Dysmaksen vieraanvaraisuus

Kreikankielinen 1200-luvun lyhyt kirjoitus toisesta ristille naulatusta rosvosta. Nimet Dysmas ja Gestas mainitaan myös Nikodeemuksen evankeliumissa, ja tämä teksti on todennäköisesti saanut alkunsa siitä. BnF.Gr.808 otsikoi tekstin sanoilla ”se rosvo, joka ristiinnaulittiin oikealle puolelle”. Vatikaanin kirjastossa Ott.Gr.411. Tischendorf ja M.R.James jättivät tekstin kääntämättä sen huonon kreikan laadun tähden. Suomennettu 1.2.2022.

Jeesuksen syntymän aikoihin, joka oli kolmekymmentäkolme vuotta aikaisemmin, enkelin kautta kuului ääni Josefille, että ottaa vauvan ja hänen äitinsä, ja he pakenevat Juudean Jerusalemista Egyptiin, kun Herodes oli käskenyt, että kaikki meidän kolmevuotiaat ja siitä nuoremmat lapset pitäisi tappaa. Tämä tapahtui, että Jeesus saataisiin tapettua. Siihen aikaan Josef otti sen lapsen ja hänen äitinsä, aasin kuljettaessa heitä pitkin mutkaisia teitä.

Hänen lähestyessään Egyptin maata sekä Josef että Maria olivat nälkäisiä. Yhtäkkiä he näkivät hedelmällisen ja täysin kypsän taatelipalmun. Sitten Maria sanoi, ”taivu siinä hyvä puu ja suo meille vähän kypsiä hedelmiäsi.” Heti tämän sanan jälkeen se puu taipui, ja he ottivat sen hedelmiä sen verran kuin heidän tarvitsi syödä, ja sitten se puu nousi pystyyn aivan kuten ennenkin, ja he jatkoivat matkaansa tiellä.

Kun he olivat kulkeneet vähän matkaa, he kohtasivat tämän rosvon, nimeltään Dysmas. Kun tuo rosvo näki Marian, hän ihmetteli hänen kauneuttaan. Hän oli kuin taivaalla loistava tähti. Ja kun hän piteli vauvaa sylissään, tuo rosvo tuli katsomaan ja kumartui, vaikka en ei tiennyt, että se oli Maria, ja hän sanoi, ”todellakin, jos jumalalla olisi äiti, niin minä sanoisin, että se olet sinä”, ja tuo rosvo kutsui hänet Joosefin kanssa kylään hänen kotiinsa.

Hän vei heidät omaan kotiinsa, ja jätti heidät hänen vaimonsa hoitoon, sanoen, ”vaimo, olen menossa metsästämään. Osoita heille vieraanvaraisuutta. Osoita heille kunniaa sen verran kuin pystyt, kunnes minä tulen takaisin metsästämästä, sillä näyttää siltä, että tämä vaimo on todella ylhäisestä suvusta.” Sitten tuo rosvo lähti metsästämään eläimiä, tavan mukaan.

Hänellä oli lapsi, ja tuolla lapsella oli ihosairaus syntymästään saakka. Sitä ei voitu parantaa, ja lapsi itki aina. Nyt tämä rosvon vaimo laittoi kuuman kylvyn, että Marian vauva saatiin kylvetettyä. Kun hän oli ensin kylvettänyt Jeesus-lapsen, hän pesi oman sairaan lapsensa siinä vedessä, jota Jeesukselta jäi, ja heti tuo lapsi parani ihosairaudestaan, ja kaikista muistakin sairauksista ja lakkasi itkemästä.

Kun tuo rosvo tuli metsästämästä he järjestivät pöydän, ja kun he olivat istuneet alas siihen pöytään ja syöneet, tuo rosvo muisti lapsensa, ja sanoi vaimolleen, ”missä meidän lapsemme on?” Ja hänen vaimonsa kertoi hänelle, ”tiedä, että aivan kuten käskit minun osoittaa vieraanvaraisuutta tälle ylhäiselle vaimolle, minä valmistin kuuman kylvyn hänelle, että voi pestä vauvansa, aivan kuten lapsilla on tapana. Ja hän kylvetti vauvansa, ja minä pesin meidän vauvamme hänen poikansa jälkeen siinä. Ja siinä hetkessä lapsi parani kaikista sairauksista ja kaikki tapahtui rauhassa Jumalan tahdon mukaan. Minusta näyttää siltä, että tämä ylhäinen nainen on Korkeimman Jumalan suosiossa, ja sen kautta meidän lapsemme parani.” Sitten vaimo toi tuon parantuneen lapsen, joka oli rauhallinen ja silmät kirkkaina.

Kun tuo rosvo voi näki sen, hän hämmästyi tätä ihmettä ja hän sanoi, ”Korkeimman kautta, koska en kuullut itkua, minä ajattelin jo, että lapsi oli lähtenyt pois tästä maailmasta. Ja todellakin, minä ajattelen että tämä on ylhäinen nainen, joka on tullut meidän luoksemme auttamaan rukouksissa.” Hän kumarsi häntä ja kiitti häntä runsaasti, ja auttoi häntä kaikessa niin kauan kuin he olivat Egyptin maassa.

Heidän matkansa jälkeen, matkustaakseen takaisin Juudeaan ja erityisesti Jerusalemiin, tuo rosvo oli taas hänen seurassaan kaikella ilolla ja kunniallisuudella, ja hän kulki heidän edellään säästääkseen heidät kaikista vaarallisista ja vaikeista seuduista. Kun ne lähestyivät turvallista aluetta, hän pyysi heitä vielä joskus palaamaan hänen kotiinsa, ja hän kiitti heitä kunnioitettavalla kiitoksella. Ja Maria sanoi ”mene rauhassa, minä toivon, että oikealla hetkellä se palkka siitä, mitä sinä teit meille, palaa sinulle itsellesi.”

Katso, millainen rosvo tämä onkaan, joka teki tällaista, ja tuli sen arvoiseksi, armollisen Kristuksen ja hänen äitinsä suosiossa, että hänestä tuli marttyyri ristillä, yhdessä Kristuksen kanssa, ja hän puhui sen, mitä kirjoitettu, on ”muista minua Herra, kun tulet kuningaskuntaasi” (Luuk.23:42). Sitten Jeesus sanoi, ”todellakin, minä sanon sinulle, että tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa” (Luuk.23:43).