Apokryfinen Genesis
”The Genesis Apocryphon”, (1QapGen, 1Q20) on yksi Qumranin ainutlaatuisista tekstilöydöistä. Vain 22 kappaletta tekstiä on säilynyt meidän ajallemme. Numeroinnin perusteella on päätelty, että tekstiä on edeltänyt 16 arkkia, joista siis vain osa viimeisestä on jäljellä. Yleisen mielipiteen mukaan teksti on huomattavasti vanhempi kuin Riemuvuosien Kirja, mutta tästäkin on vaikea sanoa mitään, teksti kun on niin täynnä tuhoutuneita aukkokohtia. Tekstistä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen sisällöstä, muutamia ehkä raamatun tekstiä ’täydentäviä’ kohtia, siksi myös suomennos. Tämäkin teksti kulki aikoinaan juutalaisten pappien mukana (kts. Kehatin testamentin loppu) ... Suomennettu tammi-helmikuussa 2011.
2. Katso, minä ajattelin silloin sydämessäni, että Vartijat ja pyhät saivat aikaan hedelmöittymisen ... ja jättiläisille ... ja minun sydämeni oli syvästi murheellinen tämän lapsen tähden. Sitten minä, Lemek, lähestyin vaimoani Bathenosh’ia kiiruhtaen, ja sanoin hänelle: ”Korkeimman, suuren Herran, kaiken maailman Kuninkaan ja taivaan lasten hallitsijan kautta, kerrothan minulle kaiken totuuden mukaisesti ... ” Sitten vaimoni Bathenosh puhui minulle ja sanoi ”Oi veljeni, oi herrani, muistathan mielihyväni ... makaamme yhdessä ja minun sieluni ruumiin sisällä. Ja minä kerron kaiken totuuden mukaisesti.”
Silloin sydämeni tuli suuresti murheelliseksi, ja kun vaimoni Bathenosh näki, että kasvojeni hahmo oli muuttunut ... Hän hallitsi suuttumuksensa ja puhui minulle sanoen: ”Oi herrani, oi veljeni, muistathan minun mielihyväni! Minä vannon Pyhän ja Suuren kautta, taivaan kuninkaan kautta ... että tämä on sinun siemenesi ja tämä hedelmöittyminen on sinusta. Sinä olet tämän hedelmän istuttanut ... eikä kukaan muukalainen tai Vartija tai taivaan poika ... miksi siis kasvojesi hahmo muuttuu ja synkistyy, ja miksi henkesi on ahdistunut ... puhun totuudella.”
Sitten minä, Lemek, juoksin isäni Metuselahin luokse, ja kerroin hänelle tämän kaiken. Ja minä pyysin häntä menemään isänsä Eenokin luokse, sillä hän varmasti saisi häneltä kaiken selville. Sillä hän oli rakastettu ja hän vietti paljon aikaa enkelien kanssa, jotka opettivat hänelle kaikkea. Ja kun Metuselah kuuli nämä minun sanani, hän meni isänsä Eenokin luokse, oppiakseen häneltä ... tahtonsa. Hän lähti keti Parwain’iin ja hän löysi hänet sieltä ... ja hän sanoi isälleen Eenokille: ”Oi isäni, oi herrani, jolle minä ... ja sanon sinulle, ettet vihastuisi minuun, kun tulin tänne ...”
4. Minä pidättäydyin vääryydestä, ja kohdussa, joka minut kantoi, minä etsin totuutta. Ja kun tulin ulos äitini kohdusta, minut kasvatettiin totuuteen ja minä elin kaikki päiväni totuudessa ja vaelsin iankaikkisen totuuden poluilla. Ja Pyhä oli minun kanssani ... poluillani, totuus varoitti minua eksymästä ... valheesta, joka johtaa pimeyteen ... ja minä vyötin kupeeni totuuden ja viisauden näyllä ... väkivallan poluista. Sitten minä, Nooa, miehistyin, ja pidin kiinni totuudesta ja ... ja minä otin Amzaran, hänen tyttärensä, vaimokseni. Hän hedelmöittyi, ja kantoi minulle kolme poikaa ja tyttäriä. Sitten minä otin pojilleni vaimot veljeni tyttärien keskuudesta, ja annoin minun tyttäreni veljeni pojille sen iankaikkisen lain säädöksen mukaan, jonka Korkein on määrännyt ihmisten lapsille.
Ja minun aikanani, kun ... kymmenen riemuvuotta oli tullut täyteen, minun pojilleni tuli aika ottaa vaimot itselleen ... taivas, minä näin näyssä ja se selitettiin, ja tehtiin tiettäväksi, mitä taivaan pojat olivat tehneet ja ... taivaat. Sitten minä kätkin tämän salaisuuden sydämeeni, enkä selittänyt sitä yhdellekään ihmiselle. ... minulle, ja suuri ja ... ja sanoma Pyhältä ... ja hän puhui minulle näyssä ja hän seisoi edessäni ... ja se sanoma tuolta suurelta Pyhältä kuului minulle: ”Sinulle he sanovat, oi Nooa ...” ja minä havaitsin ihmisten koko tilan maan päällä, ymmärsin ja selitin kaiken ... kaksi viikkoa. Sitten se veri, jonka jättiläiset olivat vuodattaneet ... olin rauhallinen, ja odotin, kunnes ... pyhät, ihmistenb tyttärien kanssa ... sitten minä, Nooa, sain armon, suuruus ja totuus ... kunnes taivaan portit ... ihmiset ja karjan, metsän pedot ja linnut ...
7. ... niistä, maa, ja kaikki, mitä siinä on, merissä ja vuorilla ... kaikki taivaan tähtikuviot, aurinko, kuu ja tähdet, ja vartijat ... minä tulen palkitsemaan sinut ... suuri Pyhä. Ja minä riemuitsin taivaan Herran sanoista, ja minä huudahdin ... sen ... te kaikki, Herrallenne ... kaiken maan Kuninkaalle aina ja iankaikkisesti, ikuisuuteen saakka ... kunnes arkki lepäsi yhdellä Araratin vuorista. Ja iankaikkinen tuli ... ja minä tein sovituksen koko maan kanssa. Ja alku ... ja minä poltin rasvan tulessa. Toiseksi, ... vuodatin niiden veren alttarin juureen ja poltin kaikki niiden lihat alttarilla. Ja kolmanneksi kyyhkyset ... alttarilla, uhrina ... laitoin siihen hienoa jauhoa, öljyyn sekoitettuna ja suitsukkeen kanssa, ruokauhrina ... laitoin suolaa niihin kaikkiin. Ja minun uhrini tuoksu nousi taivaaseen, ...
9. ... vuoristot ja erämaat ... neljä ... Sitten minä, Nooa, lähdin ulos, ja kuljin maan päällä, sen pituutta ja leveyttä ... iloitsivat niiden lehdistä ja hedelmistä ... ja kaikki maa tuli täyteen ruohoa ja yrttejä ja viljaa. sitten minä siunasin taivaan Herraa, joka teki niin loisteliaita tekoja. Hän on aina ja iankaikkisesti, ja ylistys on hänen. Ja minä toistin sen siunauksen, hänen armonsa tähden, joka hänellä on maata kohtaan, ja sen tähden, että hän poisti ja antoi menehtyä siitä kaikkien niiden, jotka tekivät väkivaltaa ja pahuutta ja valheita, ja kuinka hän pelasti vanhurskaan ...
Jumala ilmestyi minulle ja taivaan Herra puhui minulle ja sanoi minulle: ”älä pelkää, Nooa. Minä olen sinun kanssasi, ja sinun poikiesi kanssa, joista tulee sinun kaltaisiasi, aina ja iankaikkisesti ... maan, ja hallitse niitä ... sen erämaat ja sen vuoret ja kaikki, mitä niissä on. Ja katso, minä annan sen kaiken sinulle ja sinun pojillesi, syötäväksi kaikkea vihreää ja maan ruohoa. Mutta älkää syökö mitään verta. Sinun pelkosi ja kunnioituksesi ... iankaikkisesti ... ”
12. ... araratin vuorilla. Ja sen jälkeen, minä laskeuduin ... minä ja minun poikani, ja minun poikieni pojat ... silllä hävitys maan päällä oli suuri ... vedenpaisumuksen jälkeen. Ensimmäiselle pojalleni, Seemille, syntyi poika, Arpaksad, kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen. Ja kaikki Seemin pojat, he kaikki olivat Elam, Assur, Arpaksad, Luud ja Aram, ja viisi tytärtä. Ja Haamin pojat: Kuus, Misraim, Puut ja Kanaan, ja seitsemän tytärtä. Ja Jaafetin pojat: Goomer ja Maagog ja Meedia ja Jaavan, ja Tuubal ja Mesek ja Tiiras, ja neljä tytärtä. Ja minä aloin, minä ja kaikki minun poikani, täyttämään maata, ja minä istutin suuren viinitarhan Lubarin vuorelle, ja neljäntenä vuotena se tuotti minulle viiniä ... ja kun ensimmäinen juhla alkoi, ensimmäisen juhlan ensimmäisenä päivänä ... kuussa ... minä avasin kannun ja aloin juoda viidennen vuoden ensimmäisenä päivänä ... Tuona päivänä minä kutsuin luokseni poikani, pojanpoikani, ja kaikki meidän vaimomme ja heidän tyttärensä, ja me olimme kokoontuneet yhteen, ja me menimme ... ja minä siunasin taivaan Herraa, Korkeinta Jumalaa, suurta Pyhää, joka pelasti meidät kadotukselta ...
13. ... he leikkasivat kultaa ja hopeaa ja kiviä ja savea ja ottivat niistä osan itselleen. Minä näin kullan ja hopean ... raudan, ja he kaatoivat kaikki puut ja ottivat niistä osan itselleen. Minä näin auringon ja kuun ja tähtienkin leikkaavan, ja ottavan osan itselleen. ... minä käännyin katsomaan tuota öljypuuta ja katso, öljypuu kohosi ylös päin monta hetkeä ... monia lehtiä ... ilmestyi niihin. Minä katselin tätä öljypuuta ja ihailin sen lehtien paljoutta ... ne oli sidottu siihen. Ja minä olin suuresti ihmeissäni tästä öljypuusta ja sen lehdistä. Olin ihmeissäni ... ja neljä taivaan tuulta puhalsi voimallisesti ja ne vahingoittivat tätä öljypuuta, katkoivat sen oksia ja taittoivat niitä. Ensin tuli länsituuli, ja se löi sitä, ja ravisti pois sen lehdet ja hedelmät, ja hajotti ne kaikkiin ilman suuntiin. Sitten ...
14. ... kuulkaa ja kuunnelkaa! Sinä olet se suuri setripuu ... seisoo unessa edessäsi, vuorten huipulla ... totuus. Se pajun oksa, joka nousee siitä, ja kohoaa kohti korkeuksia, on kolme poikaa ... ja se, jonka sinäkin näit, se ensimmäinen pajun oksa, sotkeutui setripuuhun ... ja sen puun kuori ... ei eroa sinusta kaikkina päivinänsä. Ja sen menestyksen aikana ... sitä tullaan kutsumaan ... versoaa vanhurskas istutus ... kestää iankaikkisesti. Ja se, jonka sinä näit, se pajun oksa, joka takertui ... viimeinen oksa ... osa niiden oksista kietoutui ensimmäiseen, kaksi poikaa ... ja se, jonka sinä näit, osa siitä oksasta meni ensimmäiseen sisälle ... minä selitin hänelle sen salaisuuden ...
15 ... ja koska sinä näit kaiken sen, ... ne kulkevat ympäriinsä ja heistä suurin osa on oleva pahan tekijöitä. Ja se, jonka sinä myös näit, mies, joka tuli maan eteläosasta, sirppi kädessään, ja tuli hänen ... jotka tulevat etelän maasta ... ja pahuus heitetään tuleen, kaikki ... ja hän tulee ... neljä enkeliä ... kaikkien kansakuntien välillä. Ja kaikki he tulevat palvomaan, ja heidät saatetaan häpeään ... minä selitän teille kaiken totuudella. Ja näin on kirjoitettu teistä. Ja minä, Nooa, heräsin unestani, ja aurinko ...
16. ... kunnes Tina-joki ... ja koko pohjoisen maa, kaikki, kunnes se saavuttaa ... tämä raja ohittaa suuren meren vedet niin kaukana, että ... jaettu arvalla Jaafetille ja hänen pojilleen, iankaikkiseksi perintöosaksi ... Tina-joen vedet ... Tina-joelle saakka ... suureen suolamereen. Ja tämä raja lähtee tästä meren lahdesta ... itään.
17. ... Ja poikani Seem jakoi perintöosansa omien poikiensa kesken. Ja ensimmäinen osa tuli Elamille, pohjoisessa, Tigris-joen vesiltä punaiselle merelle, jonka alkulähde on pohjoisessa, ja se kääntyy länteen Assyriaan, Tigris-joelle ... ja sen jälkeen Aramille, se maa niiden kahden joen välistä, Ashurin vuorten huipuille saakka ... tuli tämä Härän vuori ja sen laajennettu osa, ja meni länteen aina Maagogiin saakka ... itään pohjoisessa ... tämä meren lahti, joka on niiden kolmen osan päässä, tältä mereltä Arpaksadille siihen rajaan, joka kääntyy kohti etelää, kaikki se maa, jonka Eufrat kastelee, ja kaikki ... kaikki laaksot ja tasangot, jotka ovat niiden välissä, ja se saari, joka on lahden keskellä ... Goomerin pojille ... ja Amana, Eufratilla ... osa, jonka hänen isänsä Nooa jakoi ja antoi hänelle. Jaafet jakoi osansa omien poikiensa kesken. Ensimmäisen osan hän antoi Goomerille, pohjoisessa, Tina-joen luona, ja sen jälkeen Maagogille, ja sen jälkeen Meedia, ja sen jälkeen Jaavan, kaikki ne saaret, jotka ovat Lyydian vierellä. Ja se osa, joka on Lyydian lahden ja toisen meren lahden välillä, hän antoi Tuubalille ... maassa. Ja Mesekille meren ... Tiiras ... joka on Haamin poikien osan vieressä ...
19. Ja minä sanoin: ”Sinä olet ... etkä ole vieläkään tullut sille pyhälle vuorelle.” Ja minä, Abram, lähdin sieltä ... ja matkustin kohti etelää ... kunnes tulin Hebroniin. Siihen aikaan Hebronia rakennettiin, ja minä oleskelin siellä kaksi vuotta. Kaikessa tässä maassa oli nälänhätä, ja kun minä kuulin, että Egypti menestyi, minä menin Egyptin maahan ... tulin Karmon-joelle, joka on yksi Niilin haara ... ja minä ylitin ne seitsemän joen haaraa ... kuljimme maamme läpi ja tulimme Haamin poikien maahan, Egyptin maahan.
Ja sinä yönä, kun me saavuimme Egyptiin, minä, Abram, näin unen, ja katso, minä näin unessani setrin ja palmun ... miehiä tuli, ja he aikoivat kaataa tuon setrin ja repiä sen juuretkin irti, jättäen palmun yksinään. Mutta palmu huudahti sanoen: ’älkää kaatako tätä setriä, sillä kirottu olkoon hän, joka sen kaataa’. Ja setri säästettiin tuon palmupuun tähden, eikä sitä kaadettu. Ja yön aikana minä heräsin unestani, ja sanoin vaimolleni Saraille: ’Minä olen nähnyt unen ... ja minua pelottaa tämän unen tähden.’ Hän sanoin minulle: ’Kerro unesi minulle, että minä tietäisin sen.’ Niin minä aloin kertoa hänelle tätä unta ...’ ... unen tulkinta ... että hän etsii minua tappaakseen, mutta säästää sinut ... sano heille että ’hän on minun veljeni’, ja sinun tähtesi saan elää, ja sinun ansiostasi elämäni säästyy ...
Ja Sarai itki tuon yön, minun sanojeni tähden. Sitten me matkustimme kohti Sooania, minä ja Sarai ... elämänsä, ettei kukaan näkisi ... Ja kun nuo viisi vuotta olivat kuluneet, kolme miestä, Egyptin ruhtinaiden keskuudesta, tuli Sooanin faaraon käskystä tiedustelemaan tekemisiäni ja kyselemään vaimostani, ja he antoivat ... hyvyys, viisaus ja totuus. Ja minä julistin heidän edessään ... sillä nälänhädän tähden ... ja he tulivat varmistaakseen ... mukanaan paljon ruokaa ja juotavaa ... viini ... Juhlan aikana egyptiläisten oli täytynyt nähdä Sarai ja paluumatkallaan he ylistivät häntä kuninkaalle.
20. ... ’...ja kuinka kauniit ovatkaan hänen kasvonsa! Kuinka ihanat ovatkaan hänen päänsä hiukset! Kuinka himoittava nenä, ja kaikki se kasvojen säteily ... kuinka kauniit ovatkaan hänen rintansa ja kuinka kaunis vaalea iho! Kuinka miellyttävät ovatkaan hänen käsivartensa ja kuinka täydelliset kädet, ja kuinka kauniit kädet! Kuinka kauniit ovatkaan hänen kämmenensä ja kuinka pitkät ja upeat sormet hänellä on! Kuinka upeat ovat hänen jalkansa ja täydelliset reidet! Ei kukaan neitsyt tai morsian, jota viedään hääkammioon, ole häntä kauniimpi; hän on kauniimpi kuin kaikki muut naiset. Hänen kauneutensa on totisesti suurempaa kuin heidän. Vielä kaiken tämän armon lisäksi hänellä on valtava viisaus, niin että kaikki, mitä hän tekee, on täydellistä.’ Kun kuningas kuuli Harkenosh’n ja hänen kahden ystävänsä sanat, sillä kaikki kolme puhuivat kuin yhdestä suusta, hän halusi häntä suuresti, ja lähetti heti noutamaan hänet. Ja nähtyään hänet, hän hämmästyi kaikesta hänen kauneudestaan ja otti hänet olemaan hänen vaimonsa, mutta minut hän aikoi tappaa. Sarai sanoi kuninkaalle: ’Hän on minun veljeni’, että minä saisin hänestä hyötyä, ja minut, Abram, säästettiin hänen tähtensä, eikä minua tapettu.
Ja minä, Abram, itkin ääneen tuon yön, minä ja veljenpoikani Loot, koska Sarai oli viety minulta väkisin. Minä rukoilin tuona yönä, ja minä kerjäsin ja pyysin hartaasti, ja sanoin surussani, kyynelieni virratessa: ’Siunattu olet sinä, oi Korkein Jumala, kaiken maailman Herra, sinä, joka olet kaiken Herra ja Kuningas ja joka hallitset kaikkia maan kuninkaita ja tuomitset heidät kaikki! Minä itken nyt edessäsi, minun Herrani, Sooanin faaraota, Egyptin kuningasta vastaan, vaimoni tähden, joka on otettu minulta väkisin. Tuomitsen hänet minun puolestani, että minä saisin nähdä sinun voimallisen kätesi kohotettuna häntä vastaan ja koko hänen huonekuntaansa vastaan, ja ettei hän voisi saastuttaa minun vaimoani tänä yönä, ja että he tulisivat tuntemaan sinut, minun Herrani, että sinä olet Herra yli kaikkien maan kuninkaiden.’ Ja minä itkin, ja olin murheellinen. Ja tuon yön aikana Korkein, Jumala, lähetti hengen vaivaamaan häntä, pahan hengen koko hänen huonekuntaansa, ja se vaivasi häntä ja kaikkea hänen huonekuntaansa. Eikä hän kyennyt lähestymään häntä, ja vaikka hän oli hänen kanssaan kaksi vuotta, hän ei yhtynyt häneen.
Noiden kahden vuoden vitsaukset ja mruheet kasvoivat suuremmiksi ja yhä surullisemmiksi hänelle ja kaikelle hänen huonekunnalleen, niin hän lähetti noutamaan Egyptin tietäjät, kaikki noidat, yhdessä kaikkien Egyptin parantajien kanssa, että he parantaisivat hänet ja kaiken hänen huonekuntansa tästä vitsauksesta. Mutta kukaan parantaja tai noita tai tietäjä ei voinut jäädä parantamaan häntä, sillä henki vaivasi heitä kaikkia ja he pakenivat.
Sitten Harkenosh tuli luokseni, pyytäen minua menemään kuninkaan luokse ja rukoilemaan hänen puolestaan ja asettamaan käteni hänen ylleen, että hän eläisi, sillä kuningas oli nähnyt unen ... Mutta Loot sanoi hänelle: ’Setäni Abram ei voi rukoilla hänen puolestaan niin kauan, kuin hänen vaimonsa Sarai on hänen kanssaan. Mene siis ja kerro kuninkaalle, että palauttaa vaimonsa hänen aviomiehelleen, sitten hän tulee rukoilemaan hänen puolestaan, ja hän saa elää.’ Kun Harkenosh oli kuullut Lootin sanat, hän meni kuninkaan luokse ja sanoi: ’Kaikki nämä vitsaukset ja murheet, joilla herraani kuningasta vaivataan ja saatetaan murheelliseksi, ovat sen tähden, että Sarai on Abramin vaimo. Palautettakoon Sarai aviomiehelleen Abramille, ja tämä vitsaus ja se henki, joka vaivaa meitä, katoaa sinusta.’
Ja hän kutsui minut luokseen ja sanoi: ’Mitä olet tehnyt minulle? Sinähän sanoit minulle, hän on minun sisareni, vaikka hän on sinun vaimosi, ja minä otin hänet olemaan minun vaimoni. Katso, tässä vaimosi, joka on kanssani, lähde ja mene heti pois koko Egyptin maasta! Ja nyt rukoile puolestani ja minun huonekuntani puolesta, että tämä paha henki karkoitettaisiin.’ Niin minä rukoilin ... ja asetin käteni hänen päänsä päälle, ja vitsaus lähti hänestä ja se paha hanki karkoitettiin hänestä, ja hän sai elää. Ja kuningas nousi kertoakseen minulle ... ja kuningas vannoi minulle valan, että ... ja kuningas antoi hänelle hopeaa ja kultaa ja paljon kalliita kankaita ... ja myös Hagarin ... ja hän osoitti miehiä johdattamaan minut pois koko Egyptin maasta. Ja minä, abram, lähdin mukanani todella suuret laumat ja hopeaa ja kultaa, ja menin Egyptistä ylös yhdessä veljenpoikani Lootin kanssa. Myös Lootilla oli suuret laumat, ja hän otti itselleen vaimon egyptiläisten tyttäristä. Minä pystytin leirini
21. jokaiseen paikkaan, johon olin aikaisemmin leiriytynyt, kunnes tulin Beeteliin, siihen paikkaan, johon olin rakentanut alttarin. Ja minä rakensin toisen alttarin, ja laitoin siihen uhrin, uhrin Jumalalle, Korkeimmalle. Ja siellä minä kutsuin maailmojen Herran nimeä ja ylistin Jumalan nimeä ja siunasin Jumalaa, ja annoin kiitoksen Jumalan edessä kaikista rikkauksista ja suosiosta, jonka hän oli minulle osoittanut. Sillä hän oli kohdellut minua lempeästi ja oli johdattanut minut rauhassa takaisin tähän maahan. Tuon päivän jälkeen Loot erosi minusta meidän paimentemme tekojen tähden. Hän meni pois ja asettui Jordanin laaksoon, yhdessä kaikkien hänen laumojensa kanssa, ja minä itse lisäsin sitä. Hän piti lampaansa ja matkasi aina Sodomaan saakka ja eli siellä. Mutta minä olin Beetelin vuorella ja minua murehdutti se, että veljenpoikani Loot oli eronnut minusta. Ja Jumala ilmestyi minulle yöllä näyssä ja sanoi minulle: ’Lähde Hazor Raamaan, joka on Beetelistä pohjoiseen, siitä paikasta, jossa nyt olet, ja kohota silmäsi ylös ja katso itään ja länteen ja etelään ja pohjoiseen, ja katsele kaikkea tätä maata, jonka minä annan sinulle ja sinun siemenellesi ikuisiksi ajoiksi.’
Sitten seuraavana aamuna minä menin ylös Hazorin Raamaan ja tuolta korkealta paikalta minä katselin sitä maata, Egyptin joesta Libanoniin ja Seniriin, ja Suuresta Merestä Hauraniin, ja kaikkea Gebalin maata aina Kadeshiin saakka, ja koko suurta erämaata Hauranista itään ja Senir, Eufratille saakka. Ja hän sanoin minulle: ’Minä annan kaiken tämän maan sinun siemenellesi, ja he tulevat omistamaan sen iankaikkisesti. Ja minä lisään sinun siemenesi kuin maan tomun, jota kukaan ei pysty laskemaan, niin ei myös kukaan voi laskea sinun siemenesi lukumäärää. Nouse ja mene! Katsele maan pituutta ja leveyttä, sillä se on sinun, ja sinun jälkeesi minä annan sen sinun siemenellesi iankaikkisesti.’
Ja minä, Abram, lähdin matkustamaan ja katselemaan tuota maata. Minä aloitin matkani Giihon-joelta ja matkustin meren rannikkoa pitkin, kunnes tulin Taurus-vuorelle. Sitten minä matkustin tuon suuren suolameren rannikkoa pitkin ja matkustin kohti itää Taurus-vuoren vierelle, yli maan leveyden, kunnes tulin Eufrat-joelle. Matkustin Eufratia pitkin, kunnes tulin merelle, joka idässä, ja minä matkustin, kunnes tulin kaislamerelle, joka virtaa punaisesta merestä. Sitten minun tieni kulki etelään, kunnes tulin Giihon-joelle, ja palatessani tulin omaan talooni rauhassa, ja kaikki oli siellä menestynyt. Menin asumaan Mamren tammelle, joka on Hebronissa, Hebronin luoteisosaan, ja minä rakensin sinne alttarin, ja asetin siihen uhrin ja uhrilahjan Jumalalle, Korkeimmalle. Minä söin ja join siellä, minä ja koko minun huonekuntani miehet, ja lähetin noutamaan luokseni Mamre, Ornam ja Eskol, ne kolme amorilaista veljestä, ystäviäni, ja he söivät ja joivat minun kanssani.
Ennen näitä päiviä, Kedorlaomer, Elamin kuningas, oli littoutunut Babylonian kuninkaan Amrafelin, Kaptokin kuninkaan Ariokin ja jokien välissä olevien kansojen kuninkaan Tidalin kanssa, ja he olivat sotineet Sodoman kuningasta Beraa vastaan, Gomorran kuningas Birsaa vastaan, Adman kuningas Shinabia vastaan, Seboimin kuningas Shemiabadia vastaan ja Belan kuningasta vastaan. Kaikki nämä olivat valmistautuneet taisteluun Siddimin laaksossa, ja Elamin kuningas, ja toiset kuninkaat hänen kanssaan, olivat olleet voittoisat Sodoman kuningasta ja hänen liittolaisiaan vastaan, ja olivat lähes voittaneet heidät.
Sillä kaksitoista vuotta he olivat maksaneet veroa Elamin kuninkaalle, mutta kolmantenatoista vuotena he nousivat kapinaan häntä vastaan. Ja neljäntenätoista vuotena, Elamin kuningas asetti itsensä liittolaistensa johtajaksi, ja meni ylös erämaan tietä, ja he löivät ja ryöstivät Eufratista eteen päin. He löivät ne jättiläiset, jotka olivat Karnaimin Asterothissa, zumzamim, jotka olivat Ammonissa, eemiläiset jotka olivat Shaveh ha-kerojitissa, hoorilaiset, jotka olivat Gebalin vuorilla, kunnes he tulivat El Paraniin, joka on erämaassa. Ja he palasivat Hazazon Tamariin.
Sodoman kuningas meni heitä vastaan, yhdessä Gomorran kuninkaan, Adman kuninkaan, Seboimin kuninkaan ja Belan kuninkaan kanssa, ja he taistelivat Siddimin laaksossa Kedorlaomeria vastaan ja niitä kuninkaita vastaan, jotka olivat hänen kanssaan. Mutta Sodoman kuningas voitettiin, ja hän pakeni, ja Gomorran kuningas lankesi kuoppiin ... ja Elamin kuningas vei pois kaikki Sodoman ja Gomorran rikkaudet ... ja he ottivat Lootin,
22. Abramin veljenpojan, joka asui heidän kanssaan Sodomassa, ja kaiken hänen omaisuutensa. Yksi niistä paimenista, jotka paimensivat niitä laumoja, jotka Abram oli antanut Lootille, pakeni vankeudesta ja tuli Abramin luokse. Siihen aikaan Abram oli Hermonissa. Hän kertoi hänelle, että hänen veljenpoikansa Loot oli viety, yhdessä kaiken hänen omaisuutensa kanssa, mutta häntä ei oltu tapettu ja kuninkaat olivat menneet Jordanin suuren laakson tietä oman maansa suuntaan, ottaen vankeja ja ryöstäen ja lyöden ja tappaen, ja he olivat matkalla kohti Damaskon maata. Abram itki veljenpoikansa Lootin tähden. Sitten hän rohkaisi mielensä, hän nousi ja valitsi palvelijoidensa keskuudesta 318 taistelijaa, jotka olivat sotaan valmiita, ja Ornam ja Eskol ja Mamre lähtivät myös hänen kanssaan. Hän ajoi heitä takaa Daaniin saakka, ja hyökkäsi, kun he olivat leiriytyneinä Daanin laaksoon. Hän yllätti heidät yöllä neljältä suunnalta ja yön kuluessa hän tappoi heidät, hän murskasi heidät ja laittoi heidät pakenemaan, ja he kaikki pakenivat häntä, kunnes tulivat Helboniin, joka on Damaskosta pohjoiseen. Hän pelasti heiltä kaikki heidän vankinsa, ja kaikki heidän ryöstösaaliinsa ja omaisuutensa. Hän myös vapautti veljenpoikansa Lootin, yhdessä kaiken hänen omaisuutensa kanssa ja hän toi takaisin kaikki ne vangit, jotka he olivat ottaneet.
Kun Sodoman kuningas kuuli, että Abram oli tuonut takaisin kaikki vangit ja kaiken ryöstösaaliin, hän tuli tapaamaan häntä, ja hän meni Salemiin, joka on Jerusalemissa. Abram leiriytyi Shavehin laaksoon, joka on kuninkaan laaksossa, Beth-ha-keremin laaksossa, ja Melkisedek, Salemin kuningas, toi leipää ja viiniä Abramille, ja kaikille niille miehille, jotka olivat hänen kanssaan. Hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi. Ja hän siunasi Abramia ja sanoi: ’Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan Herra! Ja siunattu olkoon Jumala, Korkein. joka on johdattanut sinun vihollisesi sinun käteesi!’ Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta Elamin kuninkaan ja hänen seuralaistensa omaisuudesta.
Sitten Sodoman kuningas tuli hänen luokseen ja sanoi Abramille: ’Herrani Abram, anna minulle ne sielut, jotka ovat minun, jotka olet vapauttanut Elamin kuninkaalta ja ottanut vangiksi, ja sinä saat pitää kaiken omaisuuden.’ Sitten Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: ’Minä kohotan tänä päivänä käteni Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan Herran puoleen! Minä en ota mitään sinulta, en edes kengän nauhaa tai kenkävyötä, ettet sanoisi Abramin rikkauksien tulevan omaisuudestani. En ota muuta kuin se, mitä mukanani olleet nuorukaiset ovat jo syöneet, ja niiden kolmen miehen osa, jotka ovat olleet kanssani. He saavat itse päättää, antavatko osansa sinulle.’ Ja Abram palautti kaiken omaisuuden ja kaikki vangit ja antoi ne Sodoman kuninkaalle. Hän vapautti kaikki vangit, jotka olivat hänen kanssaan ja lähetti heidät takaisin.
Näiden tapahtumien jälkeen Jumala ilmestyi Abramille näyssä ja sanoi hänelle: ’Katso, kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun lähdit Haranista. Kaksi vuotta sinä olit täällä ja seitsemän vuotta Egyptissä, ja vuosi on kulunut Egyptistä paluustasi. Katso nyt ja tarkkaile kaikkea, mitä sinulla on, näe, kuinka kaikki on kaksinkertaistunut siitä, kun lähdit Haranista. äläkä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi, minä olen sinun apusi ja voimasi. Minä olen kilpi sinun ylläsi ja voimallinen vartija ympärilläsi. Sinun omaisuutesi tulee kasvamaan suuresti.’ Mutta Abram sanoi: ’Herrani, minun Jumalani, mitä hyötyä tästä on minulle? Alastomana minä saan kuolla, lapsettomana lähden täältä. Joku lapsi huonekunnastani perii minut. Elieser, ... saa perinnön.’ Ja hän sanoi hänelle: ’Ei hän ole oleva sinun perillisesi, vaan joka omasta ruumistasi lähtee, tulee sinut perimään ...’