Saarnaaja
Targum Kohelet
Aramean targum-version mukaan. Temppelin tuhoa ei edes viitata, joten teksti on vanhempi, ja luvusta kymmenen löytyy viittaus Rooman vallan aikaan; teos edustaa alkuseurakunnan aikaista saarnaajan kirjan juutalaista lukutapaa, mutta ei ole kuulunut synagogassa luettavaksi. Suomennettu keväällä - valmis toukokuulla 2015;
Luku 1.
1. Ne profetian sanat, jotka profetoi saarnaaja, joka on Salomo, Jerusalemin kuninkaan Daavidin poika. 2. Kun Salomo, Israelin kuningas näki pyhän hengen kautta, että hänen poikansa Rehobeamin tultaisiin tuhoamaan ja Isrelin huoneen kansa tulisi menemään pakkosiirtolaisuuteen, hän sanoi sielulleen, tuhuuksien turhuus on tämä maailma, turhuuksien turhuutta on kaikki, minkä puolesta minä ja minun isäni Daavid olemme tehneet työtä. Kaikki se on turhuutta. 3. Mitä hyötyä ihmisellä on kuolemansa jälkeen kaikesta hänen vaivannäöstään, jolla hän tekee työtä auringon alla tässä maailmassa, ellei hän keskity Jumalan kirjoitettuun sanaan, saadakseen täydellisen palkinnon tulevassa maailmassa, maailmankaikkeuden Herran edessä. 4. Kuningas Salomo sanoi profetian hengen kautta; vanhurskaiden hyvä sukupolvi lähtee maailmasta pois, niiden pahantekijöiden pahan sukupolven syntien tähden, niiden, jotka tulevat heidän jälkeensä. Mutta maa pysyy iankaikkisesti kantaakseen sen ranagaistuksen, joka tulee maailman ylle, ihmisten syntien tähden. 5. Aurinko nousee päivällä idästä, ja aurinko laskee länteen yöksi. Ja se liukuu paikalleen syvyyden polkua pitkin, ja se nousee seuraavana päivänä samasta paikasta, josta se nousi eilenkin. 6. Se kulkee koko etelän kautta päivällä ja palaa pohjoiseen sitä syvyyden polkua pitkin. Ympäri ja ympäri se menee kohti etelätuulta nisan ja tammus-kausien aikoina ja kierrossaan se palaa pohjoistuulen luokse thisri- ja tevet-kuukausina. Aamulla se lähtee idästä, ja kulkee läntisen lakipisteen kautta illalla. 7. Kaikki virrat ja vesilähteet virtaavat lakkaamatta sen meren vesiin, joka ympäröi maailmaa kuin sormus, mutta se meri ei täyty, ja siihen paikkaan, minne ne virrat jatkuvasti virtaavat, sinne ne palaavat, virratakseen sieltä syvyyden lähteistä. 8. Ne muinaiset profeetat väsyttivät itsensä kaikilla niillä asioilla, joita maailmaan tulisi, mutta he eivät pystyneet saamaan niiden loppua selville. Totisesti, näin ei ihmiselläkään ole luvallista julistaa, mitä tulee olemaan hänen jälkeensä, eikä silmä voi nähdä kaikkea, mitä maailmassa tulee olemaan, eikä korva voi saada tyydytystä, vaikka kuulisi kaikkien maan asukkaiden sanat. 9. Mitä ennen oli, sitä tulee olemaan myöhemminkin, ja mitä tapahtui aikaisemmin, tulee tapahtumaan kaikkien maailman sukupolvien loppuun saakka. Ei ole mitään uutta tässä maailmassa auringon alla. 10. Ihminen voi sanoa jostain, että katso, tämä on uutta, mutta se on ollut jo muinaisuudesta, menneistä päivistä, jotka olivat ennen tätä. 11. Ei niitä aikaisempia sukupolvia muisteta, eikä myöhempiäkään muisteta sen sukupolven kanssa, joka on oleva Messiaan päivinä. 12. Kun Israelin kuningas Salomo istui kuninkaallisella valtaistuimella, hänen sydämensä tuli todella ylpeäksi hänen hyvinvointinsa tähden, ja hän rikkoi Herran sanan säädöstä, hän kokosi monia hevosia, vaunuja ja väkeä, hän keräsi paljon hopeaa ja kultaa, hän otti vaimoja vieraista kansoista. Heti Herran viha syttyi häntä vastaan. Sen tähden hän lähetti Ashmodii'n, riivaajien päämiehen, häntä vastaan, joka ajoi hänet pois hänen kuninkaalliselta valtaistuimeltaan ja otti hänen sinettisormuksensa hänen kädestään, niin että hän eksyisi, ja menisi pakkosiirtolaisuuteen maailmassa, häntä rangaistakseen. Hän kulki ympäri kaikkia seutuja ja Israelin maan kaupunkeja. Hän itki, rukoili, ja sanoi, minä olen saarnaaja, jota ennen kutsuttiin Salomoksi. Minä olin Israelin kuningas Jerusalemissa. 13. Ja minä asetin mieleni etsimään opetusta Herralta siihen aikaan, kun hän ilmestyi minulle Gibeonissa koettelemaan minua ja kysymään minulta, mitä minä häneltä tahtoisin. Ja minä pyysin häneltä vain viisautta, että tuntisin mitä eroa on hyvällä ja pahalla, että saisin ymmärrystä kaikesta mitä tapahtui auringon alla tässä maailmassa. Minä näin kaikki syntisen kansan teot, että ne olivat pahat, jotka Herra oli antanut ihmisille, että he tulisivat niiden kautta murheellisiksi. 14. Minä näin kaikki ihmisten teot, joita tehtiin tässä maailmassa auringon alla, ja katso, kaikki on turhuutta ja hengen särkemistä. 15. Ihminen, jonka tiet ovat kapinalliset tässä maailmassa, ja joka niissä kuolee tekemättä parannusta tässä maailmassa, ei pääse niistä selvyyteen kuolemansa jälkeen. Ja ihminen, joka on puutteellinen Jumalan sanassa ja käskyissä elämänsä aikana, ei kuolemansa jälkeen pääse luetuksi vanhurskaiden joukkoon Eedenin puutarhassa. 16. Minä sanoin minun mieleni mietteissä; minä olen se, joka moninkertaistin ja lisäsin viisautta enemmän kuin kaikki kirjanoppineet, jotka olivat ennen minua Jerusalemissa, ja minun ajatukseni on nähnyt viisauden ja tiedon paljouden. 17. Minä asetin mieleni tuntemaan viisauden, hallituksen toiminnan, tiedon ja ymmärryksen, ja minä tutkin, että tietäisin, että myös tämä on tuulen särkemistä sellaiselle ihmiselle, joka yrittää saada niistä selvää. 18. Varmaa on, että ihminen, joka lisää viisautta, kun hän tekee syntiä, eikä tee parannusta, kasvattaa Herran vihaa. Ja hän, joka lisää tietoa ja kuolee nuoruudessaan, lisää sukulaistensa sydänsärkyä.
Luku 2
1. Minä sanoin itselleni, minä lähden täältä ja yritän riemuita ja nähdä, mitä hyvää maailmassa on, mutta kun murhe ja ahdistus tuli ylleni, minä sanoin itselleni, että myös tämä on turhuutta. 2. Naurusta minä sanoin, että minun ahdistukseni aikana se on pilkkaa, iloisuudesta, mitä hyötyä ihmiselle siitä on? 3. Minä itse kokeilin viihdyttää lihaani majatalossa viinillä, kun minun sydämeni eli viisauden elämää, miettien nuorukaisten tyhmyyttä, kunnes minä sain selville ja näin, mitkä niistä oli hyviä ihmisille tehdä, kun he elävät tässä maailmassa taivaiden alla heidän elmänsä päivien lukumäärän. 4. Minä lisäsin hyviä tekoja Jerusalemissa. Minä rakensin itselleni taloja, temppelin sovittamaan Israelin puolesta ja sen kuninkaallisen kesäpalatsin, sen kammion, sen pylväskäytävän, sen hakattujen kivien talon, jossa kirjanoppineet ja tuomarit istuvat tuomitsemassa. Minä tein valtaistuimen kaiverretusta norsunluusta kuninkaalliseksi istuimeksi. Minä istutun itselleni viinitarhan Jabnessa, vastapäätä niitä viinitarhoja, niin että sanhedrinin rabbit ja minä voisimme juoda niistä viiniä ja myös tehdä niistä uuden ja vanhan viinin juomauhreja alttarille. 5. Minä tein itselleni puutarhan, jossa oli vesialtaita ja yrttitarhoja ja minä kylvin niihin kaikkinaisia kasveja, joista osa käytetään ruokaan, osa juomaan, osa lääkkeeksi ja kaikenlaisia tuoksuvia kasveja. Minä istutin niihin hedelmättömiä puita ja kaikkia niitä tuoksuvia puita, jotka demonit ja yön riivaajat toivat minulle Intiasta ja kaikkia hedelmää tuottavia puita. Sen raja on Jerusalemin kaupungin muurista Shiloan meren rannikolle saakka. 6. Minä tutkin veden lähdettä, joka olisi sopiva kastelemaan puut ja joka olisi sopiva kastelemaan ne kasvit. Minä tein itselleni vesilähteitä, että niistä saa metsänkin kasteltua, joka tuottaa monia puita. 7. Minä hankin mies- ja naispalvelijoita Haamin lapsista ja muista vieraista kansoista. Minulla oli kaksitoista huoneenhaltijaa, jotka olivat vastuussa perhekuntani ruuasta ne vuoden kaksitoista kuukautta, ja sen yhden ylimääräisen kuukauden. Minulla oli omaisuutena härkiä ja lampaita enemmän kuin kaikilla niillä sukupolvilla, jotka olivat ennen minua Jerusalemissa. 8. Minä kokosin myös hopeisia ja kultaisia aarteita, ja vaakoja ja punnuksiakin minä tein parhaasta kullasta. Ja kuninkaiden ja maakuntien aarteita annettiin minulle verona. Minä tein temppeliin soittimia leeviläisille uhraamisten aikana soitettaviksi, huiluja ja kitaroita miehille, ja naislaulajia soittamaan majatalossa. Ja niitä ihmisten iloja, kylpylöitä allastaloja, joissa oli lähteitä, joista vuotaa kylmää vettä ja joista vuotaa kuumaa vettä. 9. Minä lisäsin hyvinvointia ja enensin rikkauksia enemmän kuin kaikki ne sukupolvet, jotka olivat ennen minua Jerusalemissa, koska minun viisauteni pysyi minussa, ja se auttoi minua. 10. Ja kunnioittaen kaikkea, mitä sanhedrinin rabbit minulta vaativat, että julistan puhtaat ja epäpuhtaat, ja julistan viattoman tai syyllisen, minä en pidättänyt heiltä niitä selityksiä, enkä vetäytynyt ajatuksissani pois kaikesta Jumalan sanan ilosta. Minä olin levossa, koska minun ajatukseni riemuitsivat siinä viisaudessa, jota minulle oli annettu Herran edestä enemmän kuin kenellekään muulle, ja minä iloitsin siitä enemmän kuin kaikesta vaivannäöstäni. Ja tämä oli se hyvä osa, joka minulle oli osoitettu, että saisin täydellisen palkinnon siellä tulevassa maailmassa, parempi kuin kaikki se minun työni. 11. Ja minä katselin kaikkia niitä tekoja, jotka minun käteni olivat tehneet, ja sitä vaivannäköä, jota minä olin nähnyt. Ja katso, kaikki on turhuutta ja tuulen särkemistä. Eikä niistä ole hyötyä auringon alla tässä maailmassa, paitsi se, että minua varten on se täydellinen palkinto siellä tulevassa maailmassa. 12. Ja minä katselin nähdäkseni viisautta, hallitusten suunnitelmia ja ymmärrystä, sillä mitä hyötyä ihmiselle on rukoilla kuninkaan säädöksen ja rangaistuksen jälkeen? Sehän on jo silloin häntä vastaan säädetty ja hänelle suoritettu. 13. Minä näin, pyhän hengen kautta, että viisaudesta on enemmän hyötyä kuin tyhmyydestä, niin kuin päivän valosta on enemmän hyötyä kuin yön pimeydestä. 14. Kirjanoppinut näkee alussa, mitä on oleva lopussa, ja hän rukoilee, ja tekee tyhjäksi pahoja säädöksiä maailmasta, mutta tyhmä vaeltaa pimeydessä. Ja minä tiedän myös, että ellei kirjanoppinut rukoile, ja tee tyhjäksi maailmasta niitä pahoja säädöksiä, kun rangaistus kohtaa maailmaa, heillä kaikilla olisi yksi ja sama kohtalo. 15. Ja minä sanoin sydämessäni, "minulle on tapahtuva sama, kuin oli kuningas Saulin kohtalo, joka eksyi kapinassaan, eikä pitänyt sitä käskyä, joka hänelle oli annettu Amalekista, ja kuningaskunta otettiin häneltä pois. Mitä, olenko minä häntä viisaampi?" Ja minä sanoin sydämelleni, että myös tämä on turhuutta, ja on olemassa vain se Herran sanan säädös. 16. Ei ole muistoa viisaista tyhmien kanssa, siellä tulevassa maailmassa. Ihmisen kuoleman jälkeen, kun tulevat ne päivät sen jälkeen, ne entiset päivät ovat kaikki unohdettuja. Kuinka ihmiset sitten sanovat, että vanhurskaan loppu on niin kuin pahantekijän loppu? 17. Ja minä inhosin kaikkea pahaa elämää, sillä se pahuus, mitä tehtiin ihmisiä vastaan auringon alla tässä maailmassa, ahdisti minua. Sillä kaikki se on turhuutta ja tuulen särkemistä. 18. Ja minä inhosin kaikkea sitä työtä, jolla minä olin nähnyt vaivaa auringon alla tässä maailmassa, koska minun on jätettävä se pojalleni Rehobeamille, joka on tuleva minun jälkeeni, mutta Jerobeam, Nebatin poika, on tuleva ja ottava hänen kädestään kymmenen heimoa ja omistava puolet kuningaskunnasta. 19. Ja kuka tietää siitä kuninkaasta, joka tulee minun jälkeeni ja on hallitseva kaikkea sitä työtä, jonka eteen minä olen nähnyt vaivaa tässä maailmassa, ja kaikkea sitä, mitä minä olen viisaudellani pitänyt järjestyksessä auringon alla tässä maailmassa, onko hän kirjanoppinut vai tyhmä, ja minä järkytyin mielessäni ja taas minä sanoin, "tämäkin on turhuutta". 20. Ja taas minun sydämeni palasi epätoivoon sen työn tähden, jolla minä olin nähnyt vaivaa saadakseni jotain, ja jota minä olin suorittanut saadakseni aikaan järjestystä auringon alla tässä maailmassa. 21. Sillä on oleva mies, joka näkee vaivaa viisaudessa, ymmärryksessä ja vanhurskaudessa, mutta hän on kuoleva lapsettomana ja ihminen, joka ei ole sen eteen tehnyt työtä, on ottava hänen osansa. Myös tämä on turhuutta ja suurta pahuutta. 22. Sillä mitä hyötyä ihmiselle on kaikesta vaivannäöstään ja sydämensä särkymisestä, jolla hän näkee vaivaa auringon alla tässä maailmassa? 23. Sillä kaikki hänen päivänsä ovat tuskaa ja hänen tiellään on vihan voimaa. Yölläkään hän ei saa nukutuksi mielensä kuvitelmien tähden. Tämäkin on turhuutta. 24. Ihmiselle ei ole hyödyllistä muu kuin syödä ja juoda ja nauttia kansan edessä, totella Herran käskyjä ja vaeltaa suoria teitä hänen edessään, niin että hän tekee hänelle hyvää, hänen vaivannäkönsä tähden. Myös sen minä näin, että ihminen, joka menestyy tässä maailmassa, on saanut sen säädöksen Herran kädestä, että hänellä niin olisi. 25. Sillä kuka se on, joka viettää aikaansa Jumalan sanan sanojen äärellä, ja kuka on se, joka ei pelkää sitä suuren tuomion päivää, joka on tuleva, minun lisäkseni? 26. Sillä sellaiselle ihmiselle, jonka teot ovat suoria Herran edessä, hän on antanut viisautta ja tietoa tässä maailmassa, ja iloa vanhurskaiden kanssa tulevassa maailmassa. Mutta tuomitulle hän antoi pahan tien, kerätäkseen rahaa ja kootakseen paljon omaisuutta, joka tullaan ottamaan häneltä ja antamaan sille, joka on kaunis Herran edessä. Tämäkin on turhuutta tuomitulle, ja tuulen särkemistä.
Luku 3.
1. Jokaiselle ihmiselle tulee aika, ja on määräaika kaikella auringon alla. 2. On se valittu aika kantaa lapsia, ja valittu aika tappaa kapinalliset ja pilkkaavat lapset, tappaa heidät kivillä tuomareiden määräyksestä. 3. On valittu aika tappaa taistelussa, ja valittu aika parantaa kuolemansairaat. On valittu aika purkaa rakennus, ja valittu aika jälleenrakentaa raunio. 4. On valittu aika itkeä kuollutta, ja valittu aika riemuita naurulla. On valittu aika surra tapettuja, ja on valittu aika tanssia hääjuhlassa. 5. On valittu aika raivata pois kivikasa, ja on valittu aika koota kiviä rakennukselle. On valittu aika syleillä vaimoa, ja on valittu aika pidättäytyä syleilemästä; ne seitsemän surun päivää. 6. On valittu aika hankkia rahaa, ja on valittu aika menettää rahaa. On valittu aika pitää omaisuutta, ja on valittu aika heittää omaisuus mereen; myrskyn aika. 7. On valittu aika repiä vaate kuolleen tähden, ja on valittu aika korjata revitty. On valittu aika olla hiljaa, vailla väittelyä, ja on valittu aika puhua väittelemisen sanoja. 8. On valittu aika rakastaa toinen toistaan, ja on valittu aika inhota tuomittua. On valittu aika varustautua sotaan, ja on valittu aika tehdä rauhaa. 9. Mitä hyötyä työtätekevällä ihmisellä on siitä, että näkee vaivaa ja kokoaa rahaa ja omaisuutta, ellei hän saa apua siunauksesta ylhäältä? 10. Minä näin erilaisia rangaistuksia, jotka Herra antoi niille ihmisille, jotka ovat pahantekijöitä, vahingoittaakseen heitä sen kautta. 11. Kuningas Salomo sanoi sen profetian hengen kautta, "Herra on tehnyt kaiken sopivasti ajallaan". Se riita oli otollista, joka tapahtui Jerobeamin, Nebatin pojan päivinä, ja sen olisi tullut tapahtua Sheban, Bikrin pojan päivinä, mutta sitä viivytettiin ja se tapahtui Jerobeamin, Nebatin pojan päivinä, sillä jos se olisi tapahtunut Sheban, Bikrin pojan päivinä, sitä temppeliä ei olisi rakennettu niiden kultaisten vasikoiden tähden, jotka Jerobeam, pahantekijä, rakennutti ja pystytti Beeteliin ja Daaniin, ja hän osoitti teiden varsille vartijoita pysäyttämään pyhiinvaeltajia. Sen tähden se viipyi, kunnes se temppeli oli tullut rakennetuksi, ettei Israelia estettäisi sitä rakentamasta. Ja se suuri nimi, joka oli kirjoitettu kulmakiveen, kätkettiin heiltä, sillä se paha taipumus, joka oli heidän sydämissään, oli hänelle tunnettu. Sillä jos se olisi uskottu ihmiselle, hän käyttäisi sitä ja saisi sen kautta selville, mitä on tapahtuva päivien lopulla, aina ja iankaikkisesti. Ja heiltä kätkettiin myös kuolinpäivä, niin ettei ihmisellä olisi alussa tietoa siitä, mitä lopussa on oleva. 12. Kuningas Salomo sanoi, "minä tiedän, sen profetian hengen kautta, ettei ihmisille ole mitään muuta hyvää kuin iloita Jumalan sanan riemussa, ja tehdä hyvää elämänsä päivät. 13. Ja myös jokainen mies, joka syö ja juo, ja tekee hyvää omina päivinään, ja testamenttaa pojalleen kaiken vaivannäkönsä kuolemansa hetkellä, on saanut lahjan Herralta. 14. Minä tiedän sen profetian hengen kautta, että kaikki, mitä Herra tekee maailmassa, olipa se hyvää tai pahaa, koska se on hänen suunsa kautta säädettyä, se on iankaikkista. Ei ihmisellä ole voimaa lisätä siihen, eikä ihmisellä ole voimaa vähentää siitä. Ja kun rangaistus tulee maailmaan, Herra on se, joka sen teki, että ihmiset pelkäisivät häntä. 15. Se, mitä aikaisemmin oli, oli jo tapahtunutta. Ja se, mitä on oleva päivien lopulla, on jo valmiiksi tapahtunut. Ja sinä suurena tuomion päivänä Herra etsii köyhän ja puutteenalaisen häntä takaa-ajavan pahantekijän käsistä. 16. Ja vielä minä näin auringon alla tässä maailmassa paikan, jossa oikeus tuomitsee puolueellisesti. He julistavat viattoman syylliseksi, ajaakseen syyllisen asiaa, ja minä näin paikan, jossa viaton on, ja syyllinen pitää häntä hallinnassaan pahan sukupolven syntien tähden. 17. Minä sanoin sydämessäni, "Herra on tuomitseva sen viattoman, ja sen syyllisen, suurena tuomion päivänä, sillä kaikelle on osoitettu oma aikansa, ja siellä heidät tuomitaan jokaisesta teosta, jonka he ovat tehneet tässä maailmassa." 18. Minä sanoin sydämelleni ihmisistä, että haavat ja pahat sairaudet tulevat heille heitä koetellakseen ja harjaannuttaakseen. Herra on tehnyt sen katsoakseen, palaavatko he parannukseen, että he vapautuisivat ja paranisivat. Mutta pahantekijät ovat kuin karjaa, joka ei tee parannusta, sen tähden heitä rangaistaan heidän vahingokseen. 19. Sillä kaikella syyllisellä kansalla on sama kohtalo kuin kaikkien saastaisten eläintenkin kohtalo on. Ja niin kuin saastainen eläin kuolee, samalla tavalla kuolee myös se, joka ei käänny parannukseen ennen kuolemaansa. Ja heidän molempien hengen henkäys tuomitaan samoin. Ja siitä, että syyllinen ihminen olisi parempi kuin saastainen eläin; ei ole erotusta yhdellä ja toisella, muuta kuin hautapaikka. Sillä kaikki on turhuutta. 20. Kaikki menevät yhteen paikkaan; kaikki maan asukkaat on luotu tomusta, ja kun he kuolevat, he kaikki palaavat siihen tomuun. 21. Kuka on niin viisas, että tietää, kohoaako se ihmisen hengen henkäys taivaaseen, ja se eläimen hengen henkäys, viedäänö se maan alle? 22. Ja minä näin, ettei tässä maailmassa ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee hyvistä teoistaan ja syö ja juo, ja on iloisella mielellä. Sillä se on se hänen hyvä osansa tässä maailmassa, että saavuttaisi sen tulevan maailman, ettei kukaan sanoisi sydämessään, "miksi pitäisi antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, olisihan se parempi jättää pojalleni minun jälkeeni, tai että sillä elättäisin itseäni vanhuudessani". Sillä kuka tuo hänet näkemään sitä, mitä hänen jälkeensä on tapahtuva?
Luku 4.
1. Ja minä vielä tarkkailin kaikkea sitä väkivaltaa, mitä tehtiin vanhurskaille, ja kuinka heitä sorretaan tässä maailmassa auringon alla, heidän sortajiensa käsien kautta, eikä kukaan puhu heille lohduttavia sanoja, eikä kukaan pelasta heitä heidän vastustajiensa kädestä väkevällä kädellä ja voimalla; eikä heillä ole lohduttajaa. 2. Ja minä ylistin niitä poisnukkuneita, jotka olivat jo kuolleet, eivätkä joutuneet kokemaan sitä rangaistusta, joka on tuleva maailmaan heidän kuolemansa jälkeen, enemmän kuin niitä, jotka tänne asti ovat joutuneet sietämään kurjuutta. 3. Heistä molemmista parempi on hän, joka ei ole vielä ollut, eikä ole maailmaan luotu, joka ei ole nähnyt sitä pahuutta, mitä tehdään tässä maailmassa auringon alla. 4. Ja minä näin kaiken sen vaivannäön, ja jokaisen hyvän teon, mitä ihmiset tekevät, että on kateutta häneltä, joka on kateellinen siitä, että haluaisi kanssapalvelijansa tekevän niin kuin hän itse tekee. Toinen, joka on intohimoinen tekemään hyvää taivasten sanan mukaan, tekee hyvää hänellekin, mutta se toinen, joka on kateellinen ja tekee pahaa, hänelle se taivasten sana tekee pahaa, hänen pahuutensa mukaan. Sillä tämäkin on turhuutta sille syylliselle, ja tuulen särkemistä. 5. Tyhmä menee, ja ristii kätenä kesällä, eikä tahdo nähdä vaivaa, ja talvella hän saa syödä kaiken, mitä hänellä on, jopa vaatteetkin, jotka ovat hänen lihansa yllä. 6. On parempi ihmiselle kourallinen ruokaa sielun mielihyvässä ja ilman ryöstöä tai varkautta, kuin kaksi kättä täynnä ruokaa ryöstöllä ja varkaudella, ja siinä tuomiossa palkan saadessa työstä ja tuulen särkemisestä. 7. Vielä minä tarkkailin sitä turhuutta, jota on säädetty olemaan tässä maailmassa auringon alla. 8. Mies on yksin, vailla seuralaista rinnallaan. Ei hänellä ole poikaa tai veljeä perimässä hänen omaisuuttaan, silti ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllään, eikä hänen silmänsä saa tyydytystä rikkauksista. Kuitenkaan hän ei sano sydämelleen, "miksi minä juoksentelen, ja kärsin puutetta sielussani? Nyt minä nousen ylös tuosta hyväntekeväisyydestä, ja riemuitsen tässä maailmassa ihmisten kanssa, ja tulevassa maailmassa vanhurskaiden kanssa". Myös tämä on turhuutta, ja paha ajatus. 9. Kaksi vanhurskasta sukupolvessa, tässä maailmassa, on parempi kuin yksi. He ovat sitä yhtä rikkaampia, ja johdatetumpia onnessa, ja heidän sanojaan kuullaan. Ja heillä on hyvä palkinto siellä tulevassa maailmassa heidän vaivannäöstään, jolla he ovat tehneet työtä tukeakseen heidän sukupolveaan. 10. Sillä jos heistä yksi putoaa vuoteeseen, ja makaa sairaana, toinen vahvistaa häntä rukouksensa kautta. Jos on vain yksi, joka on sukupolvessaan viaton, kun hän sortuu sairauteen, ei ole kanssapalvelijaa rukoilemassa hänen puolestaan, mutta oman ansionsa kautta hän on nouseva siitä sairaudestaan. 11. Ja jos kaksi nukkuu yhdessä, mies ja hänen vaimonsa, silloin heillä on talvella lämmintä. Mutta kuinka yhdellä voisi olla lämmintä yksin? 12. Jos sukupolvessa nousee pahantekijä, ja voimallinen mies, ja hänen tekonsa ovat turmeltuneet, ja hän saa rangaistukset tulemaan maailmaan, kaksi vanhurskasta miestä on nouseva häntä vastaan ja tekevä sen rangaistuksen tyhjäksi omalla ansiollaan. Kuinka kaunista onkaan sitten kolme vanhurskasta samassa sukupolvessa, kun heidän välillään on rauha! Se on kuin kolme tornia; kolmisäikeinen ketju, joka ei helposti murru. 13. Parempi Abraham, joka oli köyhä nuorukainen, mutta hänessä oli viisauden henki Herralta, ja jonka Herra tuli hänelle tunnetuksi, kun hän oli kolmevuotias, eikä hän halunnut palvella epäjumalia, kuin se paha Nimrod, joka oli vanha ja tyhmä kuningas. Koska Abraham ei tahtonut palvella epäjumalia, hän heitti hänet tuliseen pätsiin, mutta maailmankaikkeuden Herra teki hänen puolestaan ihmeen ja pelasti hänet sieltä. Mutta myöhemminkään Nimrodilla ei ollut ymmärrystä kuunnella varoitusta, ettei palvoisi epäjumalia, joita hänellä oli tapana palvoa. 14. Sillä Abraham lähti pois epäjumalien palvelijoiden suvusta, ja hallitsi koko Kanaanin maata. Abrahamin kuninkuuden aikana Nimrodista tuli maassaan köyhä. 15. Profeetta Salomo sanoi Herran profetian hengen kautta, "minä näin auringon alla kaikki ne elävät, jotka menevät tyhmyydessään kapinoimaan minun poikaani Rehobeamia vastaan, ja se kuningaskunta jaetaan niin, että se annetaan Jerobeamille. Mutta Benjaminin ja Juudan sukukuntien sydän on ehyesti sen nuorukaisen kanssa - poikani Rehobeamin - joka oli toisena minun kuningaskunnassani, ja hän on nouseva hallitsemaan hänen perintöosassaan, Jerusalemissa. 16. Ei ole loppua kaikella kansalla, Israelin huoneella, kaikilla niillä vanhurskailla, joiden edellä hän on johtajana. Häntä neuvottiin viisaasti, että se ies tulisi olla kevyt heillä, mutta tyhmyydessään hän meni ottamaan vastaan ohjeita nuoremmilta, ja he antoivat hänelle tyhmän neuvon laittaa se raskas kuningaskunnan ies kansalle, Israelin huoneelle. Ja hän hylkäsi vanhimmiston neuvon ja toimi niiden toisten ohjeiden mukaan, mutta myöhemmin nämä toiset katuivat neuvoaan ja olivat häneen tyytymättömiä. Ja he aiheuttivat sen, että ne kymmenen heimoa erotettiin häneltä, ja se paha Jerobeam hallitsi niitä. Minä sanoin, "tämäkin on turhuutta minun pojalleni Rehobeamille, ja minun henkeni särkemistä. 17. Sinä, mies, vartioi jalkojasi, kun on temppeliin rukoilemaan menemisen aika, että et menisi sinne syntejä täynnä. Tee Herran edessä parannus, ja kallista korvasi ottamaan vastaan Jumalan sanan opetusta papeilta ja kirjanoppineilta, älä ole niin kuin ne tyhmät, jotka uhraavat uhreja syntiensä tähden, eivätkä tee parannusta pahoista teoistaan, joita heillä on käsissään, eivätkä he saa suosiota. He eivät tiedä, ovatko he tekemässä hyvää vai pahaa.
Luku 5.
1. Älä järkytä puheellasi, äläkä hämmennä suusi sanoilla, äläkä anna sydämesi kiirehtiä lausumaan puheita, kun rukoilet Herran edessä, sillä Herra hallitsee koko maailmaa ja istuu sillä kirkkauden valtaistuimella korkeimmissa taivaissa, ja sinä istut maan päällä. Sen tähden olkoon sinun suusi sanat harvat. 2. Sillä niin kuin uni tulee sydämen kuvitelmimsta, asioiden paljoudesta, niin myös tyhmän ääni tulee arvottomien sanojen paljoudesta. 3. Kun vannot valan Herran edessä, älä viivyttele sen täyttämisessä, koska Herra ei mielisty tyhmiin, jotka vetäytyvät pois valastaan eivätkä sitä toteuta, mutta sinä, mitä tahansa vannotkin, täytä se. 4. Sinulle on parempi olla vannomatta, kuin vannoa ja jättää täyttämättä. 5. Älä aiheuta pilkkaa suusi sanojen kautta siten, että saat helvetin tuomion lihallesi. Sillä suurena tuomion päivänä et pysty sanomaan sen voimallisen enkelin edessä, että "se oli erehdys". Miksi Herran vihan pitäisi voimistua niiden sinun sanojesi äänen tähden, joita sinä häpeällisesti puhut, ja tuhoat omien käsiesi työtä? 6. Älä usko väärien profeettojen monia unia, ja ennustelijoiden turhuuksia, ja pahantekijöiden monia sanoja, vaan palvele viisaita ja vanhurskaita ja etsi heiltä opetusta ja Herran pelkoa. 7. Jos köyhää sorretaan ja riistetään, ja kaupungissa vaikuttaa oikeus ja hyväntekeväisyys, älä hämmästy sitä sydämessäsi, että sanoisit, "kuinka kaikki tämä voi olla Herran tahto?" Sillä Herra on voimallinen, korkeimpien taivasten yllä hän katsoo ihmisten tekoja, sekä hyviä, että pahoja, ja hän lähettää ylpeitä ja väkeviä hallitsemaan, ja olemaan herroiksi osoitettuja. 8. Hyöty maan viljelemisestä on yli kaiken; kun kansa kapinoi ja kuningas laitetaan maaseudulle heidän toimestaan, jos kuninkaalla ei ole viljaa syötävänä, hän joutuu olemaan alamainen pellon työntekijälle. 9. Kauppias, joka rakastaa rahan hankkimista ja kaupantekoa, ei saa tyydytystä rahan keräämisestä, ja joka rakastaa suurta rahamäärää, ei hyödy mitään tulevassa maailmassa, jos ei tee hyväntekeväisyyttä, sillä ei hän ansaitse sadon tuottoa syötäväksikään. Myös tämä on turhuutta. 10. Kun on paljon tavaraa maailmassa, on myös paljon sen kuluttajia. Mitä hyötyä on sitten sen omistajalle, joka sitä kokosi, ellei hän harjoita siitä hyväntekeväisyyttä, niin että näkisi omilla silmillään sen palkinnon siellä tulevassa maailmassa? 11. Makea on sellaisen ihmisen uni, joka tekee työtä maailmankaikkeuden Herralle kokonaisella sydämellä. Hänellä on lepo haudassakin, elipä hän sitten vähän tai monia vuosia. Kun hän on palvellut maailmankaikkeuden Herraa tässä maailmassa, hän tulee perimään käsiensä tekojen palkinnon siellä tulevassa maailmassa. Viisaudessa rikkaalla on se Herran kirjoitetun sanan viisaus. Aivan niin kuin hän vietti aikaansa sen kanssa tässä maailmassa ja haki opetusta, niin se on lepäävä hänen kanssaan hautahuoneessa, niin kuin vaimokaan ei anna aviomiehensä nukkua yksin. 12. On paha tauti, joka tässä maailmassa näkyy auringon alla, eikä siihen ole parannusta. Ihminen, joka kerää hyvinvointia, eikä tee sen kautta mitään hyvää, päivien lopulla se hyvinvointi on tuomitseva hänet siinä tulevassa maailmassa. 13. Ja se hyvinvointi, jonka hän jätti pojalleen kuolemansa jälkeen, katoaa, koska se on pahuudella hankittua, eikä se ole pysyvä hänen poikansa käsissä, eikä häntä varten jää mitään. 14. Niin kuin hän tuli alastomana, ilman ansioita, äitinsä kohdusta, vailla mitään hyvää, niin hän on palaava hautaan ansioita vailla, samoin kuin hän maailmaan tulikin. Ei hän saa minkäänlaista hyvää palkintoa vaivannäöstään huolimatta mukaansa siinä maailmassa, jossa ansiot kulkevat mukana. 15. Ja tämäkin on paha tauti, eikä siihen ole parannuskeinoa; samoin kuin hän tuli maailmaan ilman ansioita, hän on menevä tulevaan maailmaan, ja mitä hyötyä on vaivannäöstä oman henkensä hyväksi? 16. Myös kaikki hänen päivänsä hän kulki pimeydessä, niin että hän söi sitä leipää yksin, ja hän eli suuressa murheessa ja hänen elämänsä oli katkeruutta ja vihaa. 17. Ja katso, se, minkä minä näin olevan hyvää ihmisille , ja mikä on heille oikeaa tehdä tässä maailmassa, että he syövät ja juovat omasta vaivannäöstään, eivätkä anna käsiään sortamiseen tai väkivaltaan, ja pitävät Jumalan kirjoitetut sanat, ja armahtavat köyhää, että he saisivat katsella hyvää kaikessa siinä heidän vaivannäössään, jolla he raatavat tässä maailmassa auringon alla, ihmisen elämän päivät, jotka Herra on hänelle antanut lahjaksi, se on hänen osansa - eikä muuta ole. 18. Niin myös jokainen, jolla Herra on antanut hyvinvointia ja omaisuutta, ja Herra antoi hänelle vallan syödä siitä tässä maailmassa, ja tehdä siitä hyväntekeväisyyttä, että saisi täydellisen oman osansa palkinnon siellä tulevassa maailmassa ja riemuitsisi vaivannäöstään vanhurskaiden kanssa. Katso, tämä on se hänelle annettu lahja, ja se on Herralta. 19. Ei ihminen elä monia päiviä, että hän ymmärtäisi, mitkä päivät ovat hyviä ja mitkä pahoja, sillä sitä ei ole ihmiselle uskottu. Se on Herran säädös; kuinka monta päivää hänen tule kärsiä, ja kuinka monta päivää hän saa elää sydämensä ilossa.
Luku 6.
1. On pahuutta, jota minulle näytetään auringon alla tässä maailmassa, ja se on suurta, ihmisiä vastaan. 2. On ihminen, jolle Herra on lahjana antanut hyvinvointia ja kunniaa ja omaisuutta, eikä häneltä itseltään puutu mitään, mitä hän haluaa. Mutta syntinsä tähden Herra ei anna hänelle valtaa nauttia siitä, ja hän on kuoleva lapsettomana, eikä hänen sukulaisena välitä periä sitä itselleen. Silloin hänen vaimonsa nai muukalaisen, ja hän on perivä sen, ja kuluttava sen. Hänen syntinsä aiheutti hänelle kaiken tämän, koska hän ei tehnyt siitä mitään hyvää, ja se hänen hyvinvointinsa muuttui turhuudeksi ja pahaksi taudiksi. 3. Jos ihminen saa sata lasta ja elää monia vuosia, ja viettää elämänsä päivät voimassa ja vallassa, mutta hänen sielunsa ei saa tyydytystä tavaroista, joita hänellä on, koska hän huolehti vain omasta hyvinvoinnistaan, eikä sen kautta hankkinut hyvää nimeä, eikä hänellä ollut hautaakaan valmistettuna itselleen. Minä sanoin puheessani, "häntä parempi on kuolleena syntynyt, joka ei ole maailmaa nähnyt." 4. Sillä hän tuli maailmaan turhuudessa ja menee tulevaan maailmaan pimeydessä, ja hänen nimensä on oleva peitetty pimeydellä, koska hänellä ei ole ansioita, eikä hän hankkinut hyvää nimeä, joka muistettaisiin. 5. Ei hän edes nähnyt Jumalan sanan valkeutta, eikä hän tiedä, mitä eroa on hyvällä ja pahalla, tai kuinka erottaa toisistaan tämä maailma ja se toinen, iankaikkinen. 6. Ja vaikka ihmisen elinpäivät olisivat kaksituhatta vuotta, mutta hän ei vietä aikaansa Jumalan sanan kanssa, eikä toteuta oikeutta ja hyväntekeväisyyttä, sen Herran sanan valan kautta, kuolinpäivänään hänen sielunsa on menevä alas helvettiin, samaan paikkaan, minne kaikki synnintekijätkin menevät. 7. Mitä tulee kaikkeen ihmisen vaivannäköön; suunsa syötävän tähden hän tekee työtä, ja Herran suun sanan kautta häntä ravitaan, sillä ihmisen sielu ei saa tyydytystä syötävästä ja juotavasta. 8. Mitä hyyötyä viisaalla on tässä maailmassa enemmän kuin tyhmällä, sen pahan sukupolven tähden, johon häntä ei edes hyväksytä? Onko köyhällä mitään muuta, kuin viettää aikansa Herran kirjoitetun sanan äärellä, niin että hän tulisi tietämään, kuinka vaeltaa vanhurskaiden seurassa Eedenin puutarhassa? 9. Ihmiselle on hyvä riemuita siitä, mitä hänellä on, ja tehdä hyväntekeväisyyttä, ja nähdä teoistaan se hyvä palkinto siinä suuressa tuomion päivässä, kuin että hän menisi iankaikkisuuteen sielun tuskassa, mutta pahantekijälle tämä on turhuutta ja tuulen särkemistä. 10. Mitä maailmassa oli, katso, sille on jo valmiiksi annettu nimi, ja se on tehty tunnetuksi ihmislapsille ensimmäisen Adamin tekemisen päivästä saakka, ja kaikki on olemassa Herran sanan säädöksen kautta, eikä ihmisellä ole valtaa käydä oikeutta maailmankaikkeuden Herran kanssa, joka on häntä voimallisempi. 11. Maailmassa monet asiat lisäävät turhuutta. Mitä hyötyä sellaisesta ihmisestä on, joka viettää aikaansa niiden kanssa? 12. Sillä kuka on se, joka tietää, mikä on ihmiselle hyvää tässä maailmassa, onko muuta kuin viettää aikaansa Jumalan sanan äärellä, joka on maailman elämä? Kaikki elinpäivänsä, jotka hän elää; kuolemansa hetkellä ne ovat hänen silmissään kuin varjo. Sillä kuka on se, joka osaa kertoa ihmiselle, millainen on hänen loppunsa tässä maailmassa auringon alla?
Luku 7.
1. Se hyvä nimi, jonka vanhurskaat hankkivat tässä maailmassa, on parempi kuin se voiteluöljy, jota vuodatetaan kuninkaiden ja pappien päähän, ja se päivä, jona mies kuolee ja menee hautaan, mukanaan hyvä nimi ja ansiot, on parempi kuin se päivä, kun paha mies syntyy maailmaan. 2. Miehen on parempi mennä surevan taloon häntä lohduttamaan, kuin mennä viinin juomareiden taloon, jossa pilkataan. Sillä kaikkien ihmisten päämäärä on mennä surevan taloon. Kaikkia heitä vastaan on säädetty kuoleman säädös, ja koska hän menee sinne surevan taloon, vanhurskas tekee parannusta ja ajattelee sydämessään kuoleman asioita, ja jos hänessä on jotain pahuutta, hän hylkää sen ja kääntyy parannukseen maailmankaikkeuden Herran edessä. 3. Parempi on se viha, joka maailmankaikkeuden Herralla on vanhurskasta kohtaan, kuin se nauru, jolla pahantekijät nauravat. Sillä kun Jumalan kirkkauden läsnäolon kasvot muuttuvat surullisiksi, maailmaan tulee kuivuus ja rangaistus koettelemaan vanhurskaiden sydämiä, että he rukoilisivat maailmankaikkeuden Herran edessä ja hän armahtaisi heitä. 4. Viisaiden sydän murehtii pyhäkön tilan tähden, ja on surullinen Israelin huoneen kansan karkoituksen tähden, mutta tyhmien sydän riemuitsee heidän pilkkaamistensa taloissa, ja he syövät ja juovat ja nautiskelevat, eivätkä välitä veljiensä kärsimyksistä. 5. On parempi istua opiskelemassa opetushuoneessa kuuntelemassa Jumalan sanassa viisaan miehen nuhdetta, kuin olla ihminen, joka menee kuuntelemaan tyhmien musiikkia. 6. Sillä niin kuin orjantappuroista kuuluu rätinä padan alla niiden palaessa, niin on myös tyhmän naurun ääni. Tämäkin on turhuutta. 7. Sortaja pilkkaa viisasta, koska tämä ei vaella hänen tietään, ja pahoilla sanoillaan tuhoaa oppineen sydämen viisauden, joka hänelle on annettu taivaan lahjana. 8. Asian loppu on parempi kuin sen alku. Sillä alussa ihminen ei tiedä, mitä lopussa on, mutta hyvän asian lopulla ihminen tietää, että Herran edessä on parempi sellainen ihminen, joka hallitsee henkensä ja voittaa taipumuksensa, kuin mies, joka vaeltaa henkensä ylimielisyydessä. 9. Kun sinua nuhdellaan taivaista, älä pikaisesti hämmenny ja puhu kapinoivia sanoja taivaita vastaan, sillä jos olet kärsivällinen ja vaiti, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi, mutta jos kapinoit, ja olet levoton, tiedä, että vihastus lepää tyhmän sydämessä, kunnes saa hänet tuhotuksi. 10. Murheesi aikana älä sano, että "se, mitä maailmassa oli aikaisemmin, oli hyvää. Sillä ne aikaisemmat päivät ja sen sukupolven ihmiset oikeamielisempiä teoissaan kuin nämä, sen tähden he saivat hyvää." Tätä sinä et viisaudesta ihmetellyt! 11. Jumalan sanan viisaus, mammonan perintöosan kanssa on hyvää, mutta ihmiselle on parempi vaeltaa nöyryydessä niiden maassa asustavien keskuudessa, jotka saavat nähdä hyvää ja pahaa tässä maailmassa auringon alla. 12. Sillä aivan niin kuin ihminen voi löytää suojan viisauden varjosta, niin hän voi löytää suojan mammonan varjosta, kun hän tekee sen kautta hyväntekeväisyyttä, mutta Jumalan sanan tuntemisen viisauden hyöty on se, että sen kautta varjeltuu elämä kuolleista sen taitajalle, siinä tulevassa maailmassa. 13. Ajattele sitä Herran työtä ja hänen voimaansa, jolla hän on saanut sokeat, kumaraselkäiset ja ontuvat erilleen maailmassa, sillä kuka on niin viisas, että pystyy suoristamaan yhdenkään heistä, ellei se maailmankaikkeuden Herra, joka on hänen selkänsä kumaraan taivuttanut? 14. Sinä päivänä, kun Herra tekee sinulle hyvää, ole sinäkin hyvä ja tee hyvää jokaiselle, ettei se paha päivä sinua kohtaisi. 15. Kaikkea minä olen nähnyt turhina päivinäni; että Herran edestä on säädetty hyvä ja paha olemaan maailmassa, liittyen niihin lahjoihin, joita ihmisille on luotu. Sillä tässä maailmassa viaton voi menehtyä vanhurskaudessaan, mutta hänen ansionsa varjellaan hänelle tulevassa maailmassa, ja on syyllisiä, jolla on pitkät elinpäivät synnissä, mutta hänen pahuutensa varjellaan hänelle siinä tulevassa maailmassa, jossa häntä kohtaa rangaistus, siinä suuressa tuomion päivässä. 16. Älä ole kovin vanhurskas, kun syntistä tuomitaan kuolemaan sinun tuomioistuimesi kautta, sääli häntä, äläkä ole tappamassa. Äläkä tee itsestäsi kovin viisasta niiden pahantekijöiden viisaudessa, jotka elävät sinun sukupolvessasi, äläkä opi heidän teitään. Miksi turmelisit tiesi? 17. Älä kulje sydämesi kuvitelmien perässä, tai tulet todella syntiseksi. Älä kulje kauas Herran kirjoitetun sanan opettamisen huoneesta, tai olet tyhmä. Miksi aiheuttaisit itsellesi kuolemaa, ja ja lyhentäisit elinvuosiasi, niin että kuolet, ennen kuin kuolinhetkesi saapuu? 18. On hyvä, jos pidät kiinni tämän maailman asioista tehdäksesi hyvää, sekä kauppiaiden tavoin, että Jumalan sanan kirjan avulla. Älä hylkää omaa osaasi, sillä ihminen, joka pelkää Herraa, tekee velvollisuutensa niiden kaikkien kautta. 19. Ja kirjanoppineen viisaus auttaa häntä voittamaan hänen pahat taipumuksensa, ettei hän tee syntiä enemmän kuin niiden Jaakobin kymmenen pojan voima, jotka olivat Sikemin suuressa kaupungissa, kun he tappoivat jokaisen miespuolisen miekalla, mutta eivät jälkeenpäin voittaneet sitä pahaa taipumustaan, vaan myivät veljensä Joosefin kahdellakymmenellä hopearahalla. 20. Ei ole sellaista puhdasta miestä, joka tekisi hyvää kaikki elinpäivänsä, eikä tekisi syntiä Herran edessä; mutta joka tekee syntiä, hänen on tehtävä parannus Herran edessä, ennen kuin hän kuolee. 21. Mutta kaikista niistä sanoista, joita pahantekijät puhuvat sinulle; älä niihin niin kiinnitä huomiota, ettei tulisi sellaiset päivät, kun kuulet palvelijasi kiroavan sinua, etkä pääse pakoon häntä. 22. Sillä sinulle on sopivaa olla vanhurskas tuomiossa, kun joku, joka ei ole sinun arvoisesi, kiroaa sinua, sillä sinä tiedät, että monesti sinäkin olet kironnut toisia. 23. Minä sanoin; kaiken minä koettelin viisauden kautta. Minä sanoin puheessani, "minä olen viisas kaikessa Jumalan kirjoitetun sanan viisaudessa" - mutta se vetäytyi minusta pois! 24. Katso, sehän on jo valmiiksi vetäytynyt pois, ettei kukaan tiedä kaikkea, mitä on ollut muinaisina päivinä, eikä tiedä kuolinpäivän salaisuutta, eikä Messiaskuninkaan tulemuksen päivän salaisuutta. Saako kukaan sellaista selville oman viisautensa kautta? 25. Minä käännyin ajattelemaan sydämessäni, ja tutkimaan, kuinka saisin selville viisauden etsimisen, ja ajattelin vanhurskaiden tekojen palkintoja, ja tyhmien ja laiskojen syntien rangaistusta, ja hallituksen suunnitelmia. 26. Minä löysin jotain, joka on miehelle katkerampaa kuin kuolinpäivän katkeruus; naisen, joka aiheuttaa aviomiehelleen monia murheita ja jonka sydän on verkkoa ja ansaa. Hänen kätensä ovat niin sidotut, ettei hän voi niillä palvella. Herran edessä on oikein, että mies eroaa hänestä erokirjalla ja pakenee häntä, mutta sellainen on syyllinen Herran edessä, joka nai hänet ja sekaantuu hänen haureuteensa. 27. Mutta tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, jota kutsuttiin nimellä Salomo, Israelin kuningas. Minä laskeskelin yhden tähtikuvion suhdetta toiseen, yrittäessäni saada selville, mitä ihmisille on tapahtuva heidän lopussaan. 28. On vielä toinenkin asia, jota minun sieluni tavoitteli, mutta jota en ole vielä saanut selville; onko Adamista Abrahamin päiviin saakka syntynyt vanhurskasta, viatonta ja täydellistä miestä, joka olisi havaittu uskolliseksi ja puhtaaksi niiden tuhannen kuninkaan joukossa, jotka kokoontuivat rakentamaan Babelin tornia, mutta en löytänyt edes arvollista naista noiden kuningasten vaimojen joukosta. 29. Ainoastaan tämä nähkää; minä olen saanut selville, että Herra teki sen ensimmäisen Adamin oikeaksi ja puhtaaksi hänen edessään, mutta se käärme ja Eeva viettelivät hänet syömään sen puun hedelmästä, jonka hedelmä antaa syöjälleen taidon tuntea eron hyvän ja pahan välillä, ja he aiheuttivat kuolinpäivän saapumisen hänelle ja kaikille maailman asukkaille, ja he yrittivät löytää monia suunnitelmia aiheuttaakseen iskuja maan asukkaita vastaan.
Luku 8.
1. Kuka on se viisas, joka voi nousta Herran viisautta vastaan ja tuntea sanojen tulkinnat profeettojen lailla? Kirjanoppineen viisaus saa hänen kasvonsa loistamaan vanhurskaiden keskellä, ja tottelemattomalle hänen tiensä muuttuu hyvästä pahaksi. 2. Ole varovainen suusi kanssa sen kuninkaan säädöksestä pitää, mitä hän sinulle käskee, ja Herran valan asiassa varo, ettet käytä sitä Herran sanan nimeä turhaan. 3. Herran vihastuksen aikana älä lakkaa rukoilemasta hänen edessään. Kiirehdi hänen eteensä! Mene, rukoile ja pyydä armoa häneltä, ettet joutuisi sietämään pahuutta. Sillä maailmankaikkeuden Herra tekee kaiken niin kuin hän tahtoo. 4. Mitä kaikkea halitsevan kuninkaan sana on säätänyt jossain tapahtuvaksi, se tapahtuu äkisti, ja kuka on sellainen mies, joka nousee sanomaan, "mitä sinä oletkaan tehnyt?" 5. Sydän, joka pitää Herran käskyt, ei tule tuntemaan mitään pahuutta siinä tulevassa maailmassa, ja rukouksen aika ja oikea tuomio tehdään kirjanoppineen sydämelle tunnetuksi. 6. Sillä kaikkea varten on hyvä ja paha aika, ja sen oikean tuomion kautta koko maailma tuomitaan, ja Herra on säätänyt, että koko maailma tuomitaan niiden ihmisten synnin tähden, jotka tekevät suurta pahuutta häntä vastaan. 7. Sillä ei ole ketään niin viisasta, että tietäisi, mitä hänelle on tapahtuva lopulla. Sillä jos on Herran tahto, että hänelle tapahtuu pahaa, kertooko joku sen hänelle? 8. Ei ole sellaista ihmistä, joka hallitsisi hengitystä niin, että pystyisi sitä pidättelemään, ettei se henkäys lähtisi pois ruumiista. Eikä kuolinpäivänä ihmisellä ole valtaa pelastaa ystäväänsä, eivätkä aseet auta taistelussa, eikä synti pelasta sen harjoittajaa siinä suuressa tuomion päivässä. 9. Kaikkea tätä minä näin tapahtuvan auringon alla, ja minä laitoin sydämeni tuntemaan kaikkia tekoja, joita tehdään tässä maailmassa auringon alla, kun ihmisellä on valtaa tehdä toiselle vahinkoa. 10. Ja todellakin, minä näin, kun pahantekijöitä haudattiin ja revittiin juurineen pois maailmasta ja siitä pyhästä paikasta, jossa vanhurskaat asustavat, he menivät helvettiin poltettaviksi, ja sen kaupungin asukkaat unohtivat heidät. Ja niin kuin he olivat tehneet, niin heille tehtiin. Tämäkin on turhuutta. 11. Koska pahantekijöiden rangaistus heidän pahojen tekojensa tähden ei tapahdu äkisti, sentähden heidän sydämensä täyttyy pahuudesta tässä maailmassa. 12. Kun se syyllinen tekee pahaa sata vuotta, Herra antaa hänelle aikaa, että hän kääntyisi. Sillä se näytettiin minulle pyhän hengen kautta, ja minä tiedän, että Herraa pelkääville ja hänen tahtoaan tekeville käy hyvin siinä tulevassa maailmassa. 13. Mutta siinä tulevassa maailmassa pahantekijälle ei käy hyvin, eikä hänelle anneta aikaa. Ja tässä maailmassa hänen elinpäivänsä ovat lyhyet, ne pakenevat ja katovat varjon lailla, koska hän ei pelkää Herraa. 14. On turhuutta, jota on säädetty tapahtumaan maan päällä, että on vanhurskaita, joille pahuutta tapahtuu, niin kuin he olisivat syntiä tehneet, ja on syntisiä, joille tapahtuu hyvää, niin kuin olisivat vanhurskautta tehneet. Ja minä näin pyhän hengen kautta, että se paha, mitä vanhurskaille tapahtuu tässä maailmassa, ei ole heidän syntiensä tähden, vaan tarkka rangaistus heidän pienestä rikkeestään, että se heidän palkintonsa siellä tulevassa maailmassa olisi täydellinen. Ja se hyvä, mitä tapahtuu syntisille tässä maailmassa, ei ole heidän ansioistaan, vaan vähäinen palkinto heidän pienestä ansiostaan, jota he ovat tehneet, että he saavat nauttia palkinnostaan tässä maailmassa, ja heidän oma osansa siellä tulevassa maailmassa on tuhottu. Minä sanoin puheessani, "tämäkin on turhuutta". 15. Ja minä ylistin Jumalan sanan iloa, sillä ei ihmisellä ole tässä maailmassa auringon alla muuta hyvää kuin syödä ja juoda ja iloita vaivannäöstään ja siitä osasta, joka hänelle on taivaista annettu. Älköönkä hän antako käsiään ryöstämiseen ja sortamiseen, ja se rauha on seuraava häntä sinne tulevaan maailmaan, ja hän on saava sen täydellisen palkinnon siitä vaivannäöstään, jota hän on vilpittömästi tehnyt kaikki ne elinpäivänsä, jotka Herra antoi hänelle tässä maailmassa auringon alla. 16. Minä asetin sydämeni tuntemaan sitä Jumalan kirjoitetun sanan viisautta ja nähdäkseni, mitä kaikkea tapahtuu maan päällä, että kirjanoppineella, joka tahtoo viettää aikansa Jumalan sanan kanssa ja löytää viisauden, se on vaivan näkemistä, sillä ei hänellä ole lepoa päivällä, eikä hän yöllä näe silmillään unta. 17. Minä katselin kaikkia Herran voimallisia tekoja, että se on kunnioitettavaa, eikä ihmiselle ole luvallista saada selville Herran voimatekoja, joita tehdään tässä maailmassa; kun ihminen näkee vaivaa saadakseen selville tulevaa, ei hän sitä löydä, ja jos viisas sanoo itselleen, että hän tahtoo tietää, mitä on oleva päivien lopulla, ei hänellä ole lupaa saada sitä selville.
Luku 9.
1. Kaiken tämän tähden minä laitoin sydämeni tutkimaan kaikkea sitä, mitä Herran kädestä on uskottu kirjanoppineille ja niille heidän oppilailleen, jotka palvelevat heitä Jumalan sanan oppimisen asioissa. Ja hän on säätänyt koko maailmaa varten, mitä on oleva heidän päivinään. On olemassa rakkautta, jolla ihmistä rakastetaan, ja on vihaa, jolla ihmistä vihataan. Maailmassa ei ole sellaista profeettaa, joka tietäisi, mitä ihmisen olemuksessa on. Sen lahjan kautta on edeltä säädetty, mitä on oleva. 2. Kaikki on siitä lahjasta kiinni, ja taivaista on säädetty, mitä on tapahtuva. Yksi kohtalo on syyllisillä ja viattomilla; hänellä, jonka tiet ovat oikeat, ja joka tekee itsensä puhtaaksi, ja hänellä, joka tekee itsensä saastaiseksi eikä uhraa pyhää uhria; samanlaisia ovat hyvät ja syntiset, samanlaisia väärin vannojat ja valan kunnioittajat. 3. On paha asia kaikessa maailmassa se, mitä tehdään auringon alla, sillä yksi kohtalo on kaikilla, jokaisella maan asukkaalla, koska ihmisten sydän on täynnä pahaa, sydämestä löytyy juonitteluja jokaiselle elinpäivälle. Kuoleman jälkeen ihmistä nuhdellaan muiden kuolleiden kanssa, siinä syntisten tuomiossa. 4. Sillä kuka on se mies, joka ojentautuu kaiken Jumalan kirjoitetun sanan tekstin mukaan, ja jolla on toivo sen kautta saada elämä siellä tulevassa maailmassa? Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona. 5. Sillä vanhurskaat tietävät, että jos he harjoittavat syntiä, heitä pidetään kuolleina tulevassa maailmassa. Sen tähden he vartioivat teitään, eivätkä tee syntiä, ja jos he tekevätkin, he kääntyvät ja tekevät parannuksen. Mutta ne synnintekijät eivät tiedä hyvästä mitään, koska he eivät tee omia tekojaan hyviksi elinaikanaan, eikä heitä varten ole mitään hyvää siellä tulevassa maailmassa, eikä heille ole hyvää palkintoa kuoleman jälkeen, sillä heidän muistonsa on oleva unohdettu vanhurskaiden keskuudessa. 6. Kuoleman jälkeen pahantekijä on merkityksetön. Heidän rakkautensa, vihansa ja kateutensa on jo valmiiksi poissa maailmasta, eikä heitä varten enää ole hyvää osaa vanhurskaiden kanssa siellä tulevassa maailmassa. Eivätkä he hyödy mistään, mitä on tehty tässä maailmassa auringon alla. 7. Salomo sanoi profetian hengen kautta Herran edessä; maailmankaikkeuden Herra sanoo kaikille, ja jokaiselle vanhurskaalle yksitellen, "mene, ja syö ilolla sitä leipää, joka sinulle annettiin syötäväksi - jonka sinä annoit köyhille ja puutteenalaisille, jotka olivat nälkäisiä, ja juo onnellisella sydämellä se sinun viinisi, joka on sinua varten kätkettynä Edenin puutarhassa, vaihdossa siitä viinistä, jota sinä sekoitit janoisille köyhille ja puutteenalaisille". Jo nyt ne sinun hyvät tekosi ovat hyväksyttyjä Herran edessä. 8. Olkoon sinun vaatteesi aina valkoiset, ilman synnin tahraa ja hanki itsellesi hyvä nimi, jota verrataan voiteluöljyyn, että se siunaus tulisi pääsi ylle, eikä hyvyydestäsi mitään puuttuisi. 9. Elä hyvää elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikki turhan elämäsi päivät, jotka Herra antoi sinulle lahjaksi. Sillä se on sinun osasi elämässäsi ja siinä vaivannäössä, jolla teet työtä tässä maailmassa auringon alla. 10. Mitä tahansa hyväntekeväisyyttä sinun kätesi löytää puutteenalaiselle tehtäväksi, tee se kaikella voimallasi, sillä kuoleman jälkeen ihmisellä ei ole tekoa eikä muistoa, eikä tietoa eikä viisautta haudassa, johon olet menevä, eikä mikään muu auta sinua, kuin hyväntekeväisyys ja hyvät teot. 11. Kuningas Salomo sanoi, "kun minä istuin kuninkaallisella valtaistuimellani, minä katselin ja näin tässä maailmassa auringon alla, että miehet, jotka ovat nopeita kuin kotkat, eivät saa apua paetakseen kuolemaa taistelussa, eikä sankaria auta hänen oma voimansa, kun hän valmistautuu sotaan, eikä viisaus auta kirjanoppineita tulemaan leivästä ravituksi nälänhädän aikaan, eikä älykkäitä auta heidän älykkyytensä kokoamaan rikkauksia, eikä ymmärtäväisiä auta heidän tietonsa saamaan armoa kuninkaan silmissä. Sillä aika ja mahdollisuus on heille kaikille sen heille annetun lahjan mukaan. 12. Ei ihmiselle ole annettu tietää edes hänen aikaansa, onko silloin hyvää tai pahaa maailmassa, ja mitä hänelle on tapahtuva. Niin kuin meren kalat saadaan koukulla ja taivasten linnut verkolla, samalla tavalla se paha aika saa ihmiset yllättäen ansaan. 13. Salomo, Israelin kuningas, sanoi; minä näin tässä maailmassa myös sitä viisautta, joka on minulle suurta. 14. Ihmisen ruumista voi verrata pieneen kaupunkiin, jossa on vain vähän ihmisiä, aivan niin kuin ihmisen sydämessä on vain vähän ansioita, ja se paha taipumus, jota voidaan verrata suureen ja voimalliseen kuninkaaseen, menee siihen ruumiiseen valloittaakseen sen, ja se piirittää sydämen, saadakseen sen eksymään, ja rakentaa sitä vastaan asuinsijan, koska tahtoo hänet pois siltä tieltä, joka on Herran edessä se oikea, saadakseen hänet vangiksi helvetin ansoihin; saadakseen hänet poltetuksi seitsenkertaisesti, syntiensä tähden. 15. Ja siitä ruumiista löytyi hyvä taipumus, nöyrä ja viisas, ja se hallitsi sitä, ja voitti sen viisaudellaan, ja pelasti sen ruumiin helvetin tuomiolta vallallaan ja viisaudellaan, aivan niin kuin sotilas taistelee ja pelastaa kauungin asukkaita sydämen viisaudella, eikä kukaan muista jälkeenpäin sitä hyvää taipumusta, joka hänet pelasti, vaan sanoo sydämessään, "minä olen puhdas". Kaupungin asukkaat eivät muista sitä köyhää, joka pelasti heidät. 16. Minä sanoin puheessani, vanhurskaiden viisaus on parempi kuin synnintekijöiden voima, sillä vanhurskaan viisaus ja hänen ansionsa pelastaa hänet ja hänen sukupolvensa ihmiset. Mutta sellaisen pahantekijän voima, joka pysyy sydämensä kovuudessa, kääntymättä parannukseen, tuhoaa ainoastaan hänet. Ja köyhien vanhurskaiden viisautta halveksitaan hänen sukupolvensa pahantekijöiden silmissä, ja kun hän nuhtelee heitä heidän pahoista teoistaan, niitä nuhteen sanoja ei oteta vastaan. 17. Kirjanoppineiden rukouksen sanat hiljaisuudessa ovat maailmankaikkeuden Herran edessä hyväksyttävämpiä kuin sen pahantekijän vallituksen ääni, joka hallitsee niitä tyhmiä; hän huutaa, eikä sitä hyväksytä. 18. Kirjanoppineiden viisaus on ahdingon aikana parempi kuin sota-aseet. Sodan syttyessä yksikin syntinen sukupolvessa saa paljon hyvää tuhotuksi maailmasta.
Luku 10.
1. Ja se paha taipumus, joka asustaa sydämen porteilla, on kuin kuolemaa aiheuttava kärpänen maailmassa, koska se eksyttää kirjanoppineen, kun saa hänet tekemään syntiä, ja turmelee sen hyvän nimen, joka aikaisemmin muistutti tuoksuvaa voiteluöljyä. Ja kuinka paljon kauniimpaa ja kallisarvoisempaa kirjanoppineiden viisaudesta ja rikkaan rikkaudesta onkaan mies, jonka tyhmyys on pientä ja vähäistä! 2. Kirjanoppineen sydän on sitä Jumalan kirjoitettua sanaa varten, joka on Herran oikeasta kädestä annettu, ja tyhmän sydän on kullan ja rahan hankkimista varten. 3. Kun kapinoiva vaeltaa kapinallisen tietä, viisaus puuttuu hänen sydämestään ja hän tekee sellaista, mitä ei ole hyvä tehdä, ja kaikki sanovat häntä tyhmäksi. 4. Jos pahan taipumuksen henki hallitsee sinua, ja vahvistuu voittaakseen sinut, älä jätä sitä hyvää osaasi, jossa normaalisti olet, sillä Jumalan kirjoitetun sanan teksti on luotu lääkkeeksi maailmaan, että suuriakin syntejä annettaisiin anteeksi, ja Herra unohtaisi ne. 5. On pahuutta, jota minä näin tässä maailmassa auringon alla, ja se aiheuttaa vahinkoa maailmassa eksyttäen; se lähtee vauhdilla hallituksesta, kohti ihmistä! 6. Herra antoi Edomin pahantekijöiden ja tyhmien nauttia hyvästä lahjasta, ja nauttia menestyksestä korkeimmasta taivaasta, ja hänen sotajoukkonsa ovat ylpeitä ja monilukuisia, kun taas Israelin huone on karkoitettuna, orjuudessa sen alaisuudessa. Heidän syntiensä paljouden tähden ne, jotka olivat mammonasta rikkaita, tulivat köyhiksi ja joutuvat asustamaan alhaisissa oloissa muiden kansakuntien keskuudessa. 7. Salomo sanoi sen profetian hengen kautta; minä olen nähnyt kansan, joka ennen oli Israelin orjuudessa, voimistuvan ja ratsastavan hevosilla kuin hallitsijat, kun taas Israelin kansa ja heidän ylhäisensä vaeltavan orjien lailla maan pinnalla. 8. Se oikeuden mitta vastasi ja sanoi; he aiheuttivat kaiken tämän itse itselleen, samoin kuin mies, joka kaivaa kuopan teiden risteykseen, siihen lankeaa, niin myös kansa, joka rikkoi Herran sanan säädöstä ja siirteli maailman raja-aitoja, lankeaa sen pahan kuninkaan käsiin, joka puree heitä käärmeen lailla. 9. Kuningas Salomo, profeetta, sanoi; minulle paljastettiin, että Manasse, Hiskian poika, on tekevä syntiä ja palvova kivipatsaita. Sen tähden hänet luovutetaan Assyrian kuninkaan käsiin, joka sitoo hänet kahleisiin, koska hän piti Jumalan sanan tekstiä hylkäämisen arvoisena, niitä, jotka oli alunperin kirjoitettu kivitauluihin. Sen tähden hän saa kärsiä. Ja hänen veljensä Rabsake, on palvova puupatsaita ja hylkäävä Jumalan kirjoitetun sanan tekstin, sen, joka oli laitettu akasiapuusta tehtyyn arkkiin. Sen tähden, Herran enkeli on polttava hänet tulessa. 10. Ja kun Israelin kansa tekee syntiä, taivaat kovettuvat raudan lailla, ettei sade lankea, eikä se sukupolvi rukoile Herran edessä. Sen tähden nälänhätä hävittää koko maailmaa. Mutta kun he tekevät parannusta, ja kokoontuvat joukkoihin ja hallitsevat sitä pahaa taipumustaan ja osoittavat itselleen paimenet esirukoilemaan armoja taivasten Jumalalta, heihin mielistytään, heidän viisautensa loiston runsauden tähden. 11. Kun tuliset käärmeet kiihotetaan puremaan ja aiheuttamaan vahinkoa maailmaan, se tapahtuu Israelin syntien tähden, koska he eivät vietä aikaansa Jumalan kirjoitetun sanan äärellä hiljaisuudessa. Eikä pilkkaja, joka puhuu sillä kolmannella kielellä, hyödy mitään mistään, sillä hän tulee palamaan helvetin tulessa. 12. Kun se rangaistus tulee maailmaan, sukupolvesta löydetyn viisaan miehen suun sanat hänen rukoillessaan, ajavat pois sitä rangaistusta, ja Herran edessä löytyy armo. Mutta tyhmän miehen huulet ovat täynnä vihaa ja siksi kaikki turmeltuvat. 13. Hänen suunsa puheen alku on tyhmyyttä, ja loppu pahoja juonitteluja. 14. Ja se tyhmä lisää hedelmättömiä sanoja, joista ei ole hyötyä, ettei kukaan tiedä, mitä on oleva hänen päivinään, ja mitä lopussa on. Kuka voi hänelle kertoa? 15. Tyhmän, joka tekee työtä tyhmyydessä, hänen vaivannäkönsä uuvuttaa hänet, ettei hän saa selville, kuinka mennä kaupunkiin, jossa kirjanoppinut asustaa, etsimään häneltä ohjeita. 16. Voi sinua, Israelin maa, kun paha Jerobeam hallitsee, ja hylkää aamu-uhrin ja sinun ylhäisesi; ennen jatkuvan aamu-uhrin uhraamista syödään sitä leipää! 17. Autuas olet sinä, Israelin maa, kun Hiskia, Ahazin poika, joka on Israelin kuninkaad Davidin huoneen jälkeläinen, hallitsee sinua, sillä hän on mies, joka on voimallinen siinä Jumalan kirjoitetussa sanassa, joka täyttää käskyt, ja ne sinun ylhäisesi syövät sitä leipää neljännellä hetkellä, jokapäiväisen uhrin jälkeen, omien käsiensä vaivannäöstä, Jumalan kirjoitetun sanan voimasta, eikä laskoina tai silmät sokeina. 18. Kun ollaan laiskoja suhteessa Jumalan kirjoitettuun sanaan ja käskyihin, ihmisestä tulee niin köyhä, ettei hänellä ole lapsiakaan, ja kun halveksitaan sitä käskyä, että naisen tulee erottautua verenvuotonsa aikana, jos hän ei sitä pidä, hän saa olla aina siinä kuukautistilassa omassa kodissaan. 19. Vanhurskaat tekevät ilolla leipää, ravitakseen köyhiä nälkäisiä, ja se viini, jota he sekoittavat janoisille, on oleva iloksi heille siinä tulevassa maailmassa. Ja se heidän lunastuksensa raha todistaa heidän suosiokseen siinä tulevassa maailmassa, kaikkien nähden. 20. Älä kiroa kuningasta edes ajatuksissasi sinun sydämesi salaisissa paikoissa. Äläkä kiroa kirjanoppinutta makuuhuoneessasi, sillä enkeli Raziel julistaa joka päivä taivaista Hoorebin vuorella, ja se ääni kantautuu kaikkeen maailmaan, ja ylipappi Elia lentää kuin kotkan siivillä taivasten kautta ja julistaa ne asiat, joita tehdään salassa, kaikille maan asukkaille.
Luku 11.
1. Osoita ravitseva leipäsi köyhille, jotka kulkevat laivoilla veden pinnalla, sillä monien päivien ajan jälkeen sinä saat siitä palkinnon siellä tulevassa maailmassa. 2. Anna hyvä osa siementä pellollesi tishri-kuussa, äläkä pidättäydy kylvämästä kislev-kuussa, sillä et sinä tiedä, mitä pahaa on tapahtuva maan päällä; menestyykö se varhaisempi vai myöhäisempi sato. 3. Jos pilvet ovat täynnä vettä, ne vuodattavat sateen maan päälle vanhurskaiden ansion tähden, ja jos siinä sukupolvessa ei ole ansioita, ne laskeutuvat meren tai erämaan päälle, niin ettei kansa niistä hyödy. Ja jos taivaista on säädetty, että kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa on kaaduttava vallastaan, se on Herralta, siitä taivasten sanasta. Ja jos on runsautta tai nälänhätää, etelässä tai pohjoisessa, missä neuvoa säädetään totetuettavaksi, sinne se lähetetään. 4. Mies, joka keskittyy noituuteen ja ennusteluun, ei tee milloinkaan mitään hyvää, ja joka tarkkailee tähtikuvioita, ei saa palkintoa. Sillä noituus ja ennustelu ovat verrattavissa tuuleen, jota ei saa kiinni ihmiskäsin, ja tähtikuviot verrattavissa taivasten pilviin, jotka menevät palaamatta. 5. Aivan niin kuin sinä et tiedä, kuinka ihmisen elämän henkäyksen henki menee sikiön ruumiiseen raskaana olevan äidin kohdussa, etkä tiedä ennen syntymää, onko poika vai tyttö, niin sinä et myös käsitä Herran tekoja, joka tekee kaiken hänen viisaudellaan. 6. Nuoruutesi päivinä nai vaimo, ja tee lapsia, äläkä vanhuutesi päivinä hylkää vaimoasi kantamasta lapsia, sillä ei sinulla ole tiedossa, kuka niistä on oleva hyvä tai jotain muuta, vai ovatko he yhtä hyviä. 7. Ja Jumalan kirjoitetun sanan valkeus on suloista ja hyvää valaisemaan hämärtyneitä silmiä, että ne voisivat nähdä sen Jumalan kirkkauden läsnäolon kasvojen kirkkauden, joka on valaiseva vanhurskaiden kasvoja siitä hänen kirkkautensa läsnäolon loistosta, ja että heidän kauneutensa olisi kuin auringon. 8. Sillä jos ihminen elää monia päiviä, on sopivaa, että hän riemuitsee niissä kaikissa ja viettää aikaansa Herran, Jumalan kirjoitetun sanan äärellä. Muistakoon hän niitä kuoleman synkkiä päiviä, älköönkä syntiä tehkö. Sillä monet ovat ne päivät, jotka kuolleet saavat levätä haudoissaan, ja heille on oikein saada taivaista tuomio rakastamastaan elämästä; kaiken sen ajan tulee rangaistus heidän ylleen siitä tehdystä turhuudesta. 9. Iloitse, nuorukainen, nuoruutesi päivissä, ja olkoon sydämesi iloinen lapsenmielisyydessäsi ja vaella nöyryydessä sydämesi tietä, ja ole varovainen silmiesi katseen kanssa, ettet katsoisi pahuutta, ja olkoon sinula tiedossa, että Herra tuo sinut tuomiolle. 10. Ja poista viha sydämestäsi äläkä aiheuta pahaa lihallesi, sillä nuoruus ja hiusten musta väri ovat turhuutta.
Luku 12.
1. Muista Luojaasi, kunnioittaen häntä nuoruutesi päivinä, ennen kuin sinulle tulevat pahat päivät, ja ne vuodet saavuttavat sinut, joista sinä olet sanova, "näihin minä en mielisty"; 2. ennen kuin muuttuu se sinun kasvojesi loisto, jota voi verrata aurinkoon, ja ennen kuin sinun silmiesi valo muuttuu sokeudeksi, ja ennen kuin sinun poskiesi kauneus tummuu, ja ennen kuin silmäteräsi, joita voi verrata tähtiin, himmenevät, ja silmäkulmasi vuodattavat kyyneleitä sadepilven lailla. 3. Sinä päivänä, kun polvesi vapisevat ja käsivartesi tärisevät, ja suusi hampaat tulevat hyödyttömiksi, ettei niillä voi ruokaa pureskella, ja silmäsi pääsi onteloissa kateslevat hämärästi; 4. eikä sinun jalkasi kykene menemään ulos kadulle, ja ruokahalusi pakenee sinua, ja sinä heräät unestasi linnunlauluun niin kuin se olisi yöllisten varkaiden ääni, ja huulesi vapisevat niin, ettet pysty laulamaan. 5. Silloin sinä myös pelkäät muistella menneitä, ja pieni kasa on silmissäsi kuin valtava vuori, tietä vaeltaessasi, ja selkäsi taipuu heikentyessään, mantelipuun lailla, ja nilkkasi jäykistyvät, etkä enää pysty yhtymään. Sillä mies kääntyy kohti hautaa, ja tuomiota suorittavat enkeit kulkevat ympärillä kirjurin lailla kirjoittamassa sinun tuomiotasi. 6. Ennen kuin kielesi mykistyy, ettei pysty puhumaan, ja kallosi murtuu ja maksasi murtuu ja ruumiisi kiirehtii hautaan. 7. Silloin se sinun tomusta luotu lihasi on palaava tomuun, niin kuin se oli ennenkin, ja sinun sielusi henki palaa seisomaan tuomiolle Herran eteen, joke sen on sinulle antanutkin. 8. Kun Salomo, Israelin kuningas, mietti tämän maailman turhuutta ja niitä turhuuksia, joita ihmiset tekevät, saarnaaja sanoi itselleen, "kaikki on turhuutta". 9. Ja Salomo, jota kutsuttiin saarnaajaksi, oli kaikkia ihmisiä viisaampi, ja hän myös opetti Israelin kansalle tietoa ja hän kuunteli kirjanoppineiden ääntä, ja tutki viisauden kirjoja, ja Herralta saadun profetian hengen kautta hän valmisti viisauden kirjat ja monia älykkäitä sananlaskuja. 10. Kuningas Salomo, jota kutsuttiin saarnaajaksi, yritti omalla viisaudellaan tuomita ihmisiä ihmisen sydämen kuvitelmien mukaan, ilman todistajia. Sen tähden Herran profetian hengen kautta hänelle sanottiin, "se on jo kirjoitettu Jumalan kirjoitettuun sanaan Israelin opettajan Mooseksen kautta, ne sanat ovat oikeat ja totuus; todistajien kautta asia vahvistetaan." 11. Kirjanoppineiden sanoja voi verrata tutkaimeen ja nauloihin, jotka kiinnittyvät viisauden opettamiseen niille, jotka ovat tietoa vailla, aivan niin kuin tutkain ohjaa lehmää; ja sanhedrinin rabbit ovat taitavia vaelluksen opettamisessa ja midrash-opetuksessa; jotka profeetta Mooses antoi, hän, joka yksin ravitsi Israelin kansaa erämaassa mannalla ja herkuilla. 12. Näitä enemmän, minun poikani, pidä huoli, että teet monia viisauden kirjoja, loputtomasti, ja vietät paljon aikaasi Jumalan kirjoitetun sanan äärellä ja mietit lihan heikkoutta. 13. Kaikki, mitä maailmassa tehdään salassa, tulee kerran julkiseksi ja julistetaan kaikille ihmisille. Sen tähden, pelkää sitä Herran sanaa ja pidä hänen käskynsä, ettet tekisi syntiä salassa. Ja jos syntiä teetkin, pidä huoli, että teet parannuksen, sillä se on se sopiva tie jokaiselle ihmiselle. 14. Sillä Herra tuo jokaisen teon sille suurelle tuomion päivälle; silloin tehdään julkiseksi kaikki muilta ihmisiltä salattu, olipa se sitten hyvää tai pahaa.