähden, kuningaskunta on tuleva sinulle, ja se entinen hallitus palautetaan Jerusalemin seurakunnan kuningaskunnalle.

9. Ja nyt - miksi te liitytte muihin kansakuntiin? Eikö sinulla ole kuningasta, onko sinun neuvonantajasi kadonnut, koska ahdistus ja vapina on vallannut sinut niinkuin synnyttäväisen?

10. Tärise ja vapise, Siionin seurakunta, niinkuin synnyttäjä, sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti: siellä sinut pelastetaan; siellä lunastaa sinut Herra vihamiestesi käsistä.

11. Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita, jotka sanovat: "Se saastutettakoon; katselkoot meidän silmämme iloksensa Siionin sortumista!"

12. Mutta he eivät tunne Herran salaisuuksia eivätkä ymmärrä hänen suunnitelmiaan, sillä hän kokoaa heidät niinkuin lyhteet puimatantereelle.

13. Nouse ja tapa, Siionin seurakunta, sillä minä teen kansasi vahvaksi kuin rautasarvet ja, ja jäännöksesi kovaksi kuin vaski, ja sinä tapat monet kansat. Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi, heidän väärän voittonsa, kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.

14. Nyt yhdy laumaksi, sinä kaupunki, jota piiritetään! He lyövät sauvalla poskelle Israelin tuomareita.

 

Luku 5.

Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan tuhansien sukujen joukossa, sinusta minulle tulee Messias, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka nimi on kerrottu muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.

2. Sentähden Herra antaa heidät alttiiksi siihen aikaan asti, jolloin synnyttäjä on synnyttänyt; silloin jäljellejääneet hänen veljistänsä luottavat Israelin lapsiin.

3. Ja hän on nouseva ja hallitseva Herran voimassa, Herran, Jumalansa, nimen valtasuuruudessa. Ja heidät kootaan karkoitettujen keskuudesta, sillä silloin on hänen nimensä oleva suuri hamaan maan ääriin saakka.

4. Ja silloin meille on oleva rauha: jos Assur hyökkää maahamme, jos se astuu palatseihimme, niin me asetamme itsellemme seitsemän kuningasta ja kahdeksan ruhtinasta.

5. Nämä kaitsevat miekalla Assurin maata, Nimrodin maata voimalla. Hän on pelastava meidät Assurin vallasta, ei se hyökkää meidän maahamme, eikä se astu meidän alueellemme.

6. Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobin huoneesta, monien kansain seassa, ovat niinkuin kaste, joka tulee Herralta, niinkuin syyssateen pisarat ruohikolle; se ei odota miestä, ei varro ihmislapsia.

7. Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobin huoneesta, pakanain seassa, monien kansain keskellä, ovat niinkuin leijona metsäneläinten seassa, niinkuin nuori jalopeura lammaslaumain keskellä: jos se hyökkää, tallaa maahan ja tappaa, ei pelastajaa ole.

8. Tästä lähtien, Israel, vallitkoon sinun kätesi vihollisiasi vastaan, ja sinun kaikki vihamiehesi hävitkööt.

9. Sinä päivänä, sanoo Herra, minä hävitän sinulta kansakuntien hevoset ja teen lopun sinun niiden vaunuista.

10. Minä hävitän sinun maasi ihmisten kaupungit ja hajotan maahan kaikki heidän voimalliset varustuksensa.

11. Minä hävitän velhosi, eikä sinulle enää jää ennustelijoita.

12. Minä hävitän niiden kansojen jumalankuvat ja patsaat, etkä sinä enää arvosta omien kättesi tekoa.

13. Minä kukistan kansojen istutukset sinun keskuudestasi ja tuhoan sinun vastustajasi.

14. Ja minä kostan vihassa ja kiivaudessa tuomiolla niille pakanakansoille, jotka eivät olleet kuuliaisia lain opetukselle.

 

Luku 6.

Kuulkaa, mitä Herra sanoo: Nouse ja käy oikeutta vuorten kanssa, ja kukkulat kuulkoot sinun äänesi.

2. Kuulkaa Herran oikeudenkäyntiä, vuoret, te iäti kestävät, maan perustukset; sillä oikeudenkäynti on Herralla kansaansa vastaan, ja Israelin huoneen kanssa hän käy tuomiolle:

3. "Minun kansani, mitä hyvää minä olen sinulle sanonut tekeväni, enkä olisi sitä tehnyt, ja millä olen sinut väsyttänyt? Vastaa minulle!

4. Minähän olen johdattanut sinut Egyptin maasta, vapahtanut sinut orjuuden pesästä; ja minä lähetin kolme profeettaani sinun edellesi; Mooseksen opettamaan tuomioita, Aaronin sovittamaan kansan puolesta ja Mirjamin opettamaan naisia.

5. Muista, kansani, mitä oli mielessä Baalakilla, Mooabin kuninkaalla, ja mitä Bileam, Beorin poika, hänelle vastasi. Eikö sinulle tehty voimallisia tekoja, akasialaaksosta lähtien Gilgalin huoneeseen asti, että käsittäisit Herran vanhurskaat teot." -

6. "Mitä tuoden minä voisin käydä palvomaan Herran eteen, tai kunnioittaa Jumalaa, jonka kirkkauden läsnäolo on taivasten korkeuksissa? Käynkö hänen eteensä palvomaan tuoden polttouhreja, vuodenvanhoja vasikoita?

7. Ovatko Herralle mieleen tuhannet oinaat, kymmenettuhannet öljyvirrat? Annanko esikoiseni rikoksestani, ruumiini hedelmän sieluni syntiuhriksi?" -

8. Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että toteutat oikeutta ja rakastat hyviä tekoja. Sinun on oltava nöyrä, vaeltaessasi Jumalasi pelossa.

9. Herran profeettojen ääni huutaa kaupungille - ja opettajat pelkäävät sinun nimeäsi. Kuunnelkaa, kuningas ja ruhtinas, ja loputkin maan kansasta.

10. Vieläkö ovat jumalattoman talossa vääryyden aarteet ja vajaat, kirousta tuottavat mitat?

11. Olisinko minä puhdas, jos minulla olisi väärä vaaka ja kukkarossa pienemmät ja suuremmat punnuskivet?

12. Sen rikkaat täyttävät väkivalloin varastohuoneensa, sen asukkaat puhuvat valhetta, kieli heidän suussansa on pelkkää petosta.

13. Niinpä minäkin lyön sinut sairaaksi ja tuon vitsauksia, teen sinut autioksi sinun syntiesi tähden.

14. Sinä syöt, mutta et tule ravituksi, ja sisälläsi on sairauksia. Minkä viet pois, sitä et saa pelastetuksi; ja minkä pelastetuksi saat, sen minä annan alttiiksi miekalle.

15. Sinä kylvät, mutta et leikkaa. Sinä puserrat öljyä, mutta et öljyllä itseäsi voitele, ja rypälemehua, mutta et viiniä juo.

16. Mutta Omrin huoneen ohjeita noudatetaan, ja kaikkia Ahabin suvun tekoja te teette; ja heidän neuvojensa mukaan te vaellatte, että he saattaisivat sinut autioksi ja sen asukkaat tuhotuiksi; ja te saatte kantaa minun kansani häväistyksen.

 

Luku 7.

Profeetta sanoi; voi minua, sillä minusta on tullut kuin yksi niistä pois viedyistä hyvistä, siihen aikaan, kun vanhurskaat katosivat maasta pois, kuin hedelmänkorjuussa, niinkuin viinisadon jälkikorjuussa: ei ole ketään, joka tekisi hyviä tekoja; minun sieluni himoitsee hyvyyttä.

2. Poissa ovat hurskaat maasta, eikä oikeamielistä ole ihmisten seassa. Kaikki he väijyvät viatonta verta, johdattavat toinen toistansa tuhoon.

3. Pahantekoon molemmin käsin! Älkääkä hyvää tehkö! Päämies pyytää, tuomari sanoo, ”tee tämä, niin minä sinut palkitsen”, ja mahtava puhuu julki sydämensä himon; voi turmelijoita!

4. Paraskaan heistä ei pääse pakoon heidän valtaansa, kuin orjantappura, oikeamielisen on pahempi kuin teräväokainen aita. Paha on se päivä, vaikka sinä toivoit hyvää! Sinun pahuutesi rangaistuksen aika on koittanut! Silloin he joutuvat sekasortoon.

5. Älkää uskoko ystävää, älkää luottako uskottuun; liittosi vaimolta, joka sylissäsi lepää, varo suusi sanat.

6. Sillä silloin poika halveksii isää, tytär nousee äitiänsä vastaan, miniä riitelee anoppiansa vastaan; ihmisen vihamiehiä ovat hänen omat perhekuntalaisensa.

7. Mutta minä riemuitsen Herran sanassa, iloitsen pelastukseni Jumalassa: minun Jumalani on minun rukoukseni kuuleva.

8. Älkää iloitko, Rooma, minun viholliseni, minusta: jos minä olen langennut, niin minä nousen; jos istun pimeydessä, on Herra loistava minun ylläni.

9. Jerusalem sanoo; minä olen saanut Herralta kirouksen, sillä minä olen tehnyt syntiä häntä vastaan, siihen asti että hän minun asiani toimittaa ja kostaa minun nöyryytykseni. Hän tuo minut valkeuteen, minä saan nähdä hänen vanhurskautensa.

10. Roomalaiset, minun viholliseni, saavat nähdä sen, ja häpeä on peittävä heidät, jotka sanovat minulle: "Missä Herra, sinun Jumalasi, sana on sinua vapauttanut?" Minun silmäni saavat ilokseen katsoa heidän sortumistaan: silloin he joutuvat tallattaviksi kuin katujen loka.

11. Siihen aikaan Israelin seurakunta rakennetaan jälleen; sinä päivänä muiden kansakuntien säädökset tehdään tyhjiksi:

12. sinä päivänä kokoontuvat yhteen karkoitetut Assurista ja suurista kaupungeista, Armeniasta ja piiritetyistä kaupungeista, aina Eufratilta, länsimereltä ja vuoristoista.

13. Ja maa tulee autioksi asukkaittensa tähden, heidän töittensä hedelmäin takia.

14. Kaitse kansaasi sanasi kautta; perintölaumasi on asustava uudistetussa maailmassa. Joka erillänsä asuu metsässä, saa asustaa Karmelia. Käykööt he laitumella Baasanissa ja Gileadissa niinkuin ikiaikoina ennen. -

15. "Niinkuin sinun lähtösi päivinä Egyptin maasta minä annan heidän nähdä ihmeitä". -

16. Sen näkevät pakanakansat ja saavat häpeän kaikesta väkevyydestänsä huolimatta. He panevat käden suullensa, heidän korvansa menevät umpeen.

17. He kaatuvat maahan kasvoilleen kuin käärme, kuin maan tomussa matelijat. Vavisten he tulevat varustuksistansa, Herran, meidän Jumalamme edestä heidät hävitetään; he pelkäävät sinun edessäsi.

18. Ei ole toista kaltaistasi! Sinä olet Jumala, joka annat pahat teot anteeksi ja käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hän iloitsee hyvän tekemisestä.

19. Hänen sanansa armahtaa meitä jälleen, polkee rakkaudessaan maahan meidän pahat tekomme. Kaikki Israelin synnit sinä heität meren syvyyteen.

20. Sinä osoitat Jaakobille ja hänen lapsilleen uskollisuutta, niin kuin sinä vannoit Beetelissä, Aabrahamille armoa, ja hänen siemenelleen, niin kuin vannoit hänelle niiden kappaleiden välissä; sinä muistat meitä varten Iisakin sitomisen, joka oli alttarilla sidottuna sinun edessäsi. Sinä teet meitä varten hyviä tekoja, niinkuin olet vannonut meidän isillemme muinaisista päivistä asti.