Näkijä Gadin Kirja
hzxh dg yrbd
Gadin Kirjaan on viitattu Raamatussa 1.Aikakirja 29:29 ja vihjattu 1.Kun.4:11, 1.Kor.12:12 ja Gal.4:26. Gad toimi kuningas Daavidin läheisenä profeettana ja näkijänä n.1000 eKr.
Kirja on avartava niille, jotka ovat kiinnostuneita Raamatun profetioista ja messiaanisesta juutalaisuudesta. Kirja lisää juutalaisen historian ymmärrystä. Psalmit 144 ja 145 antavat tärkeän vertailupohjan Raamatun tutkijoille, koska ne eroavat masoreettisesta hebreasta, mutta ovat lähempänä Qumranin kääröjä.
Gad antaa selityksen luvun 13 lopussa, miksi Raamattu nimittää Daavidin tytärtä Salomonin tyttäreksi, ja miksi Tamarin nimi muutettiin Taafatiksi. 1.Kun.4:11. Luvussa 1 on profetoitu islamin puolikuutunnus. Luku 9 kertoo Nooan laista kansakuntalaisille, ja selittää Daavidin suun kautta, miksi Mooseksen Laki on ehdoton Israelille. Gad 7:32 antaa selityksen Raamatun näennäiseen ”ristiriitaan” jakeiden 2.Sam.24:24 ja 1.Aik.21:25 välillä, joissa temppelin paikaksi ostettu Ornanin puimatantereen hinta vaihtelee.
Viimeisen aikakauden lähestyessä, kansojen tuomion koittaessa suomentanut:
Mikko Jefimoff 2020 Nokialla.
Sisällys
5. Tuli-enkeli ja filistealaiset
7. Daavidin väestönlaskennan synti
3057 AM, 1025 eKr sapattivuonna.
1 Kuningas Daavidin kolmekymmentäensimmäisenä hallitusvuotena Jerusalemissa, joka on Daavidin kuninkuuden kolmekymmentäkahdeksas vuosi, Herran sana tuli näkijä Gadille toisessa kuussa, lähellä Kidronin virtaa, sanoen:
2 ”Näin sanoo Herra: Mene, vyötä lanteesi kuin mies, ja seiso keskellä puroa ja huuda suurella äänellä: ”Odota ja valmistaudu, odota ja ole valmiina, odota ja ole valmis, sillä vielä on näky Iisain pojalle!” 3 Ja huudon aikana sinun kasvosi täytyy osoittaa kohti itää, kaupungin itäpuolella, ja levitä kätesi kohti taivasta.” 4 Ja tein juuri sen, mitä minua oli käsketty tekemään.
5 Ja tapahtui, kun lopetin sen huudon huutamisen, minä avasin silmäni ja näin härkäparin tulevan ylös Kidronin virralta, jota johti aasi ja kameli, aasi ikeen oikealla puolella ja kameli vasemmalla.
6 Ja valtava ääni kulki niiden edellä kuin ukkosen jyrinä, itkien katkeralla äänellä:
”Näkijä, näkijä, näkijä, nämä ovat neljä sekoitusta, jotka sekoittavat Herran kansaa. Sillä saastainen ja puhdas ovat sekoittuneet, ja puhtaus on laitettu saastaisen käden alle; Edomin sekoituksen hallitsemaan heitä, 9 lisäämään valtaa vanhurskauden toteuttajista, ja siitä, pettämään, 10 Tuhoamaan pyhyyden, kruunamaan laittomuuden, asettamaan saastaisia asioita puhtauden valepuvussa.”
Kuu kuningaskunta
11 Ja äänen tulon jälkeen tapahtui suuri järistys, joka ravisteli saastaisuutta ja puhalsi pois aasin ja kamelin kuuhun ankaralla tuulella. 12 Ja kuu avautui ja näytti kuin jouselta, puoliympyrältä, jossa sen molemmat päät ulottuivat kohti maata.
13 Ja katso, aurinko tuli taivaasta ihmisen muotoisena, kruunu päässänsä, kantaen oikean olkapäänsä yllä, lammasta, hylättyä ja halveksittua. 14 Ja kruunussa, hänen päänsä päällä, näkyi kolme paimenta, kahlittuina kahdellatoista kahleella. 15 Ja nämä kahleet olivat kultaa, pinnoitettuja hopealla.
Messiaan kuolema
Ja sen lampaan ääni kuultiin, suurena ja kauhistuttavana kuin leijonan karjunta saaliinsa yllä: ”Voi minua! Voi minua! Voi minua! Minun kuvani on vähentynyt, minun turvani on mennyttä, minun arpani ja osani on kääntänyt minun yltäni ryöstäjilleni, ja minä olin saastainen iltaan saakka, saastaisen kosketuksen kautta.”
Messiaan sydän
16 Ja tapahtui, kun lampaan ääni lakkasi puhumasta, että pellavaan pukeutunut mies tuli kolme viiniköynnöksen oksaa ja kaksitoista palmunoksaa kädessään. 17 Ja hän otti lampaan auringon kädestä ja pani kruunun hänen päähänsä, ja viiniköynnöksen oksat ja palmunoksat hänen sydämellensä. 18 Ja pellavaan pukeutunut mies huusi kuin pässin sarvi, sanoen:
”Mitä teet täällä, saastaisuus, ja kuka sinulla täällä on, saastaisuus, että sinä olet kaivertanut paikan puhtauteen, ja minun liittooni, 19 Jonka minä olen asettanut viiniköynnösten oksien ja palmun oksien kanssa?”
20 Ja minä kuulin lampaan paimenen sanovan:
”Minun kanssani on paikka puhtaille, eikä saastaisille, sillä Minä olen Pyhä Jumala, enkä tahdo saastaista, vaan ainoastaan puhdasta; 21 Vaikka molemmat ovat Minun käsieni luomuksia, niin Minun silmäni ovat tasavertaisesti avoimet molempien yllä. 22 Mutta puhtauden runsaudella on etu verrattuna saastaisuuden runsauteen, aivan kuten ihmisellä on etu varjon suhteen. 23 Sillä varjo ei tule esiin ilman ihmistä, ja vain ihmisen olemassaolon kautta varjo annetaan väsyneille ja uupuneille; tämä asia on samalla tavalla puhtaalle ja saastaiselle. 24 Sillä kaikki älykkyyden portit kääntyvät ympäri, kun viiniköynnöksen kahdeksan oksaa kuolevat. 25 Niin kuin löydetään vanhurskauden sanoista, Totuuden kirjasta; ”Mutta lampaiden harhailujen, ja heidän leponsa ja jakautumistensa vuoksi, älykkyys pysähtyy, 26 Kunnes Minä teen suuresti osoittamalla armoa.””
Messiaaninen kuningaskunta
27 Minä näin, että saastaisuus ajettiin pois kuusta ja annettiin kuluttavan vihan käteen, jauhettavaksi hienoksi pölyksi ja päivittäisen tuulen hajottamaksi. 28 Ja päivä polttaa kuin uuni saastaisuuden siirtämiseksi ja rikkomusten poistamiseksi. 29 Ja lammas asetettiin kuun johtajaksi aina ja ikuisesti. 30 Ja lammas otti vastaan rauhan uhrien uhrilahjan puhtaasta, joka oli sekoittunut saastaisen kanssa, ja toi sen alttarille Kaikkivaltiaan, Kiivaan Sotajoukkojen Herran eteen.
Lunastettujen laulu
31 Ja minä kuulin lampaan laulun äänen, sanoen:
32 ”Minä kiitän sinua, oi Herra, sillä vaikka Sinä olit vihainen minun kanssani, Sinä lepyit. 33 Sillä Herra on minun Voimani ja Lauluni, ja Hän on tullut minun Lunastajakseni. 34 Minä tahdon laulaa Herralle, sillä Hän on erittäin korotettu; Hän on heittänyt hevosen ja sen ratsastajan Punaiseen-Mereen. 35 Nouse, älykkyys! Nouse, valta! Nouse, kuninkuus! Nouskaa ylös valtasuuruus ja loisto! 36 Nouskaa ylös auttamaan Herraa! 37 Sillä Jumala on pelastanut yhden, joka oli eksynyt, ja Hän hävitti saastaisuuden maasta. 38 Hän taisteli minun sotani ja toi vanhurskauteni valoon Hänen apunsa kautta.
39 ”Minun apuni tulee Herralta, joka loi taivaan ja maapallon.” (Ps.121:2)
40 Totisesti, kuka on Sinun kaltainen, oi Herra? Totisesti, kuka on Sinun vertaisesi, Loistava Pyhyydessä, mutta ei saastaisuudessa? 41 Sillä Sinä olet Suuri kaikessa; kohosit yli kaiken; Sinä puhuit ja toimit. 42 Sillä Sinä julistit lopun alusta alkaen, ja Sinä sinetöit kaiken Sanasi kanssa ja käänsit sydämeni ja vaivasit minua. 43 Sillä Sinun sinettisi on minussa, Herrani, ja nämä ovat kolme viiniköynnöksen oksaa ja kaksitoista palmupuun oksaa, jotka ovat sydämessäni. 44 Sinä annoit minulle loiston, Sinä poistit ihmispelon turhamaisuuden, ja annoit minulle puhtaan sydämen ikuisesti. 45 Siitä minä ylistän Sinua kaikkina aikoina, ja kiitän Sinua kansakuntien keskuudessa, sillä Sinä olet suuresti lunastanut minut kuninkaalleni ja olet osoittanut suosion Messiaalle, Daavidin siemenelle, aina ja ikuisesti.”
Jumala ja Hänen Poikansa
46 Ja minä kuulin äänen huutavan taivaasta, sanoen:
47 ”Sinä olet Minun poikani, sinä olet Minun esikoiseni, sinä olet Minun ensihedelmäni.” 48 Enkö Minä ole tuonut sinua Siihorin ylitse (nyk. Suezin kanava) olemaan päivittäisenä ilonani? 49 Mutta sinä olet heittänyt pois Minun lahjani ja pukenut saastaisen puhtaalla, ja siksi kaikki nämä asiat ovat sinulle tapahtuneet.
50 Ja kuka on niin kuin sinä, kaikkien maapallon päällä olevien luomusten joukossa? Sillä he kaikki elivät sinun varjossasi ja sinun haavojesi kautta he parantuivat. 51 Sen vuoksi harkitse hyvin sitä, mikä on edessäsi. 52 Ja koska sinä olet täyttänyt paimenen sanoja kaikkina päivinä, jolloin olet ollut auringossa, etkä jättänyt niitä; siksi kaikki tämä kunnia on oleva sinun.”
53 Ja minä, Gad, Ahimelekin poika Jabezin perheestä, Israelin pojan Juudan sukukunnasta, hämmästyin näystä, enkä voinut rauhoittaa Henkeäni.
Enkeli opastaa Gadia
54 Ja se pellavaan pukeutunut tuli alas minun luokseni ja kosketti minua, sanoen: ”Kirjoita nämä sanat ja sinetöi ne totuuden sinetillä, sillä ”Jahve” on Minun nimeni, ja nimelläni sinä siunaat koko Israelin huonetta, sillä he ovat se oikea siemen. 55 Ja sinä olet menevä, vielä vähän aikaa, ennen kuin sinut kootaan hiljaisuudessa isiesi pariin, ja päivien lopuksi sinä tulet näkemään kaikki nämä omin silmin, ei näkynä, vaan todellisuudessa. 56 Sillä niinä päivinä heitä ei kutsuta Jaakobiksi, vaan Israeliksi; sillä heidän jäännöksestään ei löydy vääryyttä, sillä he kuuluvat kokonaan Herralle.
57 Ja nämä sanat tulevat olemaan sinulle elämän ja Hengen palauttajina. Ja tämä on oleva merkkinä sinulle: kun kuka tahansa astutte sisälle kaupunkiin, te löydätte Minun palvelijani Daavidin lukemassa näitä sanoja Liiton kirjasta:
58 ”Ja vielä kaiken sen lisäksi, kun he ovat vihollistensa maassa, en Minä hylkää heitä, enkä kammoksu heitä tuhotakseni heidät kokonaan, enkä riko liittoani heidän kanssaan; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.” (3.Mooseksen kirja 26:44-45)
59 Ja kerro hänelle ilmestyksestä, jonka olet juuri nähnyt; ja kun hän näkee sinut, hän tulee onnelliseksi sydämestään.”
Gad kertoo Daavidille näkynsä
60 Ja tapahtui, kun minä tulin Daavidin, Jumalan miehen, huoneeseen, löysin hänet, kuten se pellavaan pukeutunut oli sanonut, ja minä kerroin hänelle kaikista näyistäni. 61 Sitten Daavid puhui tämän laulun sanat Herralle, sanoen: ”Minä rakastan sinua, oi Herra, väkevyyteni.” 62 Ja minulle hän sanoi: ”Siunattu olet sinä Herralle, joka paljasti salaisuutensa sinun korviisi.” 63 Ja minä korotin ääneni, sanoen: ”Siunattu olet sinä Herralle, joka ei poistanut Hänen liittoansa sinulta, sillä Hän on Totuus, ja Hänen Sanansa on tosi, ja Hänen sinettinsä on totta.”
Jälkikorjuu
1 Näiden todellisten asioiden jälkeen, minä sain näyn Jumalalta, sanoen: 2 ”Aseta kasvosi itään, pohjoiseen, etelään ja länteen. 3 Ja viheltele suullasi, niin kuin lintu viheltää poikaselleen ja sano: ”Oi maan neljä kulmaa, kuulkaa Herran sana. 4 Näin sanoo Herra, joka istuu ja asuu kerubien päällä: ”Anna, anna, anna, ota pois, ota pois, ota pois Minun siemeneni, jonka Minä olen kylvänyt sinuun, sillä siemenen aika on tullut. 5 Sillä vielä vähän aikaa minä kerään Minun siemeniäni puimatantereellani. 6 Ja puimatanner tulee olemaan pyhä; saastaista siementä ei sieltä tulla löytämään. 7 Ennen niitä päiviä Minun siemeneni oli sekoittunut linssien, ja ohran, ja spelttien, papujen, ja kurpitsojen kanssa.
Tuhatvuotinen kuningaskunta
8 Ja päivien lopussa kylväjä on totta ja siemen on totta, ja siemenestä koko maa tulee siunatuksi. 9 Ole iloinen ja onnellinen, oi Juudan jäännös ja Israelin hyljeksityt, sillä pelastus on Herran kanssa. 10 Niin kuin sinä olet kirouksena ja jumalanpilkkana kaikille maapallon sukukunnille, niin sinä olet oleva siunauksena ja armona ikuisesti. 11 Siihen aikaan teistä ei löydetä kirottua tai epäpyhää kansaa, 12 Sillä jokainen tahtoo liittyä teihin, peräti liittoon, Lakiin, todistuksiin, säädöksiin ja asetuksiin. 13 Ja sinulla ja heillä on oleva Yksi Jumala, yksi liitto, yksi Laki, yksi kieli, sillä kaikki ovat puhuva hebrean kielellä, pyhällä kielellä. 14 Siunattu olet sinä, oi Israel, kuka on sinun vertaisesi? Herran pelastama kansa, sillä Hän kulkee edelläsi sotimassa sinun sotiasi vihollistesi kanssa.
Korvausteologia - Edom ja Rooma
15 Voi sinua, oi Edom, joka istut Kittimin maassa meren pohjoisosassa. 16 Sillä sinun hävittäjäsi nousevat julmasta kansakunnasta. He eivät peräti tahdo jättää sinulle eloonjäänyttäkään. 17 Sillä sinä olet sanonut: ”Minä istun korkealla, ja vain minulla on liitto jumalien Jumalan kanssa, sillä Herra valitsi minut Hänen pyhän kansansa sijasta, sillä hän kammoksui heitä. 18 Ja Hänen entinen kansansa, halveksittu ja hylätty, ei oikeasti tiennyt Herraa [Isää], koska he eivät tunteneet Hänen kuvaansa (Poikaa). 19 Me olemme todella viisaita ja älykkäitä; me tunnemme Herran ja Hänen Lakinsa, me tunnemme Hänen kuvansa ja läsnäolon (Pyhän Hengen).” 20 Mutta Herra sanoo näin: Koska olet noussut ylpeänä kerskaamaan jumalien Jumalasta, tiedä, että sinä tulet katomaan turhamaisuudessasi. 21 Sillä miksi asettaisit luottamuksen ihmiseen, jonka elämä on kuin höyry, joka alkaa aamulla ja on poissa keskipäivään mennessä, asettamalla hänet istumaan Jumalan viereen? 22 Sillä se et ole sinä, jonka Minä tunsin aikaisemmin, ja missä on erokirja Minun kansastani, jonka sinä sanoit olevan saalista; näytä se Minulle!
Rooman tuomio
23 Teidän ruumiinne kaatuvat Minun kansani keskuuteen. 24 Oi Intohimoinen Jahve, tule ulos; tule ulos Sinun paikastasi ja lyö Edom; kuluta heidät! 25 Tule Serefatiin, tule Sefaradiin (Espanja), tule Askenaziin (Ranska), tule Germaniaan (Saksa); he tulevat ja putoavat alimpaan kuoppaan, tuhoon, ja sisälle kuoleman varjoon, sillä sinun suusi pettää sinut, eikä kukaan auta sinua.
Mikael nousee ylös
26 Päivien lopulla suuri ruhtinas Mikael nousee sotaan kuin pyörremyrsky tämän maailman ruhtinasta Samaelia vastaan asettamalla hänet hänen jalkojensa alle, Herran tuulessa, ja se tulee nielaistuksi; sillä Herra on puhunut sen.
Tuhatvuotinen kuningaskunta
27 Päivien lopussa ryöstetty tulee voittamaan ryöstäjän, ja heikko väkevän, totuudessa ja oikeamielisesti. 28 Sinun Jumalasi on Pelastajasi, oi Israel; Hänen kanssaan sinut pelastetaan, sillä Hän on Armollinen Jumala. Hän ei hylkää sinua, 29 Sillä sinä jatkat kaiken sen noudattamista, mitä Minä käskin sinulle palvelijani Mooseksen Laissa.”
3030 AM, 1052eKr. Daavidin 4. vuosi. Riemuvuosi. 430.s vuosi ammonilaisen Ruutin muutosta Bethlehemiin.
1 Kun pääsiäisjuhla koitti, ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä, moabilainen paimen tuli Daavidin luo ja keskusteli hänen kanssaan, sanoen: ”Minun herrani kuningas, sinä olet tullut tuntemaan, että minä, sinun palvelijasi, olen ollut uskollinen Israelille nuoruudestani asti. Ja nyt ota minut pois asumasta ympärileikkaamattomien kansan keskuudesta ja ympärileikkaa esinahkani liha ottaaksesi pois minun moitteeni, jotta voisin istua kansasi joukossa.” 2 Ja Daavid sanoi: ”Herra ei halua sinun kansaasi, ja Hän käski,
”Ammonilainen tai moabilainen älköön astuko sisälle Herran seurakuntaan ikuisesti.” (5.Moos.23:3)
Emmekä voi etsiä sinun rauhaasi emmekä menestystäsi; mutta miten voin auttaa sinua tänään?” 3 Palvelija vastasi: ”Eikö ole totta, että Ruut oli meidän kansastamme, ja sinä olet yksi hänen lapsistaan ja jälkeläisistään, ja Herra on valinnut sinut ja sinun jälkeläisesi ikuisesti?” 4 Sitten hän sanoi: ”Olet esittänyt vakuuttavan perustelun. Pysy täällä minun kanssani, jotta kysytään Herrani suusta.” 5 Ja David kysyi Herralta moabilaisen palvelijan lausunnosta. 6 Ja Daavid sanoi: ”Oi Herra, Sotajoukkojen Herra, opeta minulle ihmeellisiä asioita sinun Laistasi, jotta tietäisin kuinka hallita tätä palvelijaa, ja mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä.” 7 Ja Herra sanoi profeetta Naatanille: ”Mene palvelijani Daavidin luokse, ja kerro hänelle sanoma, jonka Minä kerron sinulle.” 8 Ja Naatan meni Daavidin luo, hänen huoneisiinsa, sanoen: ”Näin sanoo Joukkojen Herra: ”Minä olen kuullut sinun rukouksesi, joten kerro moabilaiselle: ”Sinä olet moabilainen mies, et moabilainen nainen, sillä Minä en koskaan sanonut ”Moabilainen nainen” ja ”Ammonilainen nainen”, koska heidän naisensa ja tyttärensä kuuluvat Herralle; kuitenkin sinä olet kirottu Herran kautta, ja kielletty astumasta Herran seurakuntaan.” 9 Kun moabilainen kuuli Herran sanoman, hän huusi ja huudahti: ”Minulta on kielletty menemästä Herran seurakuntaan.” 10 Ja kuningas otti hänet ja nimitti hänet paimeneksi Daavidin paimenten joukkoon. Ja hän oli siinä kuningas Salomonin hallinnon kolmanteen vuoteen saakka. Sitten hän kuoli. 11 Ja sai tyttären, jonka nimi oli Sefira; hän omisti kauniin muodon ja häntä oli hyvin viehättävä katsoa. Kuningas Salomon otti hänet sivuvaimoksensa, ja hän löysi armoa ja suosiota hänen silmissään enemmän kuin kaikki muut sivuvaimot, ja hänestä tuli sivuvaimojen asuinpaikan päällikkö. 12 Ja tästä tuli asetus Israeliin ikuisesti.
1 Niinä päivinä mies Bethlehemistä, Daavidin kaupungista, meni Jerusalemiin maksamaan lupauksen, jonka hän oli vannonut Herralle. Hänen nimensä oli Zabad Parhi, ja hän oli peresläisten suvusta. 2 Zabadin isä oli hyvin sairas, peräti kuoleman pisteeseen asti, joten Zabad vannoi:
”Kun Herra parantaa isäni sairaudestaan, punnitsen kaksi talenttia hopeaa ja annan ne Herran huoneelle, kuningas Daavidin käteen.”
3 Ja tapahtui, että kun hän oli paimenten talossa matkan varrella, hän kadotti laukun, jossa oli rahaa, ja hän oli masentunut. 4 Hän saapui Jerusalemin kaupunkiin, sisälle sisempään kaupunkiin, ja kirjoitti kaikkiin portteihin nämä sanat:
5 ”Joka löytää kadonneen laukun, jossa on kaksi talenttia hopeaa ja tuo sen minulle, minä annan hänelle talentin hopeaa palkkioksi!”
6 Jonkin ajan kuluttua tuli mies Danin sukukunnasta ja hänellä oli kädessään laukku hopeatalenttien kanssa, jotka hän löysi matkan varrelta, ja hän antoi sen laukun omistajalle. 7 Ja danilainen sanoi Zabadille: ”Anna minulle talentti hopeaa, kuten lupasit.” 8 Ja Zabad sanoi: ”Ei, siellä oli tosiasiassa kolme talenttia laukussani, ja sinä olet jo varastanut yhden talentin; Minä kirjoitin virheellisesti väärän numeron.” 9 Niin he molemmat tulivat ja seisoivat kuninkaan edessä. 10 Ja kuningas sanoi Zabadille: ”Vanno minulle Herran kautta, että sinulla oli todella kolme talenttia hopeaa laukussasi.” Ja Zabad vannoi hänelle Herran kautta. 11 Ja kuningas jatkoi, sanoen danilaiselle: ”Vanno minulle Herran kautta, että löysit vain kahden talentin laukun.” Ja hän vannoi hänelle Herran kautta. 12 Ja Daavid sanoi Zabadille: ”Anna laukku talentteineen takaisin danilaiselle, koska tämä on hänen rahansa, jonka Herra on hänelle sattuman kautta antanut. 13 Mene nyt ja kirjoita kaupungin portteihin:
”Joka löytää laukun, jossa on kolme talenttia, tuokoon sen minulle.”
Koska tämä ei ole sinun laukkusi.” 14 Ja Daavid otti laukun hopeatalentteineen Zabadin kädestä ja antoi sen danilaiselle. 15 Ja danilainen kumarsi päänsä ja kumartui maahan, ja sanoi: ”Kauan eläköön herrani, kuningas Daavid, ikuisesti!” 16 Ja koko Israel kuuli tästä tuomiosta, ja he ihmettelivät Daavidia ja olivat ylen onnellisia; koska he näkivät, että hän oli täynnä Jumalan viisautta.
1 Kaikki filistealaiset kokoontuivat yhteen taistelemaan Israelia vastaan. Filistealaisten joukkoja oli niin paljon, ettei heitä voitu laskea. 2 Ja Daavid oli suuresti ahdistunut, koska hän pelkäsi filistealaisia. 3 Ja Herra sanoi Gadille: ”Mene ja kerro palvelijalleni Daavidille: Älä ole huolissasi näistä ympärileikkaamattomista filistealaisista, sillä huomenna minä luovutan heidät, ja nuo muut sortajat heidän kanssaan, sinun käteesi.” 4 Ja Daavid sanoi Gadille: ”Minä en ole arvollinen kaikkiin armoihin, joita Herra on minulle osoittanut, mutta siunattu olkoon Herran nimi aina ja ikuisesti.” 5 Sinä yönä, tuli-enkeli tuli taivaasta esiin vedetty miekka kädessään. 6 Ja hän hyökkäsi ympärileikkaamattomien leiriin. Se oli niin suuri teurastus, ettei yksikään heistä jäänyt eloon. 7 Ja tapahtui seuraavana aamuna, että he saapuivat Daavidin luo sanomaan: ”Katso, kaikki filistealaiset ovat kuolleet erään kautta, joka nousi heitä vastaan; yksikään heistä ei ollut jäänyt eloon.” 8 Ja Daavid kohotti äänensä ja sanoi: ”Nyt minä tiedän, ettei mikään voi estää Herraa. Hän voi pelastaa meidät monilta tai harvoilta, ja Hänen pelastuksensa voi olla silmänräpäyksessä!” 9 Ja hän sanoi: ”Siunattu olet Sinä, Herra, joka olet kostanut meidän puolestamme vihollisillemme.” 10 Ja hän pystytti pilarin ja kutsui sitä ”Koston pilari” tähän päivään asti.
1 Herra sanoi Gadille: ”Mene, kerro palvelijalleni Daavidille: 2 ”Näin sanoo Herra:
”Älköön sankari mies juhliko omasta voimastansa. 3 Mutta sallittakoon sille, joka loistamalla loistaa tässä, että Minun Apuni on hänen kanssaan. 4 Silloin sinun pitäisi mennä eikä pelätä, sillä Herra on sinun kanssasi.”
5 Ja Gad tuli ja kertoi Daavidille, mitä Herra oli sanonut. 6 Ja Daavid sanoi Gadille: ”Minä olen tullut tuntemaan Herran avun nuoruudestani asti. 7 Sillä kuka iski maahan leijonan ja karhun? Kuka tuhosi filistealaiset? Kuka tuhosi viholliseni? Eikö se ollut Jumalan avun kautta?” 8 Ja kun Herra kuuli sen, oli Hän hyvin tyytyväinen Daavidin sydämeen. 9 Ja Hän sanoi:
”Koska Daavid on tunnustanut Minun apuni oman kunniansa sijasta, Minun Apuni tulee asumaan Daavidin huoneessa ikuisesti.”
10 Ja Gad kertoi Daavidille, mitä Herra sanoi. 11 Ja Daavid kumarsi alas Herran edessä ja sanoi: ”Kiitetty olkoon Herra, sillä minä olen löytänyt suosion Hänen silmissään.”
3059 AM, 1023 eKr. Daavidin viimeinen vuosi 33/40v. 1.Aik.21.
1 Ja taas Herran viha syttyi Israelia vastaan, 2 Ja Hän siirsi Saatanan Daavidia vastaan, sanoen: ”Menkää, laskekaa Israel ja Juuda”, tuodakseen heille onnettomuuden, josta Hän puhui näkijä Samuelin kautta. 3 Ja kuningas sanoi päällikkö Joabille ja kansan päämiehille: ”Menkää nyt läpi kaikki Israelin sukukunnat, Danista Beersebaan asti, ja luetteloikaa kansa, ja tuokaa minulle sana, että minä tietäisin heidän lukumääränsä.” 4 Ja Joab sanoi kuninkaalle: ”Lisätköön Herra kansaansa, kuinka paljon he ikinä ovatkaan, satakertaisesti, ja valvokoot heidän yllänsä Herran, meidän Jumalamme, silmät; mutta, minun herrani kuningas, eivätkö he ole kaikki herrani palvelijoita? Miksi herrani vaatii tätä asiaa? Ja miksi sen pitäisi olla syynä Israelin rikkomukseen? Sillä Herra on sanonut: ”Jota ei voida laskea paljouden tähden.” 5 Siitä huolimatta kuninkaan sana voitti Joabia ja sotajoukon päälliköitä vastaan. Ja Joab ja sotajoukon päälliköt lähtivät kuninkaan luota laskemaan Israelin kansaa. 6 Ja he kulkivat Jordanin yli ja leiriytyivät Aroerissa, kaupungin eteläpuolelle, Gadin joen keskiosassa, ja Jaseria kohti. 7 Ja he tulivat Gileadiin, ja sitten heettiläisten maahan, Kaadekseen, ja he tulivat Daniin ja Enaniin, ja Siidonin ympäri. 8 Ja he tulivat Tyyron linnakkeelle, ja kaikkiin hiviläisten ja kanaanilaisten kaupunkeihin. Ja he lähtivät Juudan eteläpuolelle, Beersebaan. 9 Joten kun he olivat kulkeneet koko maan läpi, he saapuivat Jerusalemiin yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen päivän kuluttua. Mutta Joab ei laskenut Leeviä ja Benjaminia, sillä kuninkaan sana oli Joabille inhottava. 10 Ja Joab luovutti Daavidille kansan lukumäärän. Ja kaikkia heitä Israelista oli kahdeksansataa tuhatta urhoollista miestä ja kolmesataa tuhatta miekkaa kantavaa miestä, ja Juudassa oli neljäsataa seitsemänkymmentä tuhatta urhoollista miestä ja kolmekymmentä tuhatta miestä, jotka kantoivat miekkaa. 11 Ja Herra Jumala oli tyytymätön tähän Israelin tekoon, ja Hän lähetti näkijä Gadin Daavidin luo, sanomaan: 12 ”Näin sanoo Herra: Minä olen Israelin Kuningas, ja Minä olen heidän osuutensa. Minä olen heidän Kostajansa, Minä olen heidän Linnoituksensa ja Voimansa, ja sinä tiedät, etten pelasta miekalla tai keihäällä, enkä miesten taitavuudella, jotka miekkaa kantavat, sillä tämä on pakanoiden osa, jotka seisovat omassa voimassaan ja monissa sotilaissa. 13 Mutta sinä et ole sellainen, sillä Minä olen Yksin Sotilas, eikä Minun kanssani ole ketään. Miksi sinä tahdot tuottaa tämän onnettomuuden laskemalla kansasi? Siksi Minä isken Israelia, niin että tiedät, että Minä olen Herra maan keskellä.” 14 Ja Daavidin sydän suri sen jälkeen. Ja Daavid sanoi Herralle: ”Minä olen tehnyt suuren synnin siinä, mitä olen tehnyt; mutta nyt, oi Herra, minä pyydän Sinua, ota pois palvelijasi rikkomus, sillä minä olen toiminut hyvin typerästi.” 15 Ja Daavid nousi ylös aamulla, ja Herran sana oli jo tullut profeetta Gadille, Daavidin näkijälle, sanoen: 16 ”Mene ja sano Daavidille: ”Näin sanoo Herra: ”Minä tarjoan sinulle kolme asiaa; valitse yksi niistä, jotta Minä voin toteuttaa sen sinulle.” 17 Niin Gad tuli Daavidin luo ja kertoi hänelle, ja sanoi hänelle: ”Tuleeko neljä vuotta nälänhätää Israelin maahan ja kolme vuotta Juudan maahan? Tai haluatko paeta kolme kuukautta vihollistesi edessä, kun he ahdistavat sinua, kun vihollistesi miekka voittaa sinua? Tai onko sinun maassasi kolme päivää Herran miekka, joka on rutto, ja Herran enkeli tuhoamassa koko Israelin maata? Neuvo nyt itsellesi ja päätä, minkä vastauksen palautan Hänelle, joka lähetti minut.” 18 Ja Daavid sanoi Gadille: ”Olen suuressa ahdingossa; salli minun kaatua, ja langetkaamme nyt Herran käteen, sillä Hänen armonsa ovat suuret; älköön annettako minun langeta ihmisen käteen.” 19 Niin Herra lähetti ruton Israelin ylle, aamusta peräti määrättyyn aikaan asti; ja siellä kuoli kansasta Danista Beersebaan asti seitsemänkymmentä tuhatta miestä. 20 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin tuhoamaan sen; ja kun hän tuhosi sitä, Herra näki, ja Hän katui onnettomuutta, ja sanoi enkelille, joka tuhosi kansaa: ”Se riittää; pysäytä nyt kätesi!” Ja Herran enkeli seisoi jebusilaisen Ornanin puimatantereella. 21 Ja Daavid nosti ylös silmänsä ja näki Herran enkelin seisovan taivaan ja maan välissä, esiin vedetty miekka kädessään ojennettuna Jerusalemin yli. Ja Daavid ja vanhimmat, jotka olivat pukeutuneet säkkivaatteeseen, lankesivat kasvoillensa. 22 Ja Daavid sanoi Jumalalle: ”Enkö minä käskenyt kansaa laskettavaksi? Peräti minä olen se, joka olen tehnyt syntiä ja toiminut pahasti; mutta mitä nämä lampaat ovat tehneet? Oi Herra, minun Jumalani, olkoon Sinun kätesi minua ja isäni huonetta vastaan, mutta ei Sinun kansaasi vastaan, että heitä vaivattaisiin. Eikö koko maailman Tuomari voi tuottaa oikeudenmukaisuuden?” 23 Ja Herra sanoi: ”He yllyttivät Saatanan sinua vastaan laskemaan heidät, sanoen näin: ”Me tahdomme olla kuten kaikki kansakunnat!” Mutta Minä olen Oikeuden Jumala; palauttaisinko heidän korkean sydämensä heidän omiin rintoihinsa?
24 ”Sillä murtunutta tai katuvaa sydäntä Minä en halveksi ikuisesti.” (Ps.51:17)
25 Ja Herran enkeli käski Gadia kertomaan Daavidille, että Daavidin tulisi nousta ja pystyttää alttari Herralle jebusilaisen Ornanin puimatantereelle. 26 Ja Daavid meni ylös Gadin sanojen mukaan, jotka hän puhui Herran nimessä. 27 Ja Ornan katseli ja hän näki ja hänen neljä poikaansa hänen kanssaan kuninkaan. Nyt Ornan oli puimassa vehnää. 28 Ja Ornan katsoi ja näki Daavidin, ja hän meni ulos puimatantereelta, ja kumarsi Daavidille kasvonsa maahan. 29 Silloin Daavid sanoi Ornanille: ”Myy minulle tämä puimatantereen paikka, jotta minä voin rakentaa siihen alttarin Herralle; myy se minulle täydestä hinnasta, jotta kulkutauti taukoaisi kansasta.” 30 Ja Ornan sanoi Daavidille: ”Ota se, ja tehköön herrani kuningas sillä sitä, mikä on hyvää hänen silmissään; katso, minä annan myös mullit polttouhriksi, ja puimatantereen välineet polttopuiksi, ja vehnän ruokauhriksi; minä annan sen kaiken.” 31 Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: ”Ei, vaan minä tahdon todella ostaa sen täydellä hinnalla; sillä minä en ota sitä, mikä on sinun Herraa varten, enkä uhraa polttouhria maksamatta siitä.” 32 Niin Daavid antoi Ornanille paikasta kuusisataa sekeliä kultaa, ja karjasta viisikymmentä sekeliä hopeaa, punnittuna. 33 Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle, ja uhrasi polttouhreja ja rauhanuhreja, ja huusi Herran puoleen; ja Hän vastasi hänelle taivaasta tulen kautta polttouhrialttarin päällä. 34 Ja Herra käski enkeliä; ja hän pani miekkansa takaisin sen tuppeensa, ja vitsaus taukosi Israelista.
35 Siihen aikaan, kun Daavid näki, että Herra oli vastannut hänelle jebusilaisen Ornanin puimatantereella, eikä Hän halveksinut häntä, uhrasi hän siellä Herralle loppuelämänsä ajan. 36 Sillä David ei enää mennyt uhraamaan Herralle Gibeonin korkealla paikalla, siellä missä oli alttari Herralle ja pyhäkkö, jonka Mooses teki, sillä hän oli kauhuissaan ja heikentynyt Herran enkelin miekan takia, minkä hän oli nähnyt.
3060 AM, 1022 eKr. 1.Aik.28:2,8; 29:20. Daavid eli vielä tästä vuoden alusta 2 viikkoa kuninkuuden siirryttyä Salomonille.
1 Herra ilmestyi Daavidille, kun hän oli vanha, ja sanoi hänelle:
”Katso, Minä olen sinun kanssasi ja Minä olen sinun Jumalasi, ja katso, Minun liittoni on sinun kanssasi; älä pelkää, äläkä lannistu, koska sinun Jumalasi on Auttajasi.”
2 Ja David kumarsi alas Herralle ja iloitsi sydämestään. 3 Ja Herra sanoi: ”Puhu nämä sanat Minun nimessäni kansalle ja varmista, että he ymmärtävät ja tottelevat niin, että he elävät. Jos he noudattavat, Minä en ole enää vihainen heille.” 4 Ja Herra pani sanansa hänen suuhunsa. 5 Sitten Daavid kokosi koko Israelin Jerusalemiin, ja hän teki puukorokkeen itselleen, ja seisoi sen päällä ja puhui koko kansalle. Hän avasi suunsa ja sanoi:
Daavidin opetus
6 ”Kuule, oi Israel, sinun Jumalasi ja minun Jumalani on Yksi, Ainoa ja Ainutlaatuinen; ei ole ketään Hänen Yksilöllisyytensä kaltaista. Hän on Piilotettu jokaiselta; Hän on aina ollut ja tulee aina olemaan. Hän täyttää luomuksensa, mutta Hänen luomuksensa ei täytä Häntä. Hän näkee kaiken, mutta Häntä Itseään ei nähdä; Hän tietää tulevaisuuden ja paljastaa sen ihmiskunnalle, sillä Hän on Loputon Jumala, eikä Hänen Läsnäololleen ole loppua, Voimalle ja Totuudelle; kokonaiset maailmat ovat täynnä Hänen Kirkkauttaan. 7 Hän antoi jokaiselle henkilölle vapaan valinnan: jos yksi haluaa tehdä hyvää, häntä autetaan, mutta jos joku haluaa tehdä pahaa, hän löytää tien. 8 Me puolestamme tulemme palvomaan Jumalaamme, joka on meidän Kuninkaamme, Herramme ja Pelastajamme, rakkaudella ja syvällä kunnioituksella. Sillä sinun viisautesi alkaa Herran pelosta, ja jos todella ymmärrät Hänet, sinä erottaudut pahasta. 9 Muista ja noudata Mooseksen Lakia, Jumalan miehen, niin että elät siunattua elämää kaikkina päivinäsi. 10 Kysy isiltäsi, niin he opettavat sinua, kysy vanhimmiltasi, ja he opastavat sinua.
11 Älä ainoastaan kuuntele Lakia, vaan ole vahva ja rohkea tottelemaan kaikkea siitä. 12 Kuuleminen on kuin siemen, mutta teko osoittaa, että siemen on juurtunut sinuun. Sitten siitä tulee uskon puu, joka tuottaa todellisen vanhurskauden hedelmän. 13 Mitä tulee haisevasta mädäntyneestä siemenestä, jos siitä ei lähde ulos juurta? 14 Joten, pidä kiirettä! Ole nopea kuulemaan ja toimimaan. Sillä jos sinä olet todellinen siemen, jos sinulla on usko ja vanhurskaus, niin Herra siunaa teitä kaikkia rauhalla.
15 Eläkää rauhassa keskenänne. Rakastakaa tekoja, ja niitä, jotka on luotu Herran kuvasta kuten teidät itsenne, 16 Koska se on merkki siitä, että rakastat Luojaa, jos rakastat Hänen luomustaan. 17 Et voi tarttua yhdestä, mutta vedät kätesi pois toiselta. Rakasta Herraa ja myös ihmistä, niin että sinulla tulisi olemaan hyvin kaikkina elämäsi päivinä.”
Daavidin päätösrukous
18 Daavid kohotti äänensä, ja nosti kätensä taivasta kohti, ja sanoi: ”Herra, oi Jumala, kaiken lihan henkien Jumala, Jumala, Armollinen ja Laupias, vartioi Israelia ikuisesti. 19 Pelasta Sinun kansasi, ja siunaa Sinun perintöäsi, ja hoivaa heitä, ja kannata heitä ikuisesti.” 20 Ja koko kansa huusi: ”Amen! Amen!” 21 Ja Daavid lähetti kansan pois ja he menivät rauhallisesti kotiin.
Daavidin koko Israelin kuninkuuden 1. vuotena. 3027 AM, 1055 eKr. 2.Sam.5:11.
1 Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti sanansaattajia Daavidin luo sanomaan: 2 ”Minä tiedän, että Herra, sinun Jumalasi, on Yksi Tosi Jumala, joten toimi minun kanssani kuin tosi veljenä ja opeta minulle sinun Jumalasi Lakia, sillä minä tahdon palvoa Häntä kaikkina elämäni päivinä.” 3 Sitten sanansaattajat tulivat Daavidin luo uhrilahjan kanssa käsissään Herralle ja Daavidia varten. He kertoivat hänelle kaiken, mitä Hiiram oli sanonut, ja tarjosivat hänelle uhrilahjat. 4 Ja Daavid vastasi Hiiramille: 5 ”Mene ja kerro veljelleni Hiiramille: ”Tämä on mitä Daavid, sinun veljesi, sanoo:
”Kunnioita Herraa, taivaan ja tulen Luojaa, meren ja maan, märän ja kuivan, kuuman ja kylmän, mineraalien ja kasvillisuuden, elävän ja puhuvan; planeettojen, Seulasten ja Orionin, auringon ja kuun, aineellisten ja hengellisten, vaeltavien tähtien, aistien ja kaiken. 7 Nämä kaikki tulivat luoduiksi virheettömästi Eil Shaddain (Kaikkivaltias) kautta, jonka nimi on Jahve. 8 Jos sinä teet tämän ja noudatat käskyjä, jotka määrättiin, sinun isäsi Nooan lapsille [Nooan lait], silloin Jumala siunaa sinua kaikkina elämäsi päivinä. 9 Me olemme molemmat Hänen liittolaisiaan; mutta me olemme erilaisia kuin sinä Totuuden lain kautta, sinetöityjä Shaddain sinetillä, kutsuttuja Tosi Jumalan lapsia. 10 Meidän täytyy siis noudattaa koko Lakia, johon HaShem (Se Nimi) meitä käskee, sanoen:
”Ja sinä olet oleva Minulle pappien kuningaskunta ja pyhä kansa. Nämä ovat sanat, jotka puhut Israelin lapsille.” 2.Moos.19:6.
11 Mutta Hän ei ole toiminut samalla tavalla minkään muun kansakunnan kanssa kuin Hän on meidän kanssamme. Hän ei valinnut meitä mistään muusta syystä kuin suuresta rakkaudesta, jota Hänellä on meitä kohtaan.”
12 Sitten sanansaattajat palasivat kuninkaansa Hiiramin luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä kuningas Daavid oli heille kertonut. 13 Ja Hiiram iloitsi kaikesta sydämestään ja kutsui kaikki ruhtinaansa ja palvelijansa ja sanoi heille: 14 ”Tyyrolaiset ja siidonilaiset, kuunnelkaa tarkkaan, mitä aion kertoa teille. 15 Kunnioittakaa ja arvostakaa Eil Shaddaita, joka on Israelin Jumala. Hän loi kaiken puhumalla ja suunsa hengityksellä; ja kuka kertoo Hänelle, mitä Hän saa tehdä? Sillä Hän on Yksi. 16 Toista minun perässäni:
”Siunattu on Herra, Israelin Jumala, joka valitsee kansansa, ja siunattu on Daavid, Hänen palvelijansa, kansansa kuningas, ja siunattu on Israel, jonka Herra on valinnut Hänen perinnökseen. 17 Meitä siunattaisiin yksinkertaisesti olemalla niiden Israelin lasten palvelijoita, joita kutsutaan Herran, heidän Jumalansa, lapsiksi.”
18 Ja kaikki hänen ruhtinaansa ja palvelijansa vastasivat: ”Amen, olkoon niin!” 19 Ja Hiiram korotti äänensä ja sanoi:
”Olen nähnyt, mutta en nyt; olen katsonut, mutta en läheltä: Daavidista astuu esille aurinko, ja kuu nousee Juudan huoneesta, ja lyö kaikki Haamin lapset, ja murskaa alas kaikki Jaafetin lapset; ja hän tulee omistamaan kaikki maailman valtakunnat.” (4.Moos.24:17-18 mukaelma.)
Ja kuka on niin kuin Herra, Jumala kaikkien jumalien yläpuolella? 20 Ja kuka on kuin Israel, kansa kansakuntien yläpuolella? Olkoon meidän loppumme heidän kaltaisensa.”
21 Kun Herra kuuli, mitä Hiiram oli sanonut, Hän oli hyvin tyytyväinen hänen kanssaan. 22 Ja Herra sanoi Gadille, Daavidin näkijälle: 23 ”Mene palvelijani luo ja kerro hänelle se viesti, jonka minä sinulle annoin.” 24 Ja Gad, jonka kädessä oli Herran sana, tuli Daavidin luo ja sanoi:
”Näin sanoo Herra Sotajoukkojen Jumala: ”Minä olen kuullut, mitä Tyyron kuningas Hiiram on sanonut ja mitä hänen ruhtinaat ja palvelijat ovat sanoneet, ja olen erittäin tyytyväinen. 25 Siksi Minä annan hänelle ja hänen kansalleen viisauden ja ymmärryksen sydämen valmistaa Minun huoneeni, johon asetan Minun nimeni, ja se saa hänen kuningaskuntansa kasvamaan, sillä Minä olen valinnut heidät enkä hylkää heitä.”
26 Ja Daavid sanoi Gadille: ”Nyt tiedän, että Herra, meidän Jumalamme, palkitsee kaikki hänen luomuksensa ja kaikki hänen luomansa teot hyvyydellä, koska Hän on armon Jumala, joka asuu korkeudessa ja huolehtii nöyrästä, ja kuka tahansa on karkotettu, ei jää Hänestä syrjäytetyksi. Siunattu olkoon Herra ikuisesti; Amen, ja Amen! 27 Sillä niin kuin taivas on korkealla maapallon päällä, niin on suuri Hänen armonsa niitä kohtaan, jotka Häntä pelkäävät, ja Hänen tekojansa kohtaan. 28 Siunatkaa Herraa, kaikki te Hänen tekonsa, kaikissa Hänen hallitsemispaikoissaan. Siunaa Herraa, oi minun sieluni. Hallelujah.”
1 Siihen aikaan Daavid kirjoitti tämän ylistys psalmin:
Minä korotan Sinua, Jumalani, oi Kuningas; ja minä siunaan Sinun Nimeäsi aina ja ikuisesti. 2 Joka päivä minä siunaan Sinua, ja minä ylistän Sinun nimeäsi aina ja ikuisesti. 3 Suuri on Herra, ja suuresti kiitettävä; ja Hänen Suuruutensa on tutkimaton. 4 Sukupolvi sukupolven jälkeen ylistää Sinun tekojasi, ja julistaa Sinun voimallisia tekojasi. 5 Sinun valtasuuruutesi upeaa loistoa, ja Sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon julistaa. 6 Ja ihmiset puhuvat mahtavien tekojesi väkevyydestä; ja minä julistan Sinun Suuruuttasi. 7 He ilmaisevat runsaasti Hyvyytesi muistoa, ja he laulavat Vanhurskaudestasi. 8 Herra on Laupias ja täynnä sääliä, hidas vihastumaan, ja Suuri armossa. 9 Herra on hyvä kaikille, ja Hänen lempeät armoteot ovat kaikkien Hänen tekojensa päällä. 10 Kaikki Sinun tekosi kiittävät Sinua, oi Herra; ja Sinun pyhäsi siunaavat Sinua. 11 He puhuvat kuningaskuntasi kirkkaudesta, ja kertovat Sinun Voimastasi, 12 Tehdäkseen ihmisen pojille tunnetuksi Hänen vaikuttavat tekonsa, ja Hänen kuningaskuntansa kunnioitettavan arvoaseman. 13 Ja Sinun kuningaskuntasi on päättymätön kuningaskunta, ja Sinun valtasi kestää läpi kaikkien sukupolvien. Kaikki Sinun vihollisesi ovat kaatuneet, oi Herra, ja heidän kaikkien oma voimansa on tullut mitättömäksi. 14 Herra tukee kaikkia kaatuneita, ja nostaa pystyyn kaikki nuo, jotka ovat kumartuneet maahan. 15 Kaikkien silmät odottavat Sinua; ja Sinä annat heille heidän ruokansa sille kuuluvana aikana. 16 Sinä avaat kätesi ja tyydytät jokaisen elävän olennon tarpeen suosiollisesti. 17 Herra on Vanhurskas kaikilla teillään ja Pyhä kaikissa teoissaan. 18 Herra on lähellä kaikkia, jotka huutavat Hänen puoleensa, kaikkia niitä, jotka kutsuvat Häntä totuudessa. 19 Hän tulee myöntämään heidän toiveensa, jotka pelkäävät Häntä: ja Hän tulee kuulemaan myös heidän rukouksensa, ja pelastaa heidät. 20 Herra säilyttää kaikki ne, jotka Häntä rakastavat: mutta kaikki pahantekijät Hän tuhoaa. 21 Minun suuni puhuu Herran kiitosta, ja siunatkoon jokainen ruumis Hänen pyhää nimeään aina ja ikuisesti!
3057 AM, 1025 eKr. 2.Sam.21:19.
1 Daavidin Psalmi kiitti Herraa sinä päivänä, jolloin Elhanan Jairin poika surmasi Lahmin, gittiläisen Goljatin veljen, ja Jonathan, Simean poika, tappoi valtavan kokoisen miehen, sanoen: Siunattu olkoon Herra, minun Kallioni, joka opettaa käteni sotaa varten, ja sormeni taisteluun.
2 Armoni, ja minun Linnoitukseni, korkea tornini, ja Vapahtajani; minun Suojelijani ja Hän, johon turvaan, joka alistaa kansat minun alleni. 3 Herra, mikä on ihminen, että Sinä pysyt tietoisena hänestä? Tai ihmisen poika, että lasket hänen varaansa? 4 Ihminen on kuin henkäys: hänen päivänsä ovat kuin varjo, joka väistyy pois. 5 Oi Herra, taivuta Sinun taivaat, ja tule alas: kosketa vuoria, niin että ne savuavat. 6 Lähetä salamasi, ja hajota ne: ammu nuolesi, ja tuhoa ne. 7 Lähetä Sinun kätesi ylhäältä; vapauta minut, ja vapauta minut paljoista vesistä, irti ulkomaalaisten kädestä; 8 Joiden suut puhuvat valhetta, ja jonka oikea käsi on valheen oikea käsi.
9 Oi Jumala, minä tahdon laulaa Sinulle uuden laulun: Minä soitan Sinulle ylistystä kymmenkielisellä kinnorilla, 10 Joka antaa vapautuksen kuninkaille, jotka pelastavat palvelijasi Daavidin pahasta miekasta. 11 Pelasta minut ja vapauta minut ulkomaalaisten kädestä, joiden suut puhuvat valheita, ja joiden oikea käsi on vääryyden oikea käsi; 12 Olkoon lapsemme kuin kasvit, kasvaneet nuoruudessaan: olkoon tyttäremme kulmakiviä, kaiverrettuja temppelin muodon mukaan. 13 Olkoon kauppamme täynnä kaikenlaista varastoinnin tarjontaa; kasvakoon lampaamme tuhansilla ja kymmenillä tuhansilla markkinoillamme. 14 Olkoon härkämme voimakkaita töihin; ei murtautumisia, eikä ulosmarsseja, eikä valitusta kaduillamme. 15 Onnellinen on se kansa, joka on tällaisessa tilanteessa. Onnellinen on kansa, jonka Jumala on Herra. 16 Onnellinen on hän, joka odottaa, kunnes koko Israelille tulee hyvää ikuisesti.”
3060 AM, 1022 eKr. 1.Aik.29:20-22. Daavidin viimeinen ohjeistus.
1 Daavid puhui Herralle ja koko Israelille juuri ennen hänen kuolemaansa. Daavid sanoi:
2 ”Siunattu Jumalamme, joka on Suuri, Ainoa, Ohjaamaton, Oikeudenmukainen, 3 Kostaja ja onnettoman Hyödyttäjä, Rakastettu, Isämme, Eil Shaddai. 4 Oi Pyhä, osoita armosi viinipuun ylle, Sinun hyvälle perintöosallesi. 5 Vastaa meille tänä kyseisenä päivänä, kun huudamme Sinun puoleesi. 6 Minun Herrani, kuule rukoukseni ja anomukseni, sillä Sinä kuulet koko kansan rukoukset; 7 Kuuntele ja ota vastaan kansasi huuto, 8 Sillä he ovat Sinun laumasi ja perintösi. 9 Lähetä valosi ja totuutesi auttamaan heitä. 10 Anna heille yksi sydän palvomaan Sinua, yksi olkapää, niin kuin yksi ruumis, niin he tulevat olemaan yksi Sinun kädessäsi. 11 Äläkä kadota yhtäkään heistä, sillä Sinun nimesi on oltava Yksi, niin kuin isämme ja äitimme ovat yhtä. 12 Sen tähden, kuule oi Israel, Herra on meidän Jumalamme, Herra on Yksi.
13 Älkää kääntykö epäjumalien puoleen, sillä ne ovat vääriä ja katoavat täydellisesti. 14 Kiinnittykää ainoastaan teidän Jumalaanne, sillä vain Hän voi olla Kostajanne ja linnoituksenne. 15 Vain Hän voi voittaa hengelliset vihollisenne ja fyysiset vastustajanne ja laittaa ne jalkojenne alle; 16 Ainoastaan Hän voi viedä teidät sisälle tulevaisuuden Uuteen Jerusalemiin, 17 Missä te tulette näkemään Hänet kasvoista kasvoihin, ja te olette Elävän Jumalan läsnäolossa, joka nähdään kasvoista kasvoihin. Ja te olette yksi kansa; jos sinä kasvat uskossa, sinut täytetään älykkyyden porteilla. 18 Siunattu on se silmä, joka on nähnyt kaikki nämä asiat. 19 Mutta jos sinä kasvat uskomattomuutta, saavut saastaisuuden porteille. 20 Joten silloin pese ja puhdista itsesi Herran, Kuninkaasi, edessä, ja sinun tulee olemaan hyvin kaikkina elämäsi päivinä.”
Pääsiäinen, 3060 AM, 1022 eKr. Nisan-kuun 14. päivä lauantai.
21 Ja Daavid kuoli iltapäivällä Sapatin päivänä, neljäntenäkymmenentenä hallitusvuotenaan Juudasta ja Israelista. 22 Hän oli seitsemänkymmentä vuotta vanha, kun hän kuoli, ja hänet haudattiin suurella kunnialla Daavidin kaupunkiin. 23 Ja loput kuningas Daavidin teoista, hänen mahtavan kuninkuutensa ajalta ja tapahtumista, jotka kohtasivat häntä, Israelia, ja kaikkia eri maiden kuningaskuntia, katso, ne ovat kirjoitettu Näkijä Samuelin Kirjaan ja Profeetta Naatanin Kirjaan.
Vuosina 3060-3061 AM, 1022-1021 eKr.
1 Salomon pystyi vahvistamaan kuningaskuntansa, koska Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan, ja suuresti suurensi hänet. 2 Myöhemmin Daavidin tytär Tamar, Absalomin sisko, pakeni Geshurin kuninkaan taloon, ja vietti vuoden ja kahdeksan kuukautta äitinsä kotona, joka on kuninkaan palatsissa. 3 Ja kuningas Salomon ei tiennyt, että hän lähti, koska hän meni salaa; eikä hän salannut menoansa paitsi kuninkaalta, vaan myös koko kansalta. 4 Ja kuningas Salomon sanoi: ”Minä maksan kuninkaallisten vaatteiden palkan lisäksi viisikymmentä sekeliä kultaa sille, joka löytää Tamarin, isäni kanssasisaren, ja tuo hänet minun luokseni.” 5 Ja kuninkaan palvelijat etsivät häntä läpi koko Israelin maan, mutta eivät löytäneet häntä. 6 Ja hän oli piilossa äitinsä kotona Geshurissa, isoisänsä [kuninkaan] palatsissa. 7 Ja siellä oli kuninkaan ystävä, jonka nimi oli Pirsas, ja hän himoitsi kovasti nuorta naista, sillä hän oli hyvin kaunis ja sievä katsoa.
8 Niinä päivinä Geshurin kuningas meni tapaamaan kuningas Salomonia, kuten kaikkien maan kuninkaitten edellytettiin tekevän. 9 Kuningas Salomon kysyi häneltä, sanoen: ”Onko teillä hyvin?” Ja hän sanoi: ”On hyvin.” 10 Ja hän sanoi: ”Onko Maakan [Tamarin äidin] kanssa hyvin kotona?” Ja hän sanoi: ”On hyvin.” Ja sitten kuningas Salomon kysyi ovelasti: ”Onko hyvin Tamarin, minun siskoni, kanssa?” Ja hän valehteli hänelle, sanoen: ”En tiedä, koska en ole koskaan tavannut häntä.”
11 Ja tapahtui, kun Geshurin kuningas oli Jerusalemissa, hänen ystävänsä Pirsas tuli Tamarin huoneeseen, sanoen hänelle: ”Makaa minun kanssani.” 12 Mutta Tamar kieltäytyi häneltä, sanoen: ”Älkäämme tehkö, herrani; älä tee tätä siveetöntä asiaa minulle, koska minä olen kuninkaan tytär.” 13 Kuitenkaan hän ei kuunnellut häntä, koska hän paloi himosta. 14 Ja Tamar tunsi, ettei hän ollut sopiva tälle miehelle, joten hän sanoi viekkaasti: ”Minun herrani, kuuntele palvelijattaresi sanoja. 15 Katso, minä soitan harppua kauniisti. Ensin makaa polvieni juuressa ja kuuntele lauluni. 16 Ja kun olen soittanut sydämeni kappaleen, sitten minä teen kaiken sydämesi halun mukaan.” Ja Pirsas kuunteli Tamaria, ja hän makasi hänen sylissään.
17 Ja kun Tamar otti harpun ja alkoi soittaa kauniisti, hän sanoi sydämessään: ”Herra, isäni Daavidin Kuningas, Sinun palvelijasi, 18 Lähetä valosi ja totuutesi kannattamaan minua, äläkä salli tämän jumalattoman, ympärileikkaamattoman, saastaisen miehen saada hänen tiensä mukaan minun kanssani. 19 Sillä Sinä tiedät, mikä sydämessäni on, joten älä anna tämän palvelijasi Daavidin tyttären tehdä syntiä. 20 Minun Isäni, Isäni, Isäni, muista palvelijasi Daavidin, isäni, häpeä, ja Sinun tyttäresi häpeä. 21 Minä menen Eil Shaddain Kirkkauden valtaistuimen eteen, ja pyydän armoa itselleni, Sotajoukkojen Jumalaa auttamaan minua Hänen avullaan. 22 Sillä Hän ei tahdo, että jumalattomat ihmiset voitonriemuitsevat, vaan Hän halunsa on auttaa ryöstettyjä voittamaan vahvat. 23 Minä rukoilen Sinua, oi Herra, pelasta minut nyt. Minä pyydän sinua, oi Herra, anna minun menestyä. 24 Minä kutsun Sinua tänä päivänä, koska olen pelästynyt; ole hyvä ja vastaa minulle, äläkä anna tämän saastaisen miehen saada minua menettämään pyhän siemenen tämän saastaisen teon kautta, sillä Sinä olet Pyhä Jumala, ja minä luotan Sinuun.”
25 Ja Herra kuuli Daavidin tyttären äänen, ja Jumala saattoi Pirsasin vaipumaan syvään uneen. Hän nukahti hänen syliinsä, kun hän soitti harpun rentouttavia ääniä. 26 Ja kun Tamar näki, että hän oli vaipunut uneen, hän veti miekan tupesta, joka oli vyötettynä hänen vyötärönsä ympärillä. 27 Ja hän sanoi: ”Sotajoukkojen Herra, muista isäni Daavid, ja tue minua voimasi kanssa, niin kuin teit isäni kanssa. 28 Auta minua, kuten autoit [Jael, Tuom.4:21] keeniläistä Heberin vaimoa, pääsemään eroon synneistä ja maan syntisistä, niin kaikki tulevat tietämään, että Sinä olet Ainoa Herra.” 29 Ja hän otti miekan ja kiihdytti sen Pirsasin sydämen läpi, ja Pirsas putosi maahan kuolleena.
30 Ja Tamar näki Pirsasin olevan kuollut, ja hän huusi kovalla äänellä: ”Hävitkööt kaikki Sinun vihollisesi ja Sinun kansasi vastustajat tällä tavalla, oi Herra. 31 Ja nyt olen nähnyt, että olet kuullut minun ääneni isäni tähden. Sinä olet puuttunut asiaan, ettet salli hänen tytärtä häpäistävän tämän saastaisen miehen kautta. 32 Siunattu olet Sinä ikuisesta ikuiseen. Amen.”
33 Keskipäivän aterian aikaan Pirsasin palvelijat tulivat kutsumaan herransa kuninkaan pöytään. 34 Kun he tulivat sisähuoneeseen, he löysivät Tamarin verisen miekkansa kanssa hänen kädessään seisomassa heidän isäntänsä Pirsasin kuolleen ruumiin yllä. 35 Ja he alkoivat vapista toinen toisensa perään, sanoen: ”Mitä tapahtui?” Ja he ottivat Tamarin huostaansa ja toivat hänet kuninkaan palvelijoiden luo. 36 Ja kuninkaan palvelijat sanoivat Tamarille: ”Mitä sinä olet tehnyt? Olet tappanut kuninkaan ystävän. Tiedät, että herramme, kuningas pitää tätä häpeänä.” 37 Ja Tamar sanoi: ”Pitäisikö kuninkaan tytärtä kohdella kuin porttoa? Hänen verensä on hänen oman päänsä päällä, ja minut tullaan näkemään syyttömänä ja puhtaana kuninkaan silmissä.” 38 Ja he ottivat Tamarin ja panivat hänet vankilan valvojan käsiin.
39 Ja he lähettivät kirjeen heidän kuninkaalleen, joka oli vielä Jerusalemissa, lähettien käsien kautta, että Tamar, kuninkaan tyttärentytär, oli tappanut hänen ystävänsä Pirsasin, ja, että Tamar lähetettiin vankilaan, kunnes kuningas palaisi.
40 Ja lähetit tulivat Jerusalemiin, ja kuningas Salomonin vartijat pysäyttivät heidät. Ja hän kysyi heiltä: ”Mistä olette kotoisin?” 41 Ja he sanoivat: ”Tulemme Geshurista tuomaan kirjeitä herrallemme kuninkaalle.” 42 Ja vartijat tarttuivat heihin ja toivat heidät kuningas Salomonin luo. 43 Ja kuningas Salomon sanoi: ”Te tulitte tänne vakoilemaan maata. Anna minulle kuninkaasi kirjeet, niin näen, teettekö syntiä minua vastaan vai ette.” 44 Ja kuningas Salomo otti kirjeet ja antoi ne Sisan pojille, kuninkaan kirjanoppineille, luettavaksi. 45 Ja he lukivat ne lävitse ja löysivät, missä Tamar oli tappanut Pirsasin ja että hän oli vankilassa. 46 Ja kuningas Salomon kutsui Ahisharin, joka oli kotitalouden päällikkönä, ja sanoi: ”Pane nämä ympärileikkaamattomat miehet vankilaan, ja tuo Gesurin kuningas luokseni.” 47 Ja hän teki täsmälleen niin kuin häntä oli käsketty. Ja Gesurin kuningas tuotiin kuningas Salomonin eteen, ja hän kumarsi päänsä maahan. 48 Ja kuningas Salomon sanoi: ”Miksi olet pettänyt minut, valehtelemalla, sillä aikaa, kun minun siskoni Tamar oli kanssasi? Sinä kerroit minulle, ettet ole koskaan tavannut häntä koko elämäsi aikana. 49 Niin totta kuin Herra elää, joka on lunastanut Daavidin, isäni, pois kaikesta pahasta, tänä kyseisenä päivänä sinä kuolet.” 50 Ja kuningas Salomon kutsui Benajan, Joojadan pojan, ja sanoi hänelle: ”Menkää, ja teloittakaa Geshurin kuningas ja hänen lähettiläänsä!” Ja hän teloitti heidät, ja he kaikki kuolivat, koska he olivat valehdelleet kuningas Salomonille. 51 Ja he hautasivat heidät luolaan aivan Kalaportin eteen. 52 Siksi Kalanportin edessä olevan luolan nimenä kutsutaan tähän päivään saakka ”Ympärileikkaamattomien luola”.
53 Ja Salomon lähetti Benajan, Jojadan pojan, ja kymmenentuhatta Juudan urhoollista miestä hänen kanssaan, ja hän sanoi heille: 54 ”Menkää Geshuriin ja tuokaa takaisin Tamar, isäni tytär, teidän kanssanne, ja hävittäkää kuninkaallinen palatsi, mutta olkaa varovaisia, ettette vahingoita Tamarin äitiä, sillä hän oli kuningas Daavidin vaimo.” 55 Ja he lähtivät ja tekivät kaiken, mitä kuningas Salomon oli käskenyt, ja toivat Tamarin kuningas Salomonin eteen.
56 Ja Tamar kumarsi maahan kuninkaan edessä, ja sanoi: ”Eläköön herrani kuningas, minun veljeni, ikuisesti!” 57 Ja kuningas Salomon kysyi häneltä: ”Miksi pakenit Geshuriin?” 58 Ja hän vastasi: ”Asuin veljeni Absalomin talossa, häpeässä sen takia, mitä veljeni Amnon oli minulle tehnyt, ja minä päätin mennä äitini kotiin, niin etten olisi häpeällinen siellä olevien ruhtinaiden silmissä.” 59 Ja kuningas Salomon kysyi häneltä: ”Miksi tapoit Pirsasin?” Ja hän vastasi: ”Tätä se ympärileikkaamaton teki minulle, ja tämän tein hänelle kostoksi.” 60 Ja kuningas Salomon sanoi: ”Herra on todella siunannut sinua harkinnalla. Olit viisas ja toimit, ja voitit.”
61 Sitten kuningas Salomon puhui avoimesti kaikille palvelijoilleen, sanoen: ”Onko kukaan löytänyt niin viehättävää ja sankarillista naista?” Ja hän sanoi: ”Tytär, Jumala on sinulle armollinen. 62 Tästä päivästä eteenpäin sinua ei kutsuta ”Minun siskoni”, vaan ”Minun tyttäreni”, koska olit erittäin viisas.” 63 Ja kuningas Salomon antoi tyttärensä Tamarin Abinadabin pojalle vaimoksi, ja hän löysi armon aviomiehensä silmissä, ja hän rakasti häntä kovasti. 64 Hän oli maaherrana koko Dorin alueella. 65 Ja kuningas Salomon uudelleen nimitti tyttärensä Tamarin Taafatiksi, kumipihkan vuoksi, suitsukkeen ensimmäisen osan, ja tämä oli hänen nimensä loppuelämänsä ajan.
Pasuunan soiton juhla, muistamisen juhla ja juhlakuukauden pää, 1.7 maanantaina 3061 AM, 1021 eKr.
1 Ja tapahtui seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä, vuoden käänteessä, neljänsataaseitsemänkymmentäkahdeksantena vuotena sen jälkeen, kun israelilaiset tulivat ulos Egyptin maasta, kuningas Salomonin Israelin kuninkuuden toisena vuonna: Minä sain näyn Herralta, kun olin Gihonin lähteellä. 2 Ja minä kohotin silmäni, ja katso, taivaat rullautuivat taaksepäin kuin kirjakäärö, ja minä näin Herran Kirkkauden, istuvan äärimmäisen korkealla valtaistuimella. 3 Ja tässä on valtaistuimen ulkonäkö: kaksitoista askelmaa johti ylös valtaistuimelle, kuusi kultaista ja kuusi hopeista, ja valtaistuimella oli neliö tausta, kuin safiirikivi. 4 Ja oikealla sivulla oli kolme tuolia ja vasemmalla sivulla neljä tuolia valtaistuimen lähellä, kuin seitsemän, jotka näkevät Kuninkaan kasvot, peitetyt kullalla ja hopealla ja jalokivillä. 5 Ja Herran Kirkkaudella oli ulkonäkö kuin sateenkaarella, Hänen liitollaan. 6 Ja taivaan joukko seisoi Hänen edessään Hänen oikean käden puolellaan, ja vasemmalla puolella, ja Saatana seisoi heidän joukossaan, mutta heidän takanaan.
Kirjat
7 Ja sitten pellavaan pukeutunut mies toi Herran Kirkkauden eteen kolme kirjaa, jotka sisälsivät jokaisen ihmisen muistiinpanot. 8 Ja hän luki ensimmäisen kirjan, ja se sisälsi hänen kansansa oikeudenmukaiset teot, ja Herra sanoi: ”Näille on myönnetty ikuinen elämä.” 9 Ja Saatana sanoi: ”Keitä ovat nämä syylliset ihmiset?” Ja pellavavaatteisiin pukeutunut mies huusi Saatanalle kuin pässin sarvi, sanoen: ”Hiljaisuus! Tämä päivä on pyhä Herrallemme!” 10 Ja hän luki toisen kirjan, ja se sisälsi hänen kansansa tahattomat synnit, ja Herra sanoi: ”Pane tuo kirja sivuun, mutta säilytä se, kunnes yksi kolmasosa kuukaudesta kuluu, nähdäksesi, mitä he tekevät.” 11 Ja hän luki kolmannen kirjan, ja se sisälsi hänen kansansa pahat teot. 12 Ja Herra sanoi Saatanalle: ”Nämä ovat sinun osuutesi. Ota heidät ja tee heidän kanssaan mitä haluat.” 13 Ja Saatana vei jumalattomat hukkamaahan tuhotakseen heidät siellä.
14 Ja pellavaan pukeutunut mies huusi kuin pässin sarvi, sanoen: 15 ”Siunattuja ovat ne ihmiset, jotka tuntevat riemullisen huudon, oi Herra, jotka vaeltavat Sinun kasvojesi Valossa!”
Tuhatvuotinen hallinta
16 Ja minä kuulin taivaan joukon äänen riemuitsevan ja sanovan: ”Oikeuden Mestari, Joukkojen Herra, koko taivas ja maapallo ovat täynnä Sinun kunniaasi.”
17 Ja minua hämmästytti näky, koska en tiennyt, mitä Herra oli tehnyt minulle. 18 Silloin eräs kerubeista lensi luokseni ja pani oliivilehden suulleni, ja sanoi: ”Katso, tämä on koskettanut sinun suutasi, ja sinun vääryytesi on otettu pois, ja sinun syntisi anteeksi annetut. 19 Ja tämä laki, jonka olet nähnyt, on säädös Israelia varten, ja laki Abrahamin Jumalalle, ja rauha isällesi Iisakille. 20 Ja Herra tulee siunaamaan sinun kansaasi oikeudenkäynnissä ikuisella rauhalla.” 21 Ja minä sanoin: ”Amen. Toteuttakoon Herra, meidän Jumalamme, tämän meidän puolestamme aina ja ikuisesti.” 22 Ja enkeli vastasi: ”Amen ja Amen!”