Toinen Baarukin kirja
Kirjaa kutsutaan "syyrialaiseksi ilmestykseksi", koska vanhin kokonainen säilynyt teksti on syyriankielinen. Kreikan kielellä kirjoitettuja osia tunnetaan jonkin verran. Suomennettu 9.-11.1.2002 R.H.Charlesin englanninkielisestä käännöksestä, kirjasta ’The Apocrypha and Pseudeipgrapha of the Old Testament vol. II’, (Oxford: Clarendon Press, 1913). Kohdassa 10 mainitut ‘lilithit’ mainitaan heprean kielisessä raamatussa vain kerran, Jesaja 34:14, jossa sana on yksikössä, tässä oli monikkomuoto. 1933 suomennosehdotus on ‘öinen syöjätär’. Septuagintassa sana on 'daimonia'.
1. Ja tapahtui Juudan kuningas Jekonian 25. vuotena, että Herran sana tuli Baarukille, Neerian pojalle, ja sanoi hänelle: "Oletko nähnyt sen kaiken, mitä tämä kansa tekee minulle, että ne pahuudet, joita nämä jäljellejääneet kaksi heimoa ovat tehneet, ovat suurempia kuin niiden kymmenen heimon, jotka kuljetettiin pois vankeuteen? Sillä aikaisempia heimoja niiden kuninkaat pakottivat tekemään syntiä, mutta nämä kaksi ovat itse olleet pakottamassa ja ajamassa heidän kuninkaitaan tekemään syntiä. Tästä syystä, katso, minä tuon pahan tämän kaupungin ylle, ja sen asukkaiden ylle, ja se poistetaan edestäni ajaksi, ja minä hajotan tämän kansan pakanoiden keskuuteen, että he tekisivät hyvää pakanoille. Ja minun kansaani rangaistaan, ja tulee aika, jolloin he etsivät aikojensa menestystä. 2. Minä olen sanonut nämä asiat sinulle, että käskisit Jeremiaa ja kaikkia niitä, jotka ovat kaltaisiasi, vetäytymään tästä kaupungista. Sillä teidän tekonne ovat tälle kaupungille kuin luja pylväs, ja teidän rukouksenne kuin vahva muuri."
3. Ja minä sanoin: "Oi Herra, minun Herrani, olenko tullut tähän maailmaan tässä tarkoituksessa, että voisin nähdä äitini pahuudet? Ei, minun Herrani. Jos olen saanut armon silmissäsi, ota ensin minun henkeni, että menisin isieni luokse, enkä katselisi äitini tuhoa. Sillä kaksi asiaa kiivaasti kahlitsee minua: sillä minä en voi vastustaa Sinua, ja lisäksi minun sieluni ei voi katsella äitini pahuuksia. Mutta yhden asian minä sanon Sinun läsnäolossasi, oi Herra. Mitä siis tulee olemaan näiden jälkeen? Sillä jos Sinä tuhoat kaupunkisi, ja johdatat maasi niille, jotka vihaavat meitä, kuinka Israelin nimi enää muistettaisiin? Tai kuinka puhutaan Sinun ylistyksistäsi? Tai kenelle sitä, mikä on Sinun laissasi, selitetään? Vai palaako maailma sen aikaisempaan tilaansa, ja aika muinaiseen hiljaisuuteensa? Ja otetaanko sielujen valtava joukko pois, eikä ihmistä nimetä enää uudelleen? Ja missä on kaikki se, mitä sanoit Moosekselle meihin liittyen?"
4. Ja Herra sanoi minulle: "Tämä kaupunki johdatetaan pois ajaksi, ja kansaa rangaistaan aikansa, eikä maailmaa luovuteta unohdukseen. Luuletko, että tämä on se kaupunki, josta minä sanoin: ’Käsieni kämmenillä minä olen sinut veistänyt’? Tämä rakennus, joka nyt on rakennettu keskellenne, ei ole se kaupunki, joka paljastetaan minun kanssani, se, joka oli valmistettu etukäteen tänne siitä ajasta lähtien, kun mietin tekeväni paratiisia, ja näytin sen Adamille ennen kuin hän teki syntiä, mutta kun hän rikkoi sen käskyn, se poistettiin häneltä, niin kuin myös paratiisi. Ja näiden asioiden jälkeen minä näytin sen palvelijalleni Aabrahamille, yöllä, uhrien osien keskuudessa. Ja taas minä näytin sen myös Moosekselle Siinain vuorella, kun näytin hänelle majan kaltaisuuden ja kaikki sen astiat. Ja nyt, katso, se on varjeltu minun kanssani, niin kuin myös paratiisi. Mene siis, ja tee, niin kuin minä sinua käsken."
5. Ja minä vastasin ja sanoin: "Niin minun kohtaloni on siis murehtia Siionin puolesta, sillä Sinun vihollisesi tulevat tähän paikkaan ja saastuttavat Sinun pyhäkkösi, ja johdattavat Sinun perintöosasi vankeuteen, ja tekevät itsensä niiden herroiksi, joita Sinä olet rakastanut. Ja taas he lähtevät patsaidensa paikkaan ja kehuskelevat niiden edessä, ja mitä Sinä teet suuren nimesi puolesta?" Ja Herra sanoi minulle: "Minun nimeni ja kunniani on kaikkeen ikuisuuteen, ja minun tuomioni pitää yllä oikeuksiaan omalla ajallaan. Ja sinä tulet näkemään silmilläsi, että vihollinen ei kaada Siionia, eivätkä he polta Jerusalemia, vaan Tuomarin palvelijat ajallaan. Mutta mene sinä, ja tee, mitä minä olen sanonut sinulle." Ja minä menin ja otin Jeremian ja Adun ja Seerian ja Jabishin ja Gedaljan, ja kaikki kansan kunnioitettavat miehet, ja minä johdatin heidät Kidronin laaksoon ja kerroin heille kaiken, mitä minulle oli sanottu. Ja he kohottivat äänensä, ja he kaikki itkivät. Ja me istuimme siellä ja paastosimme iltaan saakka.
6. Ja seuraavana päivänä tapahtui, että katso, kaldealaisten armeija ympäröi kaupunkia. Minä, Baaruk, jätin kansan ja menin ja seisoin tammen vierellä. Ja minä murehdin Siionia, ja valitin sitä vankeutta, mikä oli tullut kansan ylle. Ja katso, yhtäkkiä voimakas henki nosti minut ja kantoi minut korkealle, yli Jerusalemin muurin. Ja minä katselin, ja katso, neljä enkeliä seisoi kaupungin neljällä nurkalla, jokainen heistä pidellen tulisoihtua kädessään. Ja toinen enkeli alkoi laskeutua taivaasta ja sanoi heille: ’Pitäkää soihtunne, älkääkä sytyttäkö niitä, ennen kuin sanon teille! Sillä minut on ensin lähetetty puhumaan sana maalle, ja paikalle siinä, mitä Herra, Korkein, on minulle käskenyt." Ja minä näin hänen laskeutuvan pyhistä pyhimpään, ja ottavan sieltä verhon, ja pyhän arkin, ja armoistuimen, ja ne kaksi pöytää, ja pappien pyhän vaatetuksen, ja suitsutusalttarin, ja ne 48 kallisarvoista kiveä, joilla pappi oli koristeltu, ja kaikki sen majan pyhät astiat. Ja hän puhui maalle kovalla äänellä: "Maa, maa, maa, kuule mahtavan Jumalan sana, ja ota vastaan, mitä annan sinulle, ja vartioi niitä viimeisiin aikoihin saakka niin, että kun sinua määrätään, sinä palauttaisit ne, niin että muukalaiset eivät saisi niitä omaisuudekseen. Sillä se aika tulee, kun myös Jerusalem vapautetaan ajaksi, kunnes on sanottu, että se on uudelleen palautettu ikuisiksi ajoiksi." Ja maa avasi suunsa ja nielaisi ne.
7. Ja näiden asioiden jälkeen minä kuulin tuon enkelin sanovan noille enkeleille, jotka pitelivät soihtuja: "Tuhotkaa, ja kaatakaa sen muuri perustuksiinsa, ettei vihollinen kehuskelisi ja sanoisi ’Me olemme kaataneet Siionin muurin, ja me olemme polttaneet mahtavan Jumalan paikan.’ Ja te olette siinä paikassa, missä minä olin aikaisemmin seisonut." 8. Nyt ne enkelit tekivät, niin kuin hän oli heitä käskenyt, ja kun he olivat hajottaneet muurien nurkat, ääni kuultiin temppelin sisältä, sen jälkeen, kun muuri oli kaatunut, sanoen: "Astukaa sisään, te viholliset, ja tulkaa, te vastustajat, sillä Hän, joka vartioi taloa, on hylännyt sen!" Ja minä, Baaruk, lähdin. Ja tapahtui näiden asioiden jälkeen, että kaldealaisten armeija astui sisään ja valtasi sen huoneen ja kaiken sen, mitä sen ympärillä oli. Ja he johdattivat sen kansan pois vankeuteen, ja tappoivat jotkut heistä, ja sitoivat kuningas Sidkian ja lähettivät hänet Babylonian kuninkaalle.
9. Ja minä, Baaruk, tulin, ja Jeremia, jonka sydän oli havaittu synneistä puhtaaksi, jota ei oltu vangittu kaupungin valtauksessa. Ja me revimme vaatteemme, me itkimme ja valitimme, ja paastosimme seitsemän päivää.
10. Ja tapahtui seitsemän päivän kuluttua, että Jumalan sana tuli minulle, ja sanoi minulle: "Kerro Jeremialle, että menee ja auttaa vangittua kansaa Babylonissa, mutta jää sinä tänne Siionin hävityksen keskelle, ja minä näytän sinulle näiden päivien jälkeen, mitä tulee tapahtumaan päivien lopulla." Ja minä sanoin Jeremialle niin kuin Herra minua käski. Ja hän lähti kansan mukana, mutta minä, Baaruk, palasin ja istuin temppelin porttien eteen, ja minä valitin seuraavalla valituksella Siionia ja sanoin: "Siunattu on hän, joka ei ollut syntynyt, tai hän, joka synnyttyään on kuollut. Mutta mitä tulee meihin, jotka elämme, voi meitä, koska me näemme Siionin murheet, ja mitä on tullut Jerusalemin osaksi. Minä kutsun seireenejä mereltä, ja te lilithit, tulkaa erämaasta, ja te pedot ja lohikäärmeet metsistä, nouskaa ja vyöttäkää kupeenne valitukseen, liittykää kanssani surulauluihin, ja valittakaa kanssani. Te maanviljelijät, älkää enää kylväkö, ja oi maa, mitä varten annat satosi hedelmiä? Pidä itselläsi ravintosi suloisuudet. Ja sinä, viinipuu, miksi enää annat viiniäsi, sillä ei sitä enää uhrata Siionissa, eikä enää uhrata uudelleen ensihedelmiä. Ja te, oi taivaat, pidättäkää kasteenne, älkääkä avatko sateen varastoja! Ja sinä, oi aurinko, pidätä säteidesi valo, ja sinä, oi kuu, sammuta kaikki valosi, sillä miksi valon täytyisi enää nousta siellä, missä Siionin valo on pimentynyt? Ja te, te sulhaset, älkää astuko sisään, älköönkä morsiamet kaunistako itseään kukkaköynnöksillä! Ja te, naiset, älkää rukoilko, että kantaisitte. Sillä hedelmättömät iloitsevat yli kaiken, ja ne, joilla ei ole poikia, riemuitsevat, ja ne, joilla on poikia, heillä tulee olemaan ahdistus. Sillä miksi heidän tulisi kantaa tuskassa, vain haudatakseen surussa? Tai jälleen, miksi ihmisellä tulisi olla poikia? Tai miksi heidän sukunsa siementä täytyisi enää nimetä, kun tämä äiti on hävitetty ja hänen poikansa viety vankeuteen? Tästä ajasta eteenpäin, älkää puhuko kauneudesta, älkääkä keskustelko ihanuudesta. Lisäksi, te papit, ottakaa pyhäkön avaimet ja heittäkää ne taivaan korkeuteen ja antakaa ne Herralle, ja sanokaa: ’Vartioi huonettasi itse, sillä katso, meidät on havaittu vääriksi vartijoiksi’. Ja te, te neitsyet, jotka kudotte hienoa kangasta ja silkkiä Oofirin kullalla, kiirehtikää näiden kaikkien kanssa ja heittäkää ne tuleen, että se kantaisi ne Hänelle, joka teki ne, ja liekki lähettäisi ne Hänen luokseen, joka loi ne, ettei vihollinen saisi niitä omaisuudekseen."
11. Lisäksi minä, Baaruk, sanon tämän sinua vastaan, Babylon: "Jos sinä olit menestynyt, ja Siion eli loistossaan, vielä tulee se suru, mikä meille on ollut suuri, niin että olet yhtäläinen Siionille. Mutta nyt, katso, suru on ääretön, ja valitus mittamaton, sillä katso, sinä olet menestynyt ja Siion hävitetty. Kuka tuomitsee näitä asioita? Tai kenelle me valitamme siitä, mitä on tapahtunut meille? Oi Herra, kuinka olet sallinut sen? Isämme menivät lepoon ilman surua, ja katso, vanhurskaat nukkuvat maassa rauhassa, sillä he eivät tienneet tästä ahdistuksesta, eivätkä he olleet kuulleet siitä, mikä on meille tapahtunut. Olisipa sinulla korvat, oi maa, ja olisipa sinulla sydän, oi tomu, että te menisitte ja julistaisitte tuonelassa, ja sanoisitte kuolleille: ’Te olette enemmän siunattuja kuin me, jotka elämme’.
12. Mutta minä sanon tämän niin kuin ajattelen. Ja minä puhun sinua vastaan, oi maa, joka menestyt! Keskipäivä ei ikuisesti polta, eivätkä auringon säteet valaise jatkuvasti! Älä odota ja toivo, että sinä olet ikuisesti menestyvä ja riemuitseva! Äläkä ole suuresti korotettu ja kerskaileva! Sillä varmasti, omalla ajallaan, taivaallinen viha herää sinua vastaan, joka nyt on pitkämielisyydessä pidätetty kuin ohjaksilla." Ja kun minä olin sanonut nämä asiat, minä paastosin seitsemän päivää.
13. Ja tapahtui näiden asioiden jälkeen, että minä, Baaruk, seisoin Siionin vuorella, ja katso, ääni tuli korkeudesta ja sanoi minulle: "Seiso jaloillasi, Baaruk, ja kuule mahtavan Jumalan sana. Koska olet järkyttynyt siitä, mitä on tapahtunut Siionille, siksi sinut tullaan varmasti varjelemaan aikojen täyttymykseen, että olisit todistuksena. Niin, että jos milloinkaan nuo menestyvät kaupungit sanovat: ’Miksi on mahtava Jumala tuonut yllemme tämän ahdistuksen?’, sano sinä heille, sinä ja ne, jotka ovat kaltaisiasi, jotka ovat nähneet tämän pahan: ’Tämä on se paha ja ahdistus, joka on tulossa yllenne, ja teidän kansanne ylle säädetyllä ajallaan, että kansakunnat olisivat täysin lyötyjä.’ Ja sitten he ovat ahdistuksessa. Ja jos he sanovat tuohon aikaan: ’Kuinka pitkäksi aikaa?’ Sano heille: ’Te, jotka olette juoneet suodatettua viiniä, juokaa myös sen pohjasakat, sen Ylhäisen tuomio, joka ei kunnioita henkilöitä.’ Tämän tähden Hänellä ei aikaisemmin ollut armoa omia poikiaan kohtaan, vaan saattoi heitä murheellisiksi kuin vihollisiaan, koska he tekivät syntiä, siksi heitä sitten rangaistiin, että heidät pyhitettäisiin. Mutta nyt, te kansat ja kansakunnat, te olette syyllisiä, koska te olette aina tallanneet maan alas, ja käyttäneet väärin luomakuntaa. Sillä minä olen aina auttanut teitä, ja te olette aina olleet kiittämättömiä avusta."
14. Ja minä vastasin ja sanoin: "Katso, Sinä olet näyttänyt minulle aikojen järjestyksen, ja sen, mitä tulee olemaan näiden asioiden jälkeen, ja Sinä olet sanonut minulle, että se kosto, josta Sinä olet puhunut, tulee kansakuntien ylle. Ja nyt minä tiedän, että niitä, jotka ovat tehneet syntiä, on monia, ja he ovat eläneet menestyksessä, ja lähteneet maailmasta, mutta että harvat kansakunnat ovat jäljellä noina aikoina, joille nuo sanat tullaan sanomaan, jotka Sinä sanoit. Sillä mitä hyötyä on tästä, tai mitä pahaa, pahempaa kuin mitä olemme nähneet meille tapahtuneen, mitä meidän odotetaan näkevän? Mutta jälleen minä puhun läsnäolossasi: Mitä he ovat hyötyneet, joilla on ollut viisaus Sinun edessäsi, eivätkä ole kulkeneet turhuudessa niin kuin loput kansakunnat, eivätkä ole sanoneet kuolleille: ’Anna meille elämä’, vaan ovat aina pelänneet Sinua, eivätkä ole jättäneet Sinun teitäsi? Ja katso, heidät on kannettu pois, eikä Sinulla ole heidän tähtensä armoa Siionille. Ja jos toiset tekivät pahaa, se oli Siionin ansiota, että niiden tekojen tähden, jotka tekivät hyviä tekoja, hänelle annettaisiin anteeksi, eikä se olisi hukutettu niiden tekojen tähden, jotka tekivät vääryyttä. Mutta kuka, oi Herra, minun Herrani, ymmärtää Sinun tuomiosi, tai kuka etsii Sinun tiesi syvällisyyksiä? Tai kuka ajattelee Sinun polkusi leveyttä? Tai kuka kykenee ajattelemaan sinun vertaansa vailla olevaa ajatustasi? Tai kuka niistä, jotka ovat syntyneet, on ikinä löytänyt Sinun viisautesi alkua tai loppua? Sillä meidät on kaikki tehty olemaan kuin henkäys. Sillä niin kuin henkäys kohoaa vasten tahtoaan ja jälleen kuolee, niin on myös ihmisten luonnon kanssa, jotka lähtevät, ei oman tahtonsa mukaan, eivätkä tiedä, mitä heille tapahtuu lopussa. Sillä vanhurskaat oikein toivovat loppua, ja ilman pelkoa lähtevät tästä asuinpaikasta, koska heillä on Sinun kanssasi varasto tekoja, varjeltuna aarrekammioissa. Myös tämän tähden nämä jättävät tämän maailman ilman pelkoa, ja luottaen ilolla he toivovat saavansa sen maailman, jonka Sinä olet luvannut heille. Mutta mitä tulee meihin – Voi meitä, joita myös kohdellaan nyt häpeällisesti, ja tähän aikaan odotamme vain pahaa. Mutta Sinä tiedät tarkalleen, mitä Sinä olet tehnyt palvelijoidesi avulla, sillä me emme kykene ymmärtämään sitä, mikä on hyvää, niin kuin Sinä olet, Luojamme. Mutta taas minä puhun läsnäolossasi, oi Herra, minun Herrani. Kun menneisyydessä ei ollut maailmaa asukkaineen, Sinä suunnittelit ja puhuit sanalla, ja sen seurauksena luomakunnan teot seisoivat edessäsi. Ja Sinä sanoit, että haluaisit tehdä maailmaasi ihmisen, Sinun tekojesi johtajaksi, että tulisi tunnetuksi, että hänet oli selvästi tehty maailman tähden, mutta maailma hänen tähtensä. Ja nyt minä ymmärrän, että mitä tulee maailmaan, joka tehtiin meidän tähtemme, katso, se odottaa, mutta me, joiden tähden se oli tehty, lähdemme."
15. Ja Herra vastasi ja sanoi minulle: "Sinä olet oikein järkyttynyt ihmisen lähtöön liittyen, mutta et ole tuominnut hyvin liittyen niihin pahuuksiin, jotka tapahtuvat niille, jotka tekevät syntiä. Ja mitä tulee siihen, mitä olet sanonut, että vanhurskaat kannetaan pois ja jumalattomat menestyvät, ja mitä tulee siihen, mitä olet sanonut ’ihminen ei tiedä tuomiotasi’ – Näiden tähden, kuuntele, ja minä puhun sinulle, ja kuule, ja minä laitan sinut kuulemaan minun sanojani. Ei ihminen ole voinut oikein ymmärtää minun tuomiotani, ellei hän ole hyväksynyt lakia, ja ellen minä ole opastanut häntä ymmärryksessä. Mutta nyt, koska hän rikkoo tietoisesti, juuri tällä pohjalla, että hän tietää, häntä tullaan kiduttamaan. Ja mitä tulee siihen, mitä sanoit koskettaen vanhurskaita, että heidän tähtensä on tämä maailma tullut, niin jälleen myös tuo maailma, mikä on tulossa, tulee heidän tähtensä. Sillä tämä maailma on heille kamppailu ja raatamista paljolla murheella, ja sen mukaan tuo, mikä on tulossa, on heille kruunu suurella kunnialla."
16. Ja minä vastasin ja sanoin: "Oi Herra, minun Herrani, katso, tämän ajan vuodet ovat harvat ja pahat, ja kuka kykenee vähäisellä ajallaan saavuttamaan tuon, mikä on mittaamaton?"
17. Ja Herra vastasi ja sanoi minulle: "Korkeimman kanssa huomioon ei oteta paljoa aikaa tai harvoja vuosia. Sillä mitä se hyödytti Adamia, että hän eli 930 vuotta ja rikkoi sitä, mitä hänelle oli käsketty? Siksi sen ajan paljous, jonka hän eli, ei hyödyttänyt häntä, vaan toi kuoleman ja leikkasi vuodet pois niiltä, jotka syntyivät hänestä. Tai missä Mooses kärsi vähemmän, kun hän eli vain 120 vuotta, ja sen mukaan kuin hän oli alamainen Hänelle, joka muotoili hänet, toi lain Jaakobin siemenelle, ja valaisi lampun Israelin kansakunnalle?"
18. Ja minä vastasin ja sanoin: "Hän, joka valaisi, on ottanut valosta, ja on vain harvoja, jotka ovat seuranneet hänen esimerkkiään. Mutta ne monet, joita hän on valaissut, ovat ottaneet Adamin pimeydestä, eivätkä ole iloinneet lampun valossa."
19. Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Sitä varten tuohon aikaan hän osoitti heitä varten liiton ja sanoi: ’Katso, minä olen asettanut eteenne elämän ja kuoleman’, ja hän kutsui taivaan ja maan todistamaan heitä vastaan. Sillä hän tiesi, että hänen aikansa oli vain lyhyt, mutta taivas ja maa kestävät. Mutta hänen kuolemansa jälkeen he tekivät syntiä ja rikkoivat, vaikka he tiesivät, että heillä oli laki nuhtelemassa heitä, ja valo, jossa mikään ei voinut eksyä, myös taivaankappaleet, jotka todistavat, ja minä. Nyt liittyen kaikkeen, mitä on, se olen minä, joka tuomitsee, mutta älä mietiskele sielussasi näihin asioihin liittyen, äläkä tee itseäsi murheelliseksi niiden tähden, jotka ovat olleet. Sillä nyt on sen ajan loppu, jota tulisi miettiä, olipa se kaupankäynnin, tai menestyksen, tai häpeän, eikä sen alku. Koska jos ihminen menestyy aloituksissaan, ja häntä kohdellaan häpeällisesti hänen vanhalla iällään, hän unohtaa kaiken sen menestyksen jota hänellä oli. Ja taas, jos ihmistä kohdellaan häpeällisesti hänen aloituksissaan, ja lopussaan hän menestyy, ei hän enää muista pahaa kohteluaan. Ja jälleen kuuntele: Vaikka jokainen olisi menestynyt kaiken tuon ajan, kaiken sen ajan, siitä päivästä lähtien, jona kuolema julistettiin niitä vastaan, jotka rikkovat, ja lopussaan hän tuhoutui, turhuutta on kaikki ollut.
20. Siksi, katso, ne päivät tulevat, ja ne ajat kiirehtivät enemmän kuin entiset, ja vuodenajat kulkevat nopeammin kuin nuo, jotka ovat menneisyyttä, ja vuodet kuluvat nykyisiä nopeammin. Siksi minä olen nyt ottanut pois Siionin, että voisin nopeammin vierailla maailmassa ajallaan. Siksi nyt, pidä lujasti sydämessäsi kaikki, mitä minä käsken sinulle, ja sinetöi se mielesi syvyyksiin. Ja sitten minä näytän sinulle minun mahtavuuteni tuomion, ja minun tieni, jotka ovat etsimättömät. Mene siis, ja pyhitä itseäsi seitsemän päivää, äläkä syö leipää, äläkä juo, äläkä puhu kenellekään. Ja tule sen jälkeen tuohon paikkaan, ja minä paljastan itseni sinulle, ja puhun todellisia asioita kanssasi, ja annan sinulle käskyn liittyen aikojen järjestykseen, sillä ne ovat tulossa, eivätkä viivy."
21. Ja minä menin sieltä ja istuin Kidronin laaksossa maan luolassa, ja minä pyhitin sieluni siellä, ja minä en syönyt leipää, silti en ollut nälkäinen, ja minä en juonut vettä, silti en ollut janoinen, ja minä olin siellä seitsemänteen päivään saakka, niin kuin Hän oli minua käskenyt. Ja sen jälkeen minä tulin tuohon paikkaan, missä Hän oli puhunut minun kanssani. Ja tapahtui auringon laskiessa, että minun sieluni alkoi ajatella paljon, ja minä aloin puhua Korkeimman läsnäolossa ja sanoin: "Oi Sinä, joka olet tehnyt maan, kuule minua, joka olet asettanut perustuksen sanalla, ja olet tehnyt lujaksi taivaan korkeuden hengellä, joka olet kutsunut maailman alusta sen, mitä ei vielä ollut olemassa, ja ne tottelevat Sinua. Sinä olet käskenyt ilmaa nyökkäykselläsi, ja olet nähnyt nuo asiat, jotka tulevat olemaan, niin kuin ne asiat, joita Sinä teet. Sinä, joka hallitset suurella ajatuksella niitä sotajoukkoja, jotka seisovat edessäsi, myös lukemattomia pyhiä olentoja, jotka Sinä teit alussa, liekistä ja tulesta, jotka seisovat valtaistuimesi ympärillä, Sinä hallitset. Ainoastaan Sinulle kuuluu tämä, että Sinä tuot esiin, mitä ikinä Sinä tahdot. Kuka laittaa ja laskee sadepisarat satamaan maan päälle? Ja yksin Sinä tiedät aikojen täyttymyksen ennen kuin ne tulevat. Kunnioita minun rukoustani. Sillä yksin Sinä kykenet kannattelemaan kaikkia, jotka ovat, ja niitä, jotka ovat menneet pois, ja niitä, jotka ovat tulossa, niitä, jotka tekevät syntiä, ja niitä, jotka ovat vanhurskaita. Sinä yksin elät kuolemattomana ja otat selvää menneisyydestä ja tiedät ihmisten lukumäärän. Ja jos ajassa monet ovat tehneet syntiä, silti toiset, ei muutama, ovat olleet vanhurskaita. Sinä tiedät, minne sinä varjelet niiden lopun, jotka ovat tehneet syntiä, tai niiden täyttymyksen, jotka ovat olleet vanhurskaita. Sillä jos olisi ainoastaan tämä elämä, mikä kuuluu kaikille ihmisille, ei mikään olisi tätä katkerampaa, sillä mitä hyötyä on voimasta, joka muuttuu sairaudeksi, tai ruuan täyteydestä, joka muuttuu nälänhädäksi, tai kauneudesta, joka muuttuu rumuudeksi. Sillä ihmisen luonto on aina muuttumassa. Sillä mitä me olimme aikaisemmin, me emme nyt enää ole, ja mitä me olemme nyt, emme me tällaisiksi jää. Sillä jos loppua ei olisi valmistettu kaikkia varten, turhuutta olisi ollut heidän alkunsa. Mutta liittyen kaikkeen, mikä tulee Sinulta, kerro Sinä minulle, ja liittyen kaikkeen, mitä kysyn Sinulta, valaise Sinä minua. Kuinka kauan tuo, mikä on turmeltuvaa, on jäljellä, ja kuinka kauan menestyy kuolevaisten aika, ja mihin aikaan saakka nuo, jotka rikkovat maailmassa, saastuttavat paljolla pahuudella? Käske siis armossasi ja täytä kaikki se, mitä Sinä sanoit tuovasi, että Sinun mahtavuutesi tulisi tunnetuksi niille, jotka luulevat, että kärsivällisyytesi on heikkoutta. Ja näytä noille, jotka eivät tiedä, että kaikki, mitä on tapahtunut meille ja meidän kaupungillemme tähän saakka, on ollut Sinun voimasi kärsivällisyyden mukaista, koska Sinun nimesi tähden Sinä olet kutsunut meitä rakkaaksi kansaksi. Tuo siis kuolevaisuudelle loppu tästä lähtien. Ja nuhtele sen mukaan kuoleman enkeliä, ja ilmestyköön Sinun kunniasi, ja tulkoon Sinun kauneutesi tunnetuksi, ja olkoon tuonela sinetöity niin, että tästä ajasta lähtien se ei ottaisi vastaan kuolleita, ja palauttakoot sielujen aarrekammiot ne, jotka on niihin suljettu. Sillä on ollut monia vuosia niin kuin nuo, jotka ovat hävitettyjä Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin päivistä, ja kaikkien niiden, jotka ovat heidän kaltaisiaan, jotka nukkuvat maassa, joiden tähden Sinä sanoit, että Sinä olet luonut maailman. Ja näytä nyt nopeasti Sinun kunniasi, äläkä viivyttele, mitä Sinä olet luvannut." Ja kun minä olin saanut loppuun tämän rukouksen sanat, minä olin suuresti heikentynyt.
22. Ja tapahtui näiden asioiden jälkeen, että katso, taivaat avautuivat, ja minä näin, ja voima annettiin minulle, ja ääni kuului korkeudesta, ja se sanoi minulle: "Baaruk, Baaruk, miksi olet murheellinen? Hän, joka matkustaa tietä, mutta ei pääse sitä loppuun, tai joka lähtee merelle, mutta ei saavu satamaan, voiko häntä lohduttaa? Tai hän, joka lupaa antaa lahjan toiselle, mutta ei tee sitä, eikö se ole varkaus? Tai hän, joka kylvää maata, mutta ei korjaa sen hedelmiä ajallaan, eikö hän menetä kaiken? Tai hän, joka istuttaa kasvin, kunnes se kasvaa sille sopivalla ajalla, eikö hän, joka istutti sen, odota saavansa hedelmää siitä? Tai hän, joka rakentaa talon, jos hän ei tee siihen kattoa, eikä tee sitä valmiiksi, voiko sitä sanoa taloksi? Kerro se minulle ensin."
23. Ja minä vastasin ja sanoin: "Ei niin, oi Herra, minun Herrani." Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Miksi sitten olet murheellinen siitä, mitä et tiedä, ja miksi olet kipeä keventämään asioita, joissa olet välinpitämätön? Sillä niin kuin sinä et ole unohtanut sitä kansaa, joka on nyt, ja niitä, jotka ovat menneet pois, niin minä muistan niitä, jotka on osoitettu tuleviksi. Sillä kun Adam teki syntiä, ja kuolema osoitettiin niitä vastaan, jota syntyvät, silloin laskettiin niiden lukumäärä, jotka syntyisivät, ja tuota lukumäärää varten valmistettiin paikka, jossa elävät voivat elää ja kuolleita voidaan vartioida. Ennen kuin siis noiden edellä mainittujen lukumäärä on täysi, luotu ei elä uudelleen, sillä minun henkeni on elämän luoja, ja tuonela ottaa vastaan kuolleet. Ja jälleen sinun on annettu kuulla, mitä asioita on tulossa näiden aikojen jälkeen. Sillä todella, minun vapautukseni lähestyy, eikä ole niin kaukana kuin aikaisemmin.
24. Sillä katso, ne päivät tulevat, ja ne kirjat avataan, joihin on kirjoitettu kaikkien niiden synnit, jotka ovat tehneet syntiä, ja taas myös ne aarrevarastot, joihin kaikkien niiden vanhurskaus, jotka ovat olleet vanhurskaita luomakunnassa, on koottu. Sillä tulee tapahtumaan tuohon aikaan, että sinä tulet näkemään – ja ne monet, jotka ovat kanssasi – Korkeimman kärsivällisyyden, mikä on ollut läpi kaikkien sukupolvien, joka on ollut kärsivällinen kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat syntyneet, synnin tekijöitä ja vanhurskaita kohtaan." Ja minä vastasin ja sanoin: "Mutta katso, oi Herra, ei kukaan tiedä noiden asioiden lukumäärää, jotka ovat menneet, eikä niiden, jotka ovat vielä tulossa. Sillä minä kyllä tiedän sen, mitä meille on tapahtunut, mutta mitä tulee tapahtumaan vihollisillemme, minä en tiedä, ja milloin Sinä vierailet tekojesi luona."
25. Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Myös sinut varjellaan siihen aikaan saakka, kunnes Korkein tekee tuon merkin maan asukkaiden puolesta, päivien lopulla. Tämä siis tulee olemaan se merkki. Kun turtuneisuus tarttuu maan asukkaisiin, ja he lankeavat moniin ahdistuksiin, ja taas, kun he lankeavat suuriin kidutuksiin. Ja tulee tapahtumaan, että kun he sanovat ajatuksissaan paljon ahdistuksensa tähden: ’Korkein ei enää muista maata’, niin, silloin tulee tapahtumaan, kun he hylkäävät toivon, että se aika herää silloin."
26. Ja minä vastasin ja sanoin: "Jatkuuko tuo tuleva ahdistus kauan aikaa, ja syleileekö se välttämättömyys monia vuosia?" 27. Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Tuo aika on jaettu kahteentoista osaan, ja jokainen niistä on varattu sille, mikä sitä varten on osoitettu. Ensimmäisessä osassa on levottomuuksien alku. Ja toisessa osassa suurien tappamiset. Ja kolmannessa monien kaatuminen kuoleman kautta. Ja neljännessä lähetetään miekka. Ja viidennessä nälänhätä ja sateen pidätys. Ja kuudennessa osassa maanjäristyksiä ja kauhua. (seitsemäs puuttuu!) Ja kahdeksannessa suuri joukko henkien ja petojen hyökkäyksiä. Ja yhdeksännessä osassa tulen lankeaminen. Ja kymmenennessä osassa ryöstöä ja paljon sortoa, ja yhdennessätoista osassa pahuutta ja siveettömyyttä. Ja kahdennessatoista osassa sekaannus, noiden kaikkien aikaisemmin sanottujen yhdistymisestä. Sillä nämä osat tuosta ajasta on varattu, ja ovat sekoittuneet toisiinsa, ja palvelevat toinen toistaan. Sillä jotkut tulevat jättämään pois jotain omaansa, ja saavat sen sijaan toisilta, ja jotkut viimeistelevät omansa ja toistensa, niin että ne eivät ymmärtäisi, jotka ovat maan päällä noina päivinä, että tämä on aikojen täyttymys.
28. Kuitenkin, kuka ikinä ymmärtää, on silloin viisas. Sillä mitta ja tuon ajan laskeminen ovat kaksi osaa viikossa seitsemästä viikosta." Ja minä vastasin ja sanoin: "On hyvä ihmiselle tulla ja katsoa, mutta on parempi, ettei hän tulisi, ettei hän lankeaisi. Mutta minä sanon myös tämän: Hän, joka on turmeltumaton, halveksiiko hän niitä asioita, jotka ovat turmeltuvia, ja mitä ikinä tapahtuu noiden asioiden tapauksessa, jotka ovat turmeltuvia, niin että hän katsoisi vain niihin asioihin, jotka eivät ole turmeltuvia? Mutta jos, oi Herra, ne asiat varmasti tulevat tapahtumaan, joista Sinä olet minulle ennalta kertonut, niin näytä Sinä minulle myös tämä, jos siis olen saanut armon silmissäsi. Onko se yhdessä paikassa vai yhdessä maan osista, että nuo asiat tulevat tapahtumaan, vai tuleeko koko maa kokemaan ne?"
29. Hän vastasi ja sanoi minulle: "Mitä ikinä silloin tulee tapahtumaan, tapahtuu koko maalle, siksi kaikki, jotka elävät, tulevat kokemaan ne. Sillä tuohon aikaan minä suojelen ainoastaan niitä, jotka löytyvät tuona samana päivänä tästä maasta. Ja tapahtuu, kun kaikki on täytetty, minkä oli tapahduttava noissa osissa, että Messias alkaa silloin paljastua. Ja Behemoth paljastetaan paikaltaan ja Leviathan kohoaa merestä, nuo kaksi suurta hirviötä, jotka minä loin luomisen viidentenä päivänä, ja joita säilytetään tuohon aikaan saakka, ja sitten ne ovat ruuaksi kaikille niille, jotka ovat jäljellä. Myös maa tuottaa hedelmiään kymmentuhatkertaisesti, ja viinipuissa on tuhansia oksia, ja jokainen oksa tuottaa tuhat terttua, ja jokainen terttu tuottaa tuhat rypälettä, ja jokainen rypäle tuottaa korillisen viiniä. Ja ne, jotka ovat olleet nälkäisiä, tulevat iloitsemaan, lisäksi he tulevat näkemään ihmeitä joka päivä. Sillä tuulet tulevat lähtemään edestäni, tuomaan joka aamu tuoksuvien hedelmien aromin, ja lähellä tuota päivää pilvet pudottavat terveyden kastetta. Ja tulee tapahtumaan tuona samana päivänä, että mannan aarrevarasto laskeutuu jälleen korkeudesta, ja siitä syödään noina vuosina, koska nämä ovat ne, jotka ovat tulleet ajan täyttymykseen.
30. Ja tulee tapahtumaan näiden asioiden jälkeen, kun Messiaan odotuksen aika on täyttynyt, että Hän palaa kunniassa. Silloin kaikki, jotka ovat nukahtaneet Hänen toivossaan, nousevat uudelleen. Ja tulee tapahtumaan tuohon aikaan, että ne aarrevarastot avataan, joihin on varjeltu vanhurskaiden sielujen lukumäärä, ja he tulevat esiin, ja sielujen joukko nähdään kokoontuneena yhteisellä ajatuksella, ja ensimmäiset iloitsevat, eivätkä viimeiset sure. Sillä he tietävät, että se aika on tullut, josta on sanottu, että se on aikojen täyttymys. Mutta pahojen sielut, kun ne katselevat kaikkia näitä asioita, heitetään silloin kauemmas pois. Sillä he tietävät, että heidän kidutuksensa on tullut ja heidän kadotuksensa on saapunut."
31. Ja tapahtui näiden asioiden jälkeen, että minä menin kansan luokse ja sanoin heille: "Kootkaa luokseni kaikki vanhimpanne, ja minä puhun sanoja heille." Ja he kaikki kokoontuivat Kidronin laaksoon. Ja minä vastasin ja sanoin heille: "Kuule, oi Israel, ja minä puhun sinulle, ja kallista korvasi, oi Jaakobin siemen, ja minä opastan sinua. Älä unohda Siionia, vaan pidä muistissa Jerusalemin ahdinko. Sillä katso, ne päivät tulevat, kun kaikki, mitä on, tulee turmelluksen uhriksi, ja on, niin kuin sitä ei olisi ollutkaan.
32. Mutta mitä teihin tulee, jos te valmistatte sydämenne, kylvääksenne niihin lain hedelmiä, se suojelee teitä tuohon aikaan, jolloin Korkein järisyttää koko luomakuntaa. Sillä vähän ajan kuluttua Siionin rakennus järisee, että se rakennettaisiin uudestaan. Mutta tuo rakennus ei jää jäljelle, vaan ajan kuluttua se jälleen revitään juurineen pois, ja se jää hävitetyksi aikaan saakka, ja sen jälkeen se uudistetaan kunniassa, ja se tulee täydelliseksi ikuisiksi ajoiksi. Siksi meidän ei tule ahdistua niin paljon siitä pahasta, joka on nyt tullut, kuin siitä, mikä on vielä tulossa. Sillä tulee olemaan suurempi koetus kuin nämä kaksi ahdistusta, kun Korkein uudistaa luomakuntansa. Ja nyt, älkää lähestykö minua muutamaan päivään, älkääkä etsikö minua, ennen kuin minä tulen luoksenne." Ja tapahtui, kun minä olin puhunut heille kaikki nämä sanat, että minä, Baaruk, menin omaa tietäni, ja kun kansa näki minun eristäytyvän, he kohottivat äänensä ja valittivat ja sanoivat: "Minne sinä lähdet luotamme, Baaruk, ja hylkäät meidät kuin isä, joka hylkää orvot lapsensa, ja lähtee heidän luotaan?
33. Ovatko nämä niitä käskyjä, jotka seuralaisesi, profeetta Jeremia, käski sinulle, ja sanoi sinulle: ’Katso tätä kansaa, kun minä menen, ja teen valmiiksi loput veljistä Babylonissa, joita vastaan on lähtenyt tuomio, että heidät johdatettaisiin vankeuteen?’ Ja nyt, jos myös sinä hylkäät meidät, meidän kaikkien olisi hyvä kuolla ennen sinua, ja sitten vetäytyisit luotamme."
34. Ja minä vastasin ja sanoin kansalle: "Olkoon se minusta kaukana, että hylkäisin teidät, tai vetäytyisin luotanne, vaan minä menen ainoastaan pyhistä pyhimpään tiedustelemaan Korkeimmalta liittyen teihin ja liittyen Siioniin, jos jollain tavalla saisin lisää valaistusta, ja näiden jälkeen minä palaan teidän luoksenne."
35. Ja minä, Baaruk, menin siihen pyhään paikkaan, ja istui raunioilla ja itkin ja sanoin: "Voi, minun silmäni ovat lähteitä, ja minun silmäluomeni kyynelten putous. Sillä kuinka kauan minun täytyy valittaa Siionin puolesta, ja kuinka kauan suren Jerusalemia? Koska tuossa paikassa, jossa nyt makaan lyötynä, ennen ylipappi uhrasi uhreja, ja asetti sinne tuoksuvan suitsukkeen. Mutta nyt ylistyksemme on tehty tomuksi, ja sielujemme tahto hiekaksi."
36. Ja kun minä olin sanonut nämä asiat, minä nukahdin siellä, ja minä näin näyn yöllä. Ja katso, metsä, puita istutettuina tasangolle, ja ylhäiset ja jylhät kalliovuoret ympäröivät sitä, ja tuo metsä valtasi paljon tilaa. Ja katso, sitä vastaan nousi viinipuu, ja sen alta lähti lähde, rauhallisesti. Nyt tuo lähde tuli metsän luokse, ja sekoittui suuriksi aalloiksi, ja nuo aallot peittivät alleen tuon metsän, ja äkkiä ne repivät juuriltaan suurimman osan tuosta metsästä, ja kaatoivat kaikki ne vuoret, jotka olivat sen ympärillä. Ja tuon metsän koko alkoi pienentyä, ja vuorten huiput madaltuivat, ja tuo lähde vallitsi suuresti, niin että se ei jättänyt tuosta suuresta metsästä jäljelle mitään muuta kuin yhden setrin. Kun se oli myös heittänyt alas sen, ja oli tuhonnut ja repinyt juuriltaan suurimman osan tuota metsää, niin, ettei siitä ollut mitään jäljellä, eikä sen paikkaa voinut tunnistaa, silloin tuo viinipuu alkoi tulla sen lähteen kanssa rauhassa ja suuressa tasapainossa, ja se tuli paikkaan, mikä ei ollut kaukana tuosta setristä, ja ne toivat sen setrin, joka oli heitetty siihen. Ja minä katselin, ja katso, tuo viinipuu avasi suunsa ja puhui, ja sanoi tuolle setrille: "Etkö sinä ole se setri, joka oli jäljellä pahuuden metsästä, ja jonka kautta pahuus jatkui, ja sitä tehtiin kaikki nuo vuodet, eikä hyvyyttä milloinkaan? Ja sinä jatkoit niiden voittamisia, mitkä eivät olleet sinun, ja sitä kohtaan, mikä oli sinun, et milloinkaan osoittanut sääliä, ja jatkoit valtasi laajentamista niidenkin yli, jotka olivat kaukana sinusta, ja ne, jotka lähestyivät sinua, sinä pidit lujasti kiinni pahuutesi teoissa, ja korotit itsesi aina, niin kuin sellainen, jota ei voisi repiä juurineen pois! Mutta nyt on aikasi mennyttä, ja hetkesi on tullut. Lähde siis sinäkin, oi setri, sen metsän mukaan, joka lähti edelläsi, ja tule tomuksi sen kanssa, ja sekoittukoot tuhkanne yhteen! Ja nyt, lepäile ahdistuksessa, ja lepää kidutuksessa, kunnes viimeinen hetkesi tulee, johon tulet vielä uudestaan, ja sinua kidutetaan vielä enemmän!"
37. Ja näiden asioiden jälkeen minä näin tuon setrin palavan ja viinipuun hohtavan itsessään ja kaikkialla ympärillään, ja sen tasangon täynnä kuihtumattomia kukkia. Ja minä heräsin ja nousin.
38. Ja minä rukoilin ja sanoin: "Oi Herra, minun Herrani, Sinä aina valaiset niitä, joita ymmärrys johdattaa. Sinun lakisi on elämä, ja Sinun viisautesi on oikea opas. Tee siis minulle tunnetuksi tämän näyn tulkinta. Sillä Sinä tiedät, että minun sieluni on aina kulkenut Sinun laissasi, ja nuoruuteni päivistä en ole eronnut Sinun viisaudestasi."
39. Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Baaruk, tämä on sen näyn tulkinta, jonka sinä olet nähnyt. Niin kuin olet nähnyt suuren metsän, jota ylhäiset ja jylhät vuoret ympäröivät, tämä on se sana. Katso, päivät tulevat, ja tämä valtakunta tuhotaan, mikä kerran tuhosi Siionin, ja se alistetaan sille, mikä tulee sen jälkeen. Lisäksi myös tuo tuhoutuu ajan kuluttua, ja toinen, kolmas nousee, ja myös se hallitsee aikansa, ja tuhoutuu. Ja näiden jälkeen nousee neljäs valtakunta, jonka voima tulee olemaan ankara ja paha, yli noiden, jotka olivat ennen sitä, ja se hallitsee monia aikoja, niin kuin metsät tuolla tasangolla, ja se pysyy lujana aikoja, ja korottaa itseään enemmän kuin Libanonin setrit. Ja sen kautta totuus piilotetaan, ja ne, jotka ovat pahuuden saastuttamia, pakenevat siihen, niin kuin pahat pedot pakenevat ja matelevat metsään. Ja tapahtuu, että kun sen täyttymyksen aika, kun sen on kaaduttava, on tullut, silloin minun Messiaani paljastetaan, joka on kuin se lähde ja se viinipuu, ja kun se paljastetaan, se repii juurineen pois sen sotajoukot. Ja koskettaen sitä, minkä olet nähnyt, ylhäistä setriä, joka jäi jäljelle tuosta metsästä, ja sitä totuutta, jonka se viinipuu puhui noilla sanoilla, jotka kuulit, tämä on se sana:
40. Tuon ajan viimeinen johtaja jätetään eloon, kun hänen sotajoukkojensa paljous laitetaan miekkaan, ja hänet sidotaan, ja hänet viedään Siionin vuorelle, ja minun Messiaani tuomitsee hänet kaikista hänen jumalattomuuksistaan, ja kokoaa ja asettaa hänen eteensä kaikki hänen sotajoukkojensa teot. Ja myöhemmin hän laittaa hänet kuolemaan, ja suojelee loppua minun kansastani, joka löytyy siitä paikasta, jonka minä olen valinnut. Ja hänen valtansa kestää ikuisesti, kunnes turmelluksen maailma on lopussa, ja kunnes aikaisemmin sanotut ajat ovat täyttyneet. Tämä on näkysi ja tämä on sen tulkinta."
41. Ja minä vastasin ja sanoin: "Keitä varten ja kuinka montaa varten nämä asiat tulevat olemaan? Tai kuka on arvollinen elämään tuohon aikaan? Sillä minä puhun edessäsi kaiken niin kuin ajattelen, ja minä kysyn Sinulta liittyen niihin asioihin, joita minä mietin. Sillä katso, minä näen monia Sinun kansastasi, jotka ovat vetäytyneet liitostasi, ja ovat heittäneet itseltään liittosi ikeen. Mutta taas toisia minä olen nähnyt, jotka ovat hylänneet turhuutensa ja paenneet suojaan Sinun siipiesi alle. Mitä siis heille tapahtuu? Tai kuinka viimeinen aika ottaa heidät vastaan? Tai ehkä näiden aika varmuudella punnitaan, ja niin kuin korsi taipuu, heidät tuomitaan sen mukaan?"
42. Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Myös nämä asiat minä näytän sinulle. Mitä tulee siihen, mitä sanoit, ’Kenelle nämä tulevat olemaan, ja kuinka monelle’, niille, jotka ovat uskoneet, tulee olemaan se hyvä, mikä on puhuttu aikaisemmin, ja niille, jotka halveksivat, tulee näiden asioiden vastakohta. Ja mitä tulee siihen, mitä sanoit liittyen niihin, jotka ovat lähestyneet, ja niihin, jotka ovat vetäytyneet, tämä on se sana. Mitä tulee niihin, jotka ennen olivat alamaisia, ja myöhemmin vetäytyivät, ja sekoittivat itsensä sekoittuneiden kansojen siemeneen, näiden aika oli aikaisempi, ja laskettiin kuin joku korotettu. Ja mitä tulee niihin, jotka eivät ennen tienneet, mutta myöhemmin tunsivat elämän, ja sekoittuivat sen kansan siemeneen, joka oli erottanut itsensä muista kansoista, näiden aika on myöhempi, ja se lasketaan kuin joku korotettu. Ja aika seuraa aikaa ja vuodenaika vuodenaikaa, ja yksi ottaa vastaan toiselta, ja sitten, täyttymystä silmällä pitäen, kaikkea verrataan aikojen mittaan ja vuodenaikojen tuntien mittaan. Sillä turmellus ottaa ne, jotka kuuluvat sille, ja elämä ne, jotka kuuluvat sille. Ja tomua kutsutaan, ja sille sanotaan: ’Anna takaisin se, mikä ei ole sinun, ja nosta ylös kaikki, joita olet pitänyt aikaansa saakka!’
43. Mutta sinä, Baaruk, suuntaa sydämesi siihen, mitä sinulle on sanottu, ja ymmärrä ne asiat, mitkä sinulle on näytetty, sillä sinua varten on monia ikuisia lohdutuksia. Sillä sinä lähdet tästä paikasta, ja sinä katoat niistä maakunnista, jotka sinä nyt näet, ja sinä unohdat kaiken sen, mikä on turmeltuvaa, etkä enää muistele niitä asioita, joita tapahtuu kuolevaisten keskuudessa. Mene siis ja käske kansaasi, ja tule tähän paikkaan, ja sen jälkeen paastoa seitsemän päivää, ja sitten minä tulen ja puhun sinun kanssasi."
44. Ja minä, Baaruk, lähdin sieltä, ja tulin kansani luokse, ja kutsuin esikoispoikaani ja ystäviäni ja seitsemää kansan vanhinta ja sanoin heille: "Katso, minä menen isieni luokse kaiken maan tavan mukaan. Mutta älkää te vetäytykö lain tieltä, vaan vartioikaa ja nuhdelkaa kansaa, joka jää jäljelle, etteivät he vetäytyisi Korkeimman käskyistä, sillä te näette, että Hän, jota me palvelemme, on oikeamielinen, ja Luojamme ei ole henkilöiden kunnioittaja. Ja nähkää, mitä on tapahtunut Siionille, ja mitä on tapahtunut Jerusalemille. Sillä Korkeimman tuomio tehdään sen kautta tunnetuksi, ja hänen tiensä, jotka, vaikka selvittäen menneisyydestä, ovat oikeat. Sillä jos te kestätte ja pysytte lujina Hänen pelossaan, ettekä unohda Hänen lakiaan, ajat muuttuvat teille hyviksi, ja te tulette näkemään Siionin lohdutuksen. Sillä kaikki, mitä on nyt, ei ole mitään, mutta se, mikä tulee olemaan, on hyvin suurta. Sillä kaikki, mikä on turmeltuvaa, tulee katoamaan, ja kaikki, mikä kuolee, tulee lähtemään, ja kaikki nykyinen aika tulee olemaan unohdettu, eikä ole mitään muistoa nykyisestä ajasta, joka on pahojen saastuttama. Sillä se, mikä juoksee nyt, juoksee turhuuteen, ja se, mikä menestyy, kaatuu nopeasti ja tulee nöyryytetyksi. Sillä se, mikä on tuleva, tulee olemaan halun kohde, ja tuohon, mikä tulee myöhemmin, me tulemme toivomaan, sillä se on aika, joka ei katoa, ja se hetki tulee, joka pysyy ikuisesti. Ja uusi maailma tulee, joka ei käännä turmelukseen niitä, jotka lähtevät sen siunaukseen, eikä armahda niitä, jotka lähtevät kidutukseen, eikä johdata kadotukseen niitä, jotka elävät siinä. Sillä nämä ovat niitä, jotka tulevat perimään tuon ajan, josta on puhuttu, ja heidän on sen luvatun ajan perintöosa. Nämä ovat niitä, jotka ovat hankkineet itselleen viisauden aarrekammiot, ja heiltä löytyvät ymmärryksen varastot, ja armosta he eivät ole vetäytyneet, ja lain totuutta he ovat varjelleet. Sillä heille annetaan se tuleva maailma, mutta muiden, joita on paljon, elinpaikka tulee olemaan tulessa.
45. Opastakaa te siis kansaa, niin paljon kuin kykenette, sillä tuo työ on meidän. Sillä jos te opetatte heitä, te teette heitä eläviksi."
46. Ja minun poikani ja kansan vanhimmat vastasivat ja sanoivat minulle: "Onko Korkein nöyryyttänyt meitä sellaiselle asteelle, että ottaa sinut luotamme nopeasti? Ja todella, me tulemme olemaan pimeydessä, eikä ole valoa sille kansalle, joka on jäljellä. Sillä mistä me etsimme enää lakia, tai kuka erottelee meille kuoleman ja elämän välillä?" Ja minä sanoin heille: "Korkeimman valtaistuinta minä en voi vastustaa. Kuitenkin, ei Israelista puutu viisasta miestä, eikä Jaakobin heimosta lain poikaa. Vaan ainoastaan valmistakaa te teidän sydämenne, että tottelisitte lakia, ja olisitte alamaisia niille, jotka pelossa ovat viisaita ja ymmärtäväisiä, ja valmistakaa sielunne niin, että ette eroaisi heistä. Sillä jos te teette näitä asioita, ne hyvät sanomat tulevat teidän yllenne, joista minä kerroin teille aikaisemmin, ettekä te lankea kidutukseen, josta todistin teille aikaisemmin." Mutta liittyen siihen sanaan, että minua oltiin ottamassa, minä en sanonut heille tai pojalleni.
47. Ja kun minä olin mennyt eteenpäin, ja päästänyt heidät menemään, minä menin sieltä ja sanoin heille: "Katso, minä menen Hebroniin, sillä sinne Korkein on lähettänyt minut." Ja minä tulin tuolle paikalle, missä se sana oli puhuttu minulle, ja minä istuin sinne ja paastosin seitsemän päivää.
48. Ja tapahtui seitsemännen päivän jälkeen, että minä rukoilin Korkeimman edessä ja sanoin: "Oi minun Herrani, Sinä kutsut aikojen odotukset, ja ne seisovat Sinun edessäsi. Sinä laitat aikojen voiman katoamaan, eivätkä ne vastusta Sinua. Sinä järjestit vuodenaikojen järjestyksen, ja ne tottelevat Sinua. Sinä yksin tiedät sukupolvien keston, ja Sinä paljastat salaisuutesi monille. Sinä teet tunnetuksi tulen lukuisuuden ja Sinä punnitset tuulen keveyden. Sinä tutkit korkeuksien rajat, ja Sinä käyt kohta kohdalta läpi pimeyden syvyydet. Sinä välität siitä lukumäärästä, joka katoaa, että he olisivat varjeltuja, ja Sinä valmistit olinpaikan niille, jotka tulevat olemaan. Sinä muistat alun, jonka Sinä olet tehnyt, ja sitä tulevaa tuhoa Sinä et unohda. Pelottavilla nyökkäyksillä ja kiivaudella Sinä käskit liekkejä, ja ne muuttuivat hengiksi, ja sanalla Sinä teit eläväksi sen, mitä ei ollut, ja mahtavalla voimalla Sinä pidit kiinni sitä, mikä ei ole vielä tullut. Sinä opastit luotuja Sinun ymmärtämisessäsi, ja Sinä teit taivaankappaleet viisaiksi palvelemaan säädöksiään. Lukemattomat armeijat seisovat Sinun edessäsi ja palvelevat määräyksiään hiljaa, Sinun nyökkäyksestäsi. Kuule palvelijaasi, ja kallista korvasi rukoukselleni. Sillä hetkessä me synnymme, ja hetkessä me palaamme. Mutta Sinulle hetket ovat aika, ja päivät kuin sukupolvia. Älä siis vihastu ihmiselle, sillä hän ei ole mitään, äläkä ota huomioon tekojamme, sillä mitä me olemme? Sillä katso, Sinun lahjasi kautta me tulemme maailmaan, emmekä me lähde omasta tahdostamme. Sillä emme me sanoneet vanhemmillemme: ’Siittäkää meidät’, emmekä me lähetä sanaa tuonelaan ja sano: ’Ota meidät vastaan’. Mikä siis on voimamme, että kantaisimme Sinun vihaasi, tai mitä me olemme, että kestäisimme Sinun tuomiosi? Suojele meitä sääleissäsi, ja armossasi auta meitä. Katso pienokaisia, jotka ovat Sinun alamaisiasi, ja pelasta kaikki, jotka lähestyvät Sinua, äläkä tuhoa kansamme toivoa, äläkä leikkaa lyhyeen apumme aikoja. Sillä tämä on se kansa, jonka Sinä olet valinnut, ja nämä ovat ne ihmiset, joille et löydä vertaista. Mutta minä nyt puhun edessäsi, ja sanon niin kuin sydämeni ajattelee. Sinuun me luotamme, sillä katso, lakisi on kanssamme, ja me tiedämme, että me emme horju niin kauan, kuin me pidämme Sinun asetuksesi. Kaikessa ajassa, kaikissa asioissa me olemme siunattuja tässä, että me emme ole sekoittuneet pakanoiden kanssa. Sillä me kaikki olemme yksi valittu kansa, joka sai yhden lain Yhdeltä, ja se laki, joka on keskuudessamme, avustaa meitä, ja se ylittämätön viisaus, mikä meissä on, auttaa meitä." Ja kun minä olin rukoillut ja sanonut nämä asiat, minä olin suuresti heikentynyt.
Ja Hän vastasi minulle, ja sanoi minulle: "Sinä olet rukoillut yksinkertaisesti, oi Baaruk, ja kaikki sinun sanasi on kuultu. Mutta minun tuomioni vaatii omaansa ja minun lakini vaatii oikeuksiaan. Sillä sanoistasi minä vastaan sinulle, ja rukouksestasi minä puhun sinulle. Sillä tämä on niin kuin seuraava: hän, joka on turmeltunut, häntä ei ole lainkaan, hän on sekä tehnyt pahuutta niin paljon, kuin hän voi mitään tehdä, eikä ole muistanut minun hyvyyttäni, eikä hyväksynyt minun kärsivällisyyttäni. Siksi sinut otetaan varmasti ylös, niin kuin minä aikaisemmin kerroin sinulle. Sillä tuo aika nousee, joka tuo murheen, sillä se tulee ja kulkee ohi nopealla kiivaudella, ja se on levoton suuttumuksen kuumuuden tullessa. Ja tapahtuu noina päivinä, että kaikki maan asukkaat ovat toisiaan vastaan, koska he eivät tiedä, että minun tuomioni on tullut lähelle. Sillä tuohon aikaan ei löydy montaa viisasta, ja älykkäitä on vain muutama, lisäksi ne, jotka tietävät, ovat kaikista eniten hiljaa. Ja tulee olemaan monia huhuja ja sanomia, ei muutamia, ja henkien tekoja tehdään selviksi, ja lupauksia, ei muutamia, luetellaan. Jotkut niistä todistetaan turhiksi ja osa niistä vahvistetaan. Ja kunnia tulee olemaan muuttunut häpeäksi, ja voima nöyryytetty halveksuntaan, ja rehellisyys tuhottu, ja kauneudesta tulee rumuutta. Ja monet sanovat monille tuohon aikaan: ’Minne se älykkyyden suuri joukko on piiloutunut, ja minne on viisauden suuri joukko itsensä vienyt?’ Ja kun he vielä miettivät näitä asioita, kateus nousee niissä, jotka eivät ole ajatelleet itsestään mitään, ja kärsimys tarttuu häneen, joka on rauhallinen, ja monia sekoitetaan vihassa vahingoittamaan monia, ja he nostattavat armeijoja vuodattamaan verta, ja lopussa he menehtyvät yhdessä niiden kanssa. Ja tapahtuu tuohon samaan aikaan, että aikojen vaihtuminen ilmestyy selvästi jokaiselle ihmiselle, koska kaikkina noina aikoina he saastuttivat itseään, ja he harjoittivat sortoa, ja kulkivat jokainen ihminen omissa teoissaan, eivätkä muistaneet Korkeimman lakia. Siksi tuli tulee kuluttamaan heidän ajatuksensa, ja heidän ohjastensa mietteet koetellaan liekissä, sillä Tuomari tulee, eikä viivy! Koska jokainen maan asukkaista tiesi, kun hän rikkoi, mutta minun lakiani he eivät tunteneet ylpeytensä tähden. Mutta silloin monet varmasti itkevät, niin, elävien puolesta, enemmän kuin kuolleiden puolesta."
Ja minä vastasin ja sanoin: "Oi Adam, mitä olet tehnyt kaikille niille, jotka ovat sinusta syntyneet? Ja mitä sanotaan ensimmäiselle Evalle, joka kuuli käärmettä? Sillä kaikki tämä väenpaljous on menossa turmelukseen, eikä niitä voi mitenkään laskea, jotka tuli kuluttaa. Mutta taas minä puhun Sinun läsnäolossasi. Sinä, oi Herra, minun Herrani, tiedät, mitä on luodussasi. Sillä Sinä aikoinaan käskit tomua tuottamaan Adamin, ja Sinä tiedät niiden lukumäärän, jotka ovat hänestä syntyneet, ja kuinka paljon he ovat tehneet syntiä edessäsi, he, jotka ovat olleet olemassa eivätkä ole tunnustaneet Sinua heidän Luojakseen. Ja mitä tulee kaikkiin näihin, heidän loppunsa todistaa heidät syylliseksi, ja Sinun lakisi, jonka he ovat rikkoneet, maksaa heille samalla mitalla takaisin Sinun päivänäsi." "Mutta nyt, jättäkäämme pahat, ja kysykäämme vanhurskaista. Ja minä kerron heidän siunauksensa, enkä ole hiljaa juhliessani heidän loistoaan, joka on heille varattu. Sillä varmasti, niin kuin hetkessä tässä ohimenevässä maailmassa, jossa te elätte, te olette kestäneet paljon raatamista, niin tuossa maailmassa, jossa ei ole loppua, te tulette saamaan suuren valon."
49. "Kuitenkin minä taas kysyn Sinulta, oi Korkein, niin, minä pyydän armoa Häneltä, joka teki kaiken. Missä muodossa ne elävät, jotka elävät Sinun päivänäsi? Tai kuinka heidän kirkkautensa jatkuu? Palaavatko he silloin tähän nykyiseen muotoon, ja pukeutuvatko näihin kahlehtiviin ruumiinjäseniin, jotka nyt ovat sekaantuneet pahuuksiin, ja joissa pahuudet tulevat täydellisiksi, vai muutatko Sinä nämä asiat, jotka ovat olleet tässä maailmassa, niin kuin myös tämän maailman?"
50. Ja Hän vastasi ja sanoi minulle: "Kuule, Baaruk, tämä sana, ja kirjoita sydämesi muistioon kaikki se, mitä opit. Sillä silloin maa varmasti palauttaa kuolleet, joita se nyt ottaa vastaan varjellakseen niitä. Se ei muuta niiden muotoa, vaan niin kuin se on ottanut vastaan, niin se tulee palauttamaan ne, ja niin kuin minä johdatin ne siihen, niin se myös nostaa ne. Sillä silloin on välttämätöntä näyttää eläville, että kuolleet ovat tulleet jälleen elämään, ja että ne, jotka olivat lähteneet, ovat palanneet. Ja tulee tapahtumaan, kun he ovat todella tunnistaneet ne, joita he nyt tuntevat, silloin tuomio alkaa, ja ne asiat tulevat, joista puhuttiin aikaisemmin.
51. Ja tulee tapahtumaan, kun tuo osoitettu päivä on mennyt, että silloin niiden ulkomuoto, jotka ovat tuomittuja, muuttuu jälkeenpäin, ja niiden kunnia, jotka on vanhurskautettu. Sillä niiden ulkomuoto, jotka nyt tekevät pahaa, tulee pahemmaksi kuin mitä se on, kun he tulevat kärsimään kidutuksen. Myös niiden kunnia, jotka on nyt vanhurskautettu minun laissani, joilla on ollut ymmärrys elämässään, ja jotka ovat istuttaneet sydämeensä viisauden juuren, silloin heidän kirkkauttaan ylistetään muutoksissa, ja heidän kasvojensa muoto muutetaan heidän kauneutensa valoksi, että he kykenisivät tottumaan ja ottamaan vastaan sen maailman, joka ei kuole, joka on heille luvattu. Sillä tätä yli kaiken nuo, jotka tulevat, valittavat silloin, että he hylkäsivät minun lakini ja sulkivat korvansa, että he eivät kuulisi viisautta tai ottaisi vastaan ymmärrystä. Kun he siis näkevät ne, joiden yli he ovat nyt korotettuja, mutta jotka silloin ovat heitä enemmän korotettuja ja ylistettyjä, he muuttuvat, kukin erikseen, myöhemmät enkelien kirkkauteen, ja ne aikaisemmat ovat vielä enemmän heikentyneitä näkyjen ihmeistä ja muotojen katselusta. Sillä ensin he katsovat ja myöhemmin lähtevät kidutettaviksi. Mutta ne, jotka heidän tekonsa on pelastanut, ja joille laki on nyt ollut toivo, ja ymmärrys odotuksena, ja viisaus luottamuksena, heille ilmestyy ihmeitä ajallaan. Sillä he tulevat katselemaan maailmaa, joka on nyt heille näkymätön, ja he katselevat sitä aikaa, mikä on nyt heiltä kätketty, ja aika ei enää vanhenna heitä. Sillä tuon maailman korkeuksissa he tulevat elämään, ja heistä tehdään enkelien kaltaisia, ja yhtäläisiä tähtien kanssa, ja heidät muutetaan jokaiseen muotoon, mitä he haluavat, kauneudesta ihanuuteen, ja valosta kunnian kirkkauteen. Sillä siellä heidän eteensä levitetään paratiisin laajuudet, ja siellä heille näytetään niiden elävien olentojen kunnian kauneus, jotka ovat valtaistuimen alla, ja kaikki enkelien sotajoukot, joita pidetään aloillaan käskyllä, että he seisoisivat paikoillaan, kunnes heidän aikansa tulee. Lisäksi silloin siellä vanhurskaiden loisto ylittää enkelien loiston. Sillä ensimmäiset ottavat vastaan viimeiset, ne, joita he olivat odottamassa, ja viimeiset niistä, joista he kuulivat, että he olivat lähteneet pois. Sillä heidät on johdatettu tästä ahdistuksen maailmasta, ja heiltä on asetettu alas tuskan taakka. Minkä puolesta ihmiset ovat menettäneet elämänsä. ja minkä puolesta ne, jotka olivat maan päällä, vaihtoivat sielunsa? Sillä silloin he eivät valinneet itselleen tätä aikaa, joka tuskan ulottumattomissa ei voi kadota, vaan he valitsivat itselleen tuon ajan, joka on täynnä valituksia ja pahuuksia, ja he kielsivät sen maailman, joka ei vanhenna niitä, jotka siihen tulevat, ja he hylkäsivät kunnian ajan, niin että he eivät tule siihen kunniaan, josta minä kerroin sinulle aikaisemmin."
52. Ja minä vastasin ja sanoin: "Kuinka me voisimme unohtaa ne, joille valitus on varattu? Ja miksi me jälleen suremme niiden puolesta, jotka kuolevat? Tai miksi me itkemme niiden puolesta, jotka lähtevät tuonelaan? Varattakoon valitukset tuon tulevan tuomion alkuun, ja säilytettäköön kyyneleet tuon ajan tuhon odotukseen. Mutta jopa kohdaten näitä asioita, minä puhun, ja mitä tulee vanhurskaisiin, mitä he tekevät? Iloitkaa te siinä kärsimyksessä, mitä te nyt kärsitte, sillä miksi etsitte vihollisienne taipumista? Tehkää sielunne valmiiksi siihen, mikä on teitä varten varattu, ja valmistakaa sielunne siihen palkkioon, mikä teitä odottaa."
53. Ja kun minä olin sanonut nämä asiat, minä nukahdin sinne, ja minä näin näyn, ja katso, pilvi kohosi hyvin suuresta merestä, ja minä katselin sitä, ja katso, se oli täynnä vettä, valkoista ja mustaa, ja noissa samoissa vesissä oli monia värejä, ja oli kuin suuren salaman kaltaisuus, joka näkyi sen huipulla. Ja minä näin tuon pilven kiitävän nopeasti, nopeita kierroksia, ja se peitti kaiken maan. Ja tapahtui näiden jälkeen, että pilvi alkoi kaataa maan päälle niitä vesiä, joita siinä oli. Ja minä näin, että ei ollut yhtä ja samaa kaltaisuutta niissä vesissä, jotka siitä laskeutuivat. Sillä ensin, alussa, ne olivat mustia, ja monia, hetken, ja sen jälkeen minä näin noiden vesien kirkastuvan, mutta niitä ei ollut paljoa, ja näiden jälkeen näin taas mustaa, ja näiden jälkeen taas kirkasta, ja taas mustaa ja taas kirkasta, näin tapahtui kaksitoista kertaa, mutta se musta oli aina lukuisampi kuin kirkas. Ja tapahtui tuon pilven lopussa, että katso, siitä satoi mustia vesiä, ja ne olivat synkempiä kuin mitä olivat olleet ne kaikki aikaisemmat vedet, ja niihin oli sekoittunut tulta, ja minne nuo vedet laskeutuivat, ne tekivät hävitystä ja tuhoa. Ja näiden asioiden jälkeen minä näin, kuinka tuo salama, jonka olin nähnyt sen pilven huipulla, otti siitä kiinni ja viskasi sen maahan. Nyt tuo salama loisti äärimmäisesti, niin kuin valaistakseen koko maata, ja se paransi ne maakunnat, minne viimeiset vedet olivat laskeutuneet ja aiheuttaneet hävitystä. Ja se otti kiinni koko maasta ja hallitsi sitä. Ja minä näin näiden jälkeen, ja katso, kaksitoista jokea laskeutui merestä, ja ne alkoivat ympäröidä tuota salamaa, ja tulivat sen alamaisiksi. Ja pelkoni tähden minä heräsin.
54. Ja minä rukoilin Korkeinta ja sanoin: "Sinä yksin, oi Herra, tiedät etukäteen maailman syvyydet, ja ne asiat, jotka tapahtuvat ajallaan, Sinä saat aikaan Sinun sanallasi, ja maan asukkaiden tekoja vastaan Sinä kiirehdit aikojen aluista, ja vuodenaikojen lopun Sinä yksin tiedät. Sinulle ei mikään ole liian vaikeaa, vaan teet kaiken vaivattomasti nyökkäyksellä, Sinä, jolle syvyydet tulevat kuin korkeudet, ja jonka sanaa aikojen alut palvelevat. Sinä, joka paljastat niille, jotka Sinua pelkäävät, mitä heitä varten on valmistettu, että heitä lohdutettaisiin siitä lähtien. Sinä näytät suuria tekoja niille, jotka eivät tiedä, sinä rikot niiden aitaukset, jotka ovat välinpitämättömiä, ja valaiset sen, mikä on pimeää, ja paljastat puhtaille sen, mikä on kätketty, jotka uskossa ovat alistaneet itsensä Sinulle ja Sinun laillesi. Sinä olet näyttänyt palvelijallesi tämän näyn, paljasta minulle myös sen tulkinta. Sillä minä tiedän, mitä tulee niihin asioihin, joita minä rukoilin, minä olen saanut vastauksen, ja mitä tulee siihen, mitä rukoilin, Sinä paljastit minulle, millä äänellä minun tulee ylistää Sinua, ja millä ruumiinjäsenillä minä laitan ylistykset ja kiitokset kohoamaan Sinun luoksesi. Sillä jos minun jäseneni olisivat suita ja pääni hiukset ääniä, edes siten en voisi antaa Sinulle ylistyksen palkintoa, enkä ylistää Sinua niin kuin olisi sopivaa, enkä voi selostaa Sinun ylistystäsi, enkä kertoa Sinun kauneutesi kirkkautta. Sillä mikä minä olen ihmisten keskuudessa, tai miksi minut on luettu niiden joukkoon, jotka ovat minua loistavampia, että olen kuullut kaikki nämä ihmeelliset asiat Korkeimmalta, ja laskemattomat lupaukset Häneltä, joka loi minut? Siunattu olkoon äitini niiden keskuudessa, jotka kantavat, ja olkoon ylistetty naisten keskuudessa hän, joka kantoi minut. Sillä minä en ole hiljaa ylistäessäni Korkeinta, ja ylistyksen äänellä minä kerron Hänen ihmeellisistä teoistaan. Sillä kuka tekee, niin kuin Sinun ihmeelliset tekosi, oi Jumala, tai kuka käsittää Sinun syvän ajatuksesi elämästä. Sillä Sinun ajatuksellasi Sinä hallitset kaikkia luotuja, jotka Sinun oikea kätesi on luonut, ja Sinä olet vierelläsi vahvistanut jokaisen valon lähteen, ja viisauden aarrevarastot valtaistuimesi alla Sinä olet valmistanut. Ja ansaitusti he menehtyvät, jotka eivät ole rakastaneet Sinun lakiasi, ja kidutustuomio odottaa niitä, jotka eivät ole alistaneet itseään Sinun valtaasi. Sillä vaikka Adam teki ensin syntiä ja toi ennen aikaansa kuoleman kaikkien ylle, silti niistä, jotka ovat hänestä syntyneet, jokainen heistä on valmistanut sieluaan tulevaan kidutukseen, ja taas jokainen heistä on valinnut itselleen tulevia kirkkauksia Sillä varmasti se, joka uskoo, saa palkinnon. Mutta nyt, mitä tulee teihin, te pahat, jotka olette nyt, kääntykää te tuhoon, koska pian teidän luonanne vieraillaan, sen tähden, että te aikaisemmin hylkäsitte Korkeimman ymmärryksen. Sillä Hänen tekonsa eivät ole teitä opettaneet, eikä Hänen luomakuntansa erinomaisuus, mikä on kaikkina aikoina, ole teitä taivutellut. Ei Adam siis ole se syy, paitsi oman sielunsa, vaan jokainen meistä on ollut oman sielunsa Adam. Mutta Sinä, oi Herra, selitä minulle, mitä tulee niihin asioihin, jotka Sinä olet paljastanut minulle, ja opasta minua liittyen siihen, mitä minä Sinulta rukoilen. Sillä maailman täyttymyksessä kostetaan niille, jotka ovat tehneet pahuutta, heidän pahuutensa mukaan, ja Sinä ylistät uskollisia heidän uskollisuutensa mukaan. Sillä niitä, jotka ovat Sinun omiesi keskuudessa, Sinä hallitset, ja ne, jotka tekevät syntiä, Sinä poistat omiesi keskuudesta."
55. Ja tapahtui, kun minä olin lopettanut tämän rukouksen sanojen puhumisen, että minä istuin puun alla, että levähtäisin sen oksien varjossa. Ja minä ihmettelin ja olin järkyttynyt, ja mietin ajatuksissani sen hyvyyden paljoutta, jonka synnintekijät, jotka ovat maan päällä, ovat hylänneet, ja sitä suurta kidutusta, jota he ovat halveksineet, vaikka he tiesivät, että heitä kidutettaisiin sen synnin tähden, jota he ovat tehneet. Ja kun minä mietin näitä asioita ja vastaavia, katso, enkeli Ramiel, joka hallitsee todellisia näkyjä, lähetettiin luokseni, ja hän sanoi minulle: "Miksi sydämesi murehduttaa sinua, Baaruk, ja miksi ajatuksesi vaivaavat sinua? Sillä jos pelkästään siitä ilmoituksesta, minkä olet ainoastaan kuullut tuomiosta, sinä olet niin liikuttunut, mitä sitten, kun näet sen selvästi omilla silmilläsi? Ja jos siitä odotuksesta, jolla odotat Korkeimman päivää, sinä olet näin lyöty, mitä sitten, kun se tulee? Ja jos niiden, jotka ovat tehneet tyhmästi, kidutuksen julistuksen sanasta sinä olet niin kokonaan suunniltasi, kuinka paljon enemmän sitten, kun todella ihmeelliset asiat tapahtuvat? Ja jos olet kuullut sanomia niistä hyvistä ja pahoista asioista, jotka ovat silloin tulossa, ja olet surullinen, mitä silloin, kun katsot, mitä Korkein paljastaa, joka todistaa nämä syyllisiksi ja laittaa nuo iloitsemaan?
56. Kuitenkin, koska olet rukoillut Korkeinta paljastamaan sinulle sen näyn tulkinnan, jonka sinä olet nähnyt, minut on lähetetty kertomaan se sinulle. Ja Korkein on varmasti tehnyt sinulle tunnetuksi ne aikojen järjestykset, jotka ovat menneet, ja niiden aikojen, jotka on säädetty menemään Hänen maailmassaan sen luomisen alusta sen täyttymykseen, niiden asioiden järjestyksen, jotka ovat petosta, ja jotka ovat totuutta. Sillä niin kuin sinä näit suuren pilven, joka kohosi merestä, ja meni, ja peitti maan, tämä on maailman kesto, jonka Korkein teki, kun Hän mietti maailman tekemistä. Ja tapahtui, kun sana oli lähtenyt Hänen läsnäolostaan, että tuo maailman kesto tuli olemaan pienellä asteella, ja se vahvistettiin Hänen viisautensa paljouden mukaan, joka lähetti sen. Ja niin kuin näit aikaisemmin, tuon pilven huipulla mustaa vettä, joka laskeutui maahan, tämä on se rikkomus, jolla Adam, ensimmäinen ihminen, rikkoi. Sillä kun hän rikkoi, kuolema tuli olemaan ennen aikaansa, suru nimitettiin ja ahdistus valmistettiin, ja tuska luotiin ja murhe tehtiin täydelliseksi, ja sairaudet alkoivat vahvistua, ja tuonela vaati, että se on uudistettava veressä. Ja lasten siittäminen tehtiin, ja vanhempien kärsimykset alkoivat, ja ihmisyyden suuruus nöyryytettiin ja hyvyys laimeni. Mikä siis voi olla pimeämpää tai synkempää kuin nämä asiat? Tämä on niiden mustien vesien alku, jonka sinä olet nähnyt. Ja näistä mustista taas erottui mustaa, ja pimeyden pimeys tuotettiin. Sillä hän tuli vaaraksi omalle sielulleen, jopa enkeleille hän tuli vaaraksi. Sillä, lisäksi, tuohon aikaan, kun hänet luotiin, he nauttivat vapaudesta. Ja jotkut heistä laskeutuivat, ja sekoittuivat naisten kanssa. Ja sitten nuo, jotka tekivät niin, olivat kidutettuja kahleissa. Mutta loput enkelten suuresta joukosta, joka on lukematon, hillitsivät itsensä. Ja nuo, jotka elivät maan päällä, menehtyivät yhdessä heidän kanssaan vedenpaisumuksen vesien kautta. Nämä ovat ne mustat, ensimmäiset vedet.
57. Ja näiden vesien jälkeen sinä näit kirkkaat vedet, tämä on Aabrahamin lähde, myös hänen sukupolviensa, ja hänen poikansa odotuksen, ja hänen poikansa pojan, ja niiden, jotka ovat heidän kaltaisiaan. Koska tuohon aikaan kirjoittamaton laki nimettiin heidän keskuudessaan, ja käskyjen teot tulivat silloin täytetyiksi, ja usko tulevaan tuomioon syntyi silloin, ja toivo uudistettavasta maailmasta rakentui silloin, ja sen elämän lupaus, joka tulee tämän jälkeen, istutettiin. Nämä ovat ne kirkkaat vedet, jotka sinä olet nähnyt.
58. Ja ne mustat, kolmannet vedet, jotka sinä olet nähnyt, nämä ovat kaikkien syntien sekoitus, joita kansakunnat tekivät sen jälkeen, kun nuo vanhurskaat miehet olivat kuolleet, ja Egyptin maan pahuus, jossa he tekivät pahaa siinä palveluksessa, jota he laittoivat poikansa palvelemaan. Kuitenkin myös nämä menehtyvät lopussa.
59. Ja ne kirkkaat neljännet vedet, jotka sinä olet nähnyt, ovat Mooses ja Aaron ja Miriam ja Joosua, Nuunin poika ja Kaaleb ja kaikki heidän kaltaisensa. Sillä tuohon aikaan ikuisen lain lamppu loisti kaikille niille, jotka istuivat pimeydessä, joka julisti heille, jotka uskovat, heidän palkkionsa lupausta, ja niille, jotka kieltävät, tulen kidutusta, joka on heille varattu. Mutta tuohon aikaan myös taivaat järisivät paikoiltaan, ja ne, jotka olivat Korkeimman valtaistuimen alla, tulivat levottomiksi, kun Hän oli ottamassa Moosesta luokseen. Sillä Hän näytti hänelle monia kehotuksia yhdessä lain pääkohtien kanssa, ja aikojen täyttymyksen, niin kuin myös sinulle, ja samoin Siionin mallin ja sen mitat, sen mallin, jonka mukaan nykyinen pyhäkkö oli tehtävä. Mutta sitten Hän näytti hänelle myös tulen mitat, ja syvyyden syvyydet, ja tuulten painot, ja sadepisaroiden lukumäärän. Ja vihan lakkauttamisen ja kärsivällisyyden lukuisuuden, ja tuomion totuuden, ja viisauden juuren, ja ymmärryksen rikkaudet ja tiedon lähteen. Ja ilman korkeuden ja paratiisin suuruuden ja aikojen täyttymyksen ja tuomion päivän alkamisen. Ja niiden uhrien ja maiden lukumäärän, jotka eivät ole vielä tulleet, ja helvetin suun ja koston aseman ja uskon paikan ja toivon maakunnan. Ja tulevaisuuden kidutuksen kaltaisuuden, ja lukemattomat enkelijoukot, ja liekehtivät sotajoukot, ja salaman kirkkauden ja ukkosten äänet ja enkelien päällikköjen säädökset, ja valon varastot, aikojen muutokset ja lain tutkimiset. Nämä ovat ne kirkkaat neljännet vedet, jotka sinä olet nähnyt.
60. Ja ne mustat, viidennet vedet, jotka sinä olet nähnyt satavan, ovat ne teot, jotka amorilaiset tekivät, ja heidän taikojensa loitsut, joita he tekivät, ja heidän salaisuuksiensa pahuudet, ja heidän saastutuksensa sekoitus. Mutta jopa Israel oli silloin syntien saastuttama, tuomareiden päivinä, vaikka he näkivät monia maistiaisia Häneltä, joka teki heidät.
61. Ja ne kirkkaat, kuudennet vedet, jotka sinä näit, tämä on se aika, jolloin David ja Salomo syntyivät. Ja tuohon aikaan oli Siionin rakennus, ja pyhäkön vihkiminen, ja paljon niiden kansojen veren vuodatusta, jotka tekivät silloin syntiä, ja monia uhreja, joita uhrattiin silloin pyhäkön vihkiäisissä. Ja rauha ja levollisuus olivat olemassa tuohon aikaan, ja viisautta kuului kokouksessa, ja ymmärryksen rikkauksia ylistettiin seurakunnissa, ja pyhät juhlat olivat täynnä siunausta ja suurta iloa. Ja hallitsijoiden tuomio nähtiin silloin ilman vilppiä, ja Korkeimman määräysten oikeamielisyys täytettiin totuudella. Ja Herra rakasti silloin sitä maata, ja koska sen asukkaat eivät tehneet syntiä, sitä ylistettiin yli kaikkien muiden maiden, ja Siionin kaupunki hallitsi silloin yli kaikkien maiden ja maakuntien. Nämä ovat ne kirkkaat vedet, jotka sinä olet nähnyt.
62. Ja ne mustat, seitsemännet vedet, jotka sinä olet nähnyt, tämä on se kieroutuminen, joka tuli Jerobeamin ajatuksista, joka neuvoi tekemään kaksi kultaista vasikkaa, ja kaikki ne pahuudet, joita kuninkaat, jotka olivat hänen jälkeensä, pahuudella tekivät, ja Iisebelin kirous, ja patsaiden palvonta, jota Israel harjoitti tuohon aikaan. Ja sateen pidättäminen, ja nälänhädät, joita tapahtui, kunnes naiset söivät kohtujensa hedelmää. Ja se heidän vankeutensa aika, joka tuli yhdeksälle ja puolelle heimolle, koska he olivat monissa synneissä. Ja Assyrian kuningas Salmanasar tuli ja johdatti heidät pois vankeuteen. Mutta mitä tulee pakanoihin, olisi pitkäveteistä kertoa, kuinka he aina tekivät jumalattomuutta ja pahuutta, eivätkä milloinkaan tehneet hyvyyttä. Nämä ovat ne mustat, seitsemännet vedet, jotka sinä olet nähnyt.
63. Ja ne kirkkaat, kahdeksannet vedet, jotka sinä olet nähnyt, tämä on Juudan kuningas Hiskian rehellisyys ja oikeamielisyys, ja armo, joka tuli hänen ylleen. Sillä kun Sannherib hämmennettiin, että hän menehtyisi, ja hänen vihansa teki hänet murheelliseksi, että hän sen kautta menehtyisi, myös sen kansakuntien joukon tähden, jotka olivat hänen kanssaan. Kun lisäksi kuningas Hiskia kuuli ne asiat, joita Assyrian kuningas suunnitteli, tulevansa ja ottavansa kiinni ja tuhoavansa hänen kansansa, ne kaksi ja puoli heimoa, jotka olivat jääneet jäljelle, niin, vielä hän toivoi kaatavansa Siioninkin, silloin Hiskia luotti Hänen tekoihinsa, ja asetti toivonsa Hänen vanhurskauteensa, ja puhui Korkeimman kanssa ja sanoi: "Katso, Sannherib on valmistautunut tuhoamaan meidät, ja hän tulee olemaan kerskaileva ja ylimielinen, kun hän on tuhonnut Siionin." Ja Korkein kuuli häntä, sillä Hiskia oli viisas, ja Hän kunnioitti Hänen rukoustaan, koska hän oli vanhurskas. Ja siksi Korkein käski enkeli Ramielia, joka puhuu kanssasi. Ja minä menin ja tuhosin heidän väkijoukkonsa, lukumäärän, jonka pelkkiä johtajia oli 185 000, ja jokaisella heistä oli sama määrä käskettävänä. Ja tuohon aikaan minä poltin heidän ruumiinsa heidän sisällään, mutta heidän vaatetuksensa ja kätensä minä varjelin ulkoisesti, tarkoituksena, että vielä ihmeellisempiä Korkeimman tekoja ilmestyisi, ja että sen kautta Hänen nimestään puhuttaisiin läpi koko maan. Ja Siion pelastettiin ja Jerusalem johdatettiin, Israel vapautettiin ahdistuksesta. Ja kaikki ne, jotka olivat pyhässä maassa, iloitsivat, ja Korkeimman nimeä ylistettiin ja siitä puhuttiin. Nämä ovat ne kirkkaat vedet, jotka sinä olet nähnyt.
64. Ja ne mustat, yhdeksännet vedet, jotka sinä olet nähnyt, tämä on kaikki se pahuus, mitä oli Manassen, Hiskian pojan päivinä. Sillä hän teki paljon jumalattomuutta, ja hän tappoi vanhurskaat, ja hän vääristi oikeuden, ja hän vuodatti viattomien verta, ja naimisissa olevia naisia hän saastutti väkivaltaisesti, ja hän kaatoi alttarit ja tuhosi uhrit ja ajoi pois papit, etteivät he palvelisi pyhäkössä. Ja hän teki patsaan viisillä kasvoilla, neljä niistä katsoi neljään tuuleen ja viides tuon patsaan huipulla, kuin Korkeimman antaumuksen vihollinen. Ja silloin lähti viha Korkeimman läsnäolosta, aikomuksena, että Siion revitään juurineen pois, niin kuin myös tapahtui sinun päivinäsi. Mutta myös niitä kahta ja puolta heimoa vastaan lähti julistus, että myös heidät on vietävä vankeuteen, niin kuin nyt olet nähnyt. Ja Manassen jumalattomuus kasvoi sellaiselle asteelle, että se poisti Korkeimman ylistyksen pyhäköstä. Tämän tähden Manasse nimitettiin tuohon aikaan ’jumalattomaksi’, ja lopulta hänen paikkansa oli tulessa. Sillä vaikka Korkein kuuli hänen rukouksensa, lopulta, kun hänet heitettiin pronssiseen hevoseen, ja tuo pronssihevonen suli, se oli hänelle merkiksi hetkeä varten. Sillä hän ei ollut elänyt täydellisesti, sillä hän ei ollut arvoinen, vaan siitä eteenpäin hän tietäisi, kenen kautta häntä tullaan kiduttamaan. Sillä Hän, joka kykenee auttamaan, kykenee myös kiduttamaan.
65. Näin Manasse toimi jumalattomasti, ja ajatteli, että Hänen aikanaan Korkein ei sekaantuisi näihin asioihin. Nämä ovat ne mustat, yhdeksännet vedet, jotka sinä olet nähnyt.
66. Ja ne kirkkaat, kymmenennet vedet, jotka sinä olet nähnyt, tämä on se Juudan kuningas Joosian sukupolvien puhtaus, joka oli siihen aikaan ainoa, joka alisti itsensä Korkeimmalle kaikella sydämellään ja kaikella sielullaan. Ja hän puhdisti maan patsaista, ja pyhitti kaikki ne astiat, jotka oli saastutettu, ja palautti uhrit alttarille, ja kohotti pyhien sarven, ja korotti vanhurskaat, ja kunnioitti kaikkia niitä, jotka olivat viisaita ymmärryksessä, ja toi papit takaisin palvelustehtäväänsä, ja tuhosi ja poisti velhot ja taikurit ja kuolleiden manaajat maasta. Eikä hän ainoastaan tappanut niitä jumalattomia, jotka elivät, vaan he myös ottivat kuolleiden luut haudoista ja polttivat ne tulella. Ja juhlat ja sapatit hän vahvisti niiden pyhyydessä. Ja saastuneet hän poltti tulessa, ja ne valehtelevat profeetat, jotka pettivät kansaa, myös nämä hän poltti tulessa, ja ne ihmiset, jotka kuuntelivat heitä, kun he elivät, hän heitti heidät Kidronin puroon ja pinosi kiviä heidän päälleen. Ja hän oli innolla halukas Korkeimman puoleen kaikella sielullaan, ja hän yksin oli luja laissa tuohon aikaan, niin ettei hän jättänyt yhtäkään ympärileikkaamatonta, eikä sellaista, joka teki jumalattomuutta, kaikessa maassa kaikkina elämänsä päivinä. Siksi hän tulee saamaan ikuisen palkinnon, ja häntä ylistetään Korkeimman kanssa yli monien viimeisellä ajalla. Sillä hänen tähtensä ja niiden tähden, jotka ovat hänen kaltaisiaan, ovat ne kunnioitettavat loistot, joista sinulle kerrottiin aikaisemmin, luotu ja valmistettu. Nämä ovat ne kirkkaat vedet, jotka sinä olet nähnyt.
67. Ja ne mustat, yhdennettoista vedet, jotka sinä olet nähnyt. Tämä on se onnettomuus, joka nyt tapahtuu Siionille. Luuletko sinä, että enkeleillä ei ole tuskaa Korkeimman läsnäolossa, kun Siion on niin johdatettu, ja että katso, pakanat mahtailevat sydämissään, ja kokoontuvat patsaidensa eteen ja sanovat: ’Hänet on tallattu maahan, joka niin usein tallasi muita, ja hänet on alennettu orjuuteen, joka orjuutti"? Luuletko sinä, että näissä asioissa Korkein iloitsee, tai että Hänen nimeään ylistetään? Mutta kuinka se palvelee Hänen vanhurskasta tuomiotaan? Silti, näiden asioiden jälkeen ne hajaantuneet pakanoiden keskuudessa joutuvat ahdistukseen, ja häpeässä he kulkevat joka paikassa. Koska niin paljon kuin Siionia on johdatettu ja Jerusalemia hävitetty, tulevat patsaat menestymään pakanoiden kaupungeissa, ja vanhurskauden, joka on lain kautta, suitsukkeen savun tuoksu on tukahdutettu Siionissa, ja Siionin maakunnassa, joka paikassa, katso, on jumalattomuuden savu. Mutta se Babylonian kuningas nousee, joka on nyt tuhonnut Siionin, ja hän mahtailee kansalle, ja hän puhuu sydämessään suuria Korkeimman läsnäolossa. Mutta myös hän tulee viimein kaatumaan. Nämä ovat ne mustat vedet.
68. Ja ne kirkkaat, kahdennettoista vedet, jotka sinä olet nähnyt, tämä on se sana. Sillä näiden asioiden jälkeen tulee aika, jolloin sinun kansasi joutuu hätään, niin että he kaikki ovat menehtymässä yhdessä. Kuitenkin heidät pelastetaan, ja heidän vihollisensa kaatuvat heidän läsnäolossaan. Ja heillä tulee olemaan aikanaan paljon iloa. Ja tuohon aikaan, pienen väliajan jälkeen, Siion rakennetaan jälleen, ja sen uhraamiset palautetaan uudelleen, ja papit palaavat palvelustehtäväänsä, ja myös pakanat tulevat ylistämään sitä. Kuitenkin, ei niin täysillä kuin alussa. Mutta tapahtuu näiden asioiden jälkeen, että monet kansat kaatuvat. Nämä ovat ne kirkkaat vedet, jotka sinä olet nähnyt.
69. Sillä ne viimeiset vedet, jotka sinä olet nähnyt, jotka olivat synkempiä kuin kaikki, mitkä olivat ennen niitä, nuo, jotka olivat kahdennentoista jälkeen, jotka koottiin yhteen, kuuluvat koko maailmalle. Sillä Korkein teki jaon alusta alkaen, koska Hän yksin tietää, mitä tulee tapahtumaan. Sillä mitä tulee niihin hirvittävyyksiin ja jumalattomuuksiin, joita tullaan tekemään Hänen edessään, Hän näki ennalta kuutta lajia niitä. Ja vanhurskaiden hyvistä teoista, joita tullaan täyttämään Hänen edessään, Hän näki ennalta kuutta lajia niitä, niiden lisäksi, joita Hän tekee ajan täyttymyksessä. Hänen tähtensä mustat vedet eivät olleet mustien kanssa, eivätkä kirkkaat kirkkaiden kanssa, sillä se on täyttymys.
70. Kuule siis tulkinta niistä viimeisistä mustista vesistä, jotka ovat tulossa mustien jälkeen, tämä on se sana. Katso, ne päivät tulevat, ja tapahtuu, kun tämän ajan aika on kypsynyt, ja sen pahan ja hyvän siementen sadonkorjuun hetki on tullut, että Korkein tuo maan päälle ja sen asukkaiden ja sen hallitsijoiden päälle hengen levottomuuden ja sydämen turtumuksen. Ja he vihaavat toisiaan ja kiihottavat toisiaan taistelemaan, ja ilkeät hallitsevat kunnioitettavia, ja ala-arvoisia ylistetään yli maineikkaiden. Ja monet johdatetaan muutamien käsiin, ja ne, jotka eivät olleet mitään, tulevat hallitsemaan vahvoja, ja köyhillä on runsaus yli rikkaiden, ja jumalattomat korottavat itseään yli sankareiden. Ja viisaat ovat hiljaa, ja tyhmät puhuvat, eikä silloin ihmisten ajatuksia vahvisteta, eikä mahtavien neuvoja, eikä niiden toivoa vahvisteta, jotka toivovat. Ja kun nuo asiat, jotka on ennustettu, ovat tapahtumassa, silloin hämmennys lankeaa kaikkien ihmisten ylle, ja osa heistä kaatuu taistelussa, ja jotkut heistä menehtyvät tuskassa, ja osan heistä tuhoavat heidän omansa. Sitten Korkein paljastuu niille ihmisille, joita Hän on valmistanut aikaisemmin, ja he tulevat, ja sotivat niiden johtajien kanssa, jotka ovat silloin jäljellä. Ja tulee tapahtumaan, että kuka ikinä pääsee turvaan sodalta, kuolee maanjäristykseen, ja kuka pääsee turvaan maanjäristykseltä, hänet polttaa tuli, ja kuka ikinä pääsee turvaan tulelta, hän tuhoutuu nälänhädän kautta. Ja tapahtuu, että kuka ikinä voittajista ja voitetuista pääsee turvaan, ja pakenee kaikkia näitä aikaisemmin mainittuja, hänet johdatetaan minun palvelijani, Messiaan, käsiin. Sillä kaikki maa tulee tuhoamaan asukkaitaan.
71. Ja pyhä maa armahtaa omiaan ja suojelee niitä, jotka sitä asuttavat tuohon aikaan. Tämä on se näky, jonka sinä olet nähnyt, ja tämä on tulkinta. Sillä minä olen tullut kertomaan sinulle nämä asiat, koska Korkein on kuullut sinun rukouksesi.
72. Kuule nyt myös liittyen siihen kirkkaaseen salamaan, joka on tuleva täyttymyksessä näiden mustien vesien jälkeen, tämä on se sana. Sen jälkeen, kun nuo merkit ovat tulleet, joista sinulle kerrottiin aikaisemmin, kun kansakunnat tulevat levottomiksi, ja minun Messiaani aika on tullut, hän kutsuu kaikkia kansakuntia, ja jotkut heistä hän säästää, ja jotkut heistä hän tulee tappamaan. Nämä asiat siis tapahtuvat niille kansoille, jotka hän säästää. Jokainen kansa, joka ei tee pahaa Israelille eikä ole tallannut maahan Jaakobin siementä, tullaan säästämään. Ja tämä siksi, koska jotkut jokaisesta kansasta tulevat olemaan alamaisia kansallesi. Mutta kaikki ne, jotka ovat teitä hallinneet tai tehneet pahaa teille, luovutetaan miekalle.
73. Ja tulee tapahtumaan, kun hän on alentanut kaiken, mitä on maailmassa, ja on istunut rauhassa iäksi valtakuntansa valtaistuimelle, että silloin paljastetaan ilo, ja lepo ilmestyy. Ja sitten parannus laskeutuu kasteessa ja taudit vetäytyvät, ja ahdistus ja tuska ja valitus katoavat ihmisten keskuudesta, ja iloisuus etenee läpi koko maan. Eikä kukaan enää kuole ennen aikaansa, eikä äkillisiä vastoinkäymisiä tapahdu. Ja tuomiot ja herjaukset ja riitelyt ja kostot ja veri ja kärsimykset ja kateus ja viha ja kaikki näiden kaltaiset asiat menevät tuomittavaksi, kun ne on poistettu. Sillä juuri nämä asiat ovat täyttäneet tämän maailman pahuuksilla, ja näiden tähden ihmisen elämä on ollut suuresti murheellinen. Ja villipedot tulevat metsästä ja palvelevat ihmisiä, ja kyykäärmeet ja lohikäärmeet tulevat esiin koloistaan, alistaakseen itsensä pienelle lapselle. Ja silloin ei naisilla enää ole tuskaa, kun he kantavat, eivätkä he kärsi kidutusta, kun he synnyttävät kohdun hedelmän.
74. Ja noina päivinä tapahtuu, että niittäjät eivät väsy, eivätkä rakentajat ole raatamisen uuvuttamia, sillä teot itsessään edistyvät nopeasti, yhdessä niiden kanssa, jotka tekevät niitä, suuressa rauhassa. Sillä tuo aika on sen loppu, mikä on turmeltuvaa, ja sen alku, mikä ei ole turmeltuvaa. Siksi ne asiat, jotka oli ennustettu, tulevat kuulumaan siihen. Siksi se on kaukana pahuuksista, ja lähellä niitä asioita, jotka eivät kuole. Tämä on se kirkas salama, joka tuli viimeisten synkkien vesien jälkeen."
75. Ja minä vastasin ja sanoin: "Kuka voi ymmärtää, oi Herra, Sinun hyvyyttäsi? Sillä se on vertaansa vailla. Tai kuka voi tutkia Sinun säälejäsi, jotka ovat äärettömät? Tai kuka voi käsittää viisautesi? Tai kuka kykenee kertomaan Sinun mielesi ajatuksia? Tai kuka niistä, jotka ovat syntyneet, voi toivoa odottavansa noita asioita, ellei hän ole sellainen, jolle Sinä olet armollinen ja säälivä? Sillä varmasti, jos ei Sinulla olisi sääliä ihmistä kohtaan, niitä, jotka ovat oikean kätesi alla, eivät he voisi odottaa noita asioita, vaan ne, jotka ovat luvuilla nimettyjä, voivat olla kutsuttuja. Mutta jos itse asiassa me, jotka olemme olemassa, tiedämme, mitä varten me olemme tulleet, ja alistamme itsemme Hänelle, joka toi meidät pois Egyptistä, me tulemme jälleen ja muistamme ne asiat, jotka ovat menneet, ja iloitsemme liittyen siihen, mitä on ollut. Mutta jos me emme tiedä, mitä varten me olemme tulleet, emmekä tunnista Hänen suuruuttaan, joka toi meidät pois Egyptistä, me tulemme jälleen ja etsimme niitä asioita, jotka ovat nyt olleet, ja olemme surullisia ja tuskassa niiden asioiden tähden, joita on tapahtunut."
76. Ja Hän vastasi minulle ja sanoi minulle: "Koska tämän näyn ilmestys on tulkittu sinulle, niin kuin rukoilit, kuule Korkeimman sana, että tietäisit, mitä sinulle tapahtuu näiden asioiden jälkeen. Sillä varmasti sinä tulet lähtemään tästä maasta, et kuitenkaan kuolemaan, vaan sinua varjellaan aikojen täyttymykseen saakka. Mene siis ylös tuon vuoren huipulle, ja siellä ovat edessäsi kaikki tuon maan maakunnat, ja asutetun maailman muoto, ja vuorten huiput ja laaksojen syvyydet, ja merten syvyydet ja jokien lukumäärät, että sinä näkisit, mitä olet jättämässä, ja minne olet menossa. Tämä tulee tapahtumaan neljänkymmenen päivän kuluttua. Mene siis näiden päivien kuluessa, ja opasta kansaa niin paljon kuin kykenet, että he oppisivat, etteivät kuole viimeisinä aikoina, vaan oppisivat, tarkoituksena, että he eläisivät viimeisinä aikoina."¨
77. Ja minä, Baaruk, menin sieltä ja tulin kansan luokse ja kokosin heidät yhteen suurimmasta vähäisimpään, ja sanoin heille: "Kuulkaa, te Israelin lapset, katsokaa, kuinka monta teitä on, jotka ovat jäljellä Israelin kahdestatoista heimosta. Sillä teille ja teidän isillenne Herra antoi lain, erinomaisemman kuin kaikille kansoille. Ja koska teidän veljenne rikkoivat Korkeimman käskyjä, Hän toi koston teidän yllenne ja heidän ylleen, eikä Hän säästänyt aikaisempia, ja myös myöhemmät Hän antoi vankeuteen, ja Hän ei jättänyt heistä jäännöstä. Mutta katso, te olette täällä kanssani. Jos siis te suuntaatte tienne oikeaan, te ette lähde niin kuin teidän veljenne lähtivät, vaan he tulevat luoksenne. Sillä Hän on armollinen, jota te palvotte, ja Hän on säälivä, johon te toivotte, ja Hän on oikea niin, että Hän tekee hyvää eikä pahaa. Ettekö te ole nähneet täällä, mitä on tapahtunut Siionille? Tai ehkä te ajattelette, että se paikka on tehnyt syntiä, ja että tämän tähden se on kaadettu? Tai että maa oli tehnyt tyhmyyttä, ja siksi se johdatettiin? Ja ettekö tiedä, että teidän tähtenne, jotka teitte syntiä, että se, mikä ei tehnyt syntiä, voitettiin, ja niiden tähden, jotka tekivät pahaa, se, mikä ei tehnyt pahaa, johdatettiin vihollisille?" Ja koko kansa vastasi ja sanoi minulle: "Niin paljon kuin me voimme muistaa niitä hyviä asioita, jotka Korkein on tehnyt meille, me muistamme ne, ja ne asiat, joita me emme muista, Hän armossaan tietää. Kuitenkin, tee tämä kansasi puolesta, kirjoita myös veljillemme Babylonissa opetuskirje ja toivon kirjakäärö, että vahvistaisit myös heitä ennen kuin lähdet luotamme. Sillä Israelin paimenet ovat menehtyneet, ja ne lamput, jotka antoivat valoa, ovat sammuneet, ja lähteet ovat pidättäneet virran, josta meillä oli tapana juoda. Ja meidät on jätetty pimeyteen, ja metsän puiden keskelle ja erämaan janoon." Ja minä vastasin ja sanoin heille: "Paimenet ja lamput ja lähteet tulevat laista, ja vaikka me lähdemme, silti laki elää. Jos teillä siis on kunnioitusta lakia kohtaan, ja olette syventyneitä viisauteen, ei lamppua puutu, eikä paimen horju, ja lähde ei kuivu. Kuitenkin, niin kuin sanoitte minulle, minä kirjoitan myös veljillenne Babyloniin, ja lähetän sanan ihmisten kautta, ja minä kirjoitan samalla tavalla niille yhdeksälle ja puolelle heimolle, ja lähetän linnun kautta." Ja tapahtui kahdeksannen kuukauden 21. päivänä, että minä, Baaruk, tulin ja istuin tammen alle, oksien varjoon, eikä kukaan ihminen ollut kanssani, vaan minä olin yksin. Ja minä kirjoitin nämä kaksi kirjettä. Yhden minä lähetin kotkan kautta niille yhdeksälle ja puolelle heimolle, ja sen toisen minä lähetin niille, jotka olivat Babylonissa, kolmen miehen kautta. Ja minä kutsuin kotkaa ja puhuin nämä sanat sille: "Korkein on tehnyt sinut, että olisit korkeammalla kuin kaikki linnut. Ja nyt, mene, äläkä viivyttele, äläkä mene pesään, äläkä asetu mihinkään puuhun, kunnes olet kulkenut monien vesien leveydet Eufrat-joelle, ja olet mennyt sen kansan luokse, joka elää siellä, ja heittänyt heille tämän kirjeen. Muista lisäksi, että vedenpaisumuksen aikaan Nooa sai kyyhkyseltä oliivipuun hedelmän, kun hän lähetti sen ulos arkista. Niin, myös korppikotkat palvelivat Eliaa, kantaen hänelle ruokaa, niin kuin niitä oli käsketty. Myös Salomo, kuningaskuntansa aikana, minne hän tahtoikin lähettää sanaa tai etsiä jotain, hän käski lintua, ja se totteli häntä niin kuin hän sitä käski. Ja nyt, älköön se väsyttäkö sinua, äläkä käänny oikealle tai vasemmalle, vaan lennä, ja mene suorinta tietä, että varjelisit Korkeimman käskyä sen mukaan, mitä minä sanoin sinulle."
78. Nämä ovat sen kirjeen sanat, jotka Baaruk, Neerian poika, lähetti niille yhdeksälle ja puolelle heimolle, jotka olivat Eufrat-joen toisella puolella, johon nämä asiat oli kirjoitettu: "Näin sanoo Baaruk, Neerian poika, niille veljille, jotka on viety vankeuteen. Armoa ja rauhaa! Minä kannan mielessäni, veljeni, Hänen rakkauttaan, joka loi meidät, joka rakasti meitä muinaisuudesta, eikä milloinkaan vihannut meitä, vaan yli kaiken koulutti meitä. Ja minä todella tiedän, että katso, kaikki me, kaksitoista heimoa, olemme sidotut yhdellä siteellä, koska olemme syntyneet yhdestä isästä. Sen tähden minä olen sitäkin huolellisempi jättäessäni teille tämän kirjeen sanat, ennen kuin kuolen, että teitä lohdutettaisiin niistä pahuuksista, jotka ovat tulleet yllenne, ja että surisitte myös liittyen siihen pahaan, mikä on tapahtunut teidän veljillenne, ja jälleen, myös että te oikeuttaisitte Hänen tuomionsa, jonka Hän on julistanut teitä vastaan, että teidät kannettaisiin pois vankeina, sillä se, mitä te olette kärsineet, on suhteetonta siihen, mitä te olette tehneet, tarkoituksena, että viimeisinä aikoina teidät havaittaisiin isienne arvoisiksi. Siksi, jos te mietitte, että te olette nyt kärsineet noita asioita omaksi parhaaksenne, että teitä ei lopulta tuomittaisi ja kidutettaisi, silloin te saatte ikuisen toivon, jos yli kaiken tuhoatte sydämestänne turhan vääryyden, jonka tähden te olette täältä lähteneet. Sillä jos te niin teette näitä asioita, Hän muistaa teitä jatkuvasti, Hän, joka aina lupasi puolestamme niille, jotka olivat meitä erinomaisempia, että Hän ei milloinkaan unohda tai hylkää meitä, vaan paljolla armolla kokoaa jälleen yhteen ne, jotka ovat hajallaan.
79. Nyt, veljeni, oppikaa ensin, mitä tapahtui Siionille, kuinka Nebukadnessar, Babylonian kuningas, tuli meitä vastaan. Sillä me olemme tehneet syntiä Häntä kohtaan, joka teki meidät, emmekä me ole pitäneet niitä käskyjä, jotka Hän käski meille, silti Hän ei ole rangaissut meitä niin kuin me ansaitsisimme. Sillä mitä tapahtui teille, myös me kärsimme ylivoimaisella asteella, sillä se tapahtui myös meille.
80. Ja nyt, veljeni, minä teen teille tiettäväksi, että kun vihollinen oli ympäröinyt kaupungin, Korkeimman enkelit lähetettiin, ja he kaatoivat vahvan muurin linnoitukset, ja he tuhosivat ne lujat rautaiset nurkat, joita ei voinut repiä ylös. Kuitenkin, he piilottivat kaikki pyhäkön astiat, ettei vihollinen saisi niitä omaisuudekseen. Ja kun he olivat tehneet nämä asiat, he johdattivat siten viholliselle kaadetun muurin ja ryöstetyn huoneen ja poltetun temppelin ja kansan, joka oli voitettu, koska heidät oli johdatettu, ettei vihollinen ylpeilisi ja sanoisi: ’Näin, voimalla me olemme kyenneet hävittämään jopa Korkeimman huoneen sodassa!’ Myös teidän veljenne he ovat sitoneet ja johdattaneet pois Babyloniin, ja ovat laittaneet heidät elämään siellä. Mutta meitä on jätetty tänne vain todella muutama. Tämä on se ahdistus, josta minä kirjoitin teille. Sillä minä varmasti tiedän, että Siionin asukkaiden lohdutus lohduttaa teitä, sen verran kuin te tiedätte, että se menestyi suuremmin kuin se ahdistus, jonka te kestitte, kun jouduitte lähtemään siitä.
81. Mutta liittyen lohdutukseen, kuulkaa sana. Sillä minä valitin liittyen Siioniin, ja minä rukoilin armoa Korkeimmalta, ja minä sanoin: ’Kuinka kauan nämä asiat kestävät meille? Ja tulevatko nämä pahuudet yllemme aina?’ Ja Korkein teki Hänen armojensa valtavan joukon mukaan, ja Korkein teki säälinsä suuruuden mukaan, ja Hän paljasti minulle sanan, että saisin lohdutuksen, ja Hän näytti minulle näkyjä, että en enää uudelleen kestäisi ahdinkoa, ja Hän teki minulle tunnetuksi aikojen salaisuuden, ja hetkien odotuksen Hän näytti minulle.
82. Siksi, veljeni, minä olen kirjoittanut teille, että lohduttaisitte itseänne liittyen ahdistuksienne paljouteen. Sillä te tiedätte, että varmasti Luojamme kostaa meidän puolestamme kaikille vihollisillemme, kaiken sen mukaan, mitä he ovat meille tehneet, myös että se täyttymys, jonka Korkein tulee tekemään, on hyvin lähellä, ja Hänen armonsa on tulossa, ja Hänen tuomionsa täydellistäminen ei ole missään tapauksessa kaukana. Sillä katso, nyt me näemme pakanoiden menestyksen lukuisuuden, vaikka he toimivat jumalattomasti, mutta he tulevat olemaan kuin usvaa. Ja me katsomme heidän voimansa monilukuisuutta, vaikka he tekevät pahuutta, mutta he tulevat olemaan kuin sadepisara. Ja me näemme heidän mahtavuutensa lujuuden, vaikka he vastustavat Korkeinta joka hetki, mutta heidät luetaan kuin syljeksi. Ja me mietimme heidän suuruutensa loistoa, vaikka he eivät pidä Korkeimman asetuksia, mutta niin kuin savu he tulevat katoamaan. Ja me mietimme heidän ihanuutensa kauneutta, vaikka he tekevät saastaisuuksia, mutta niin kuin ruoho, joka kuihtuu, he haihtuvat pois. Ja me mietimme heidän julmuutensa voimaa, vaikka he eivät muista sen loppua, mutta niin kuin aalto, joka häviää, he särkyvät. Ja me panemme merkille heidän mahtavuutensa kerskailun, vaikka he kieltävät Jumalan avun, joka antoi sen heille, mutta he katoavat kuin ohikulkeva pilvi.
83. Sillä varmuudella Korkein kiirehtii aikojaan, ja varmuudella tuo hetkensä. Ja varmuudella Hän tulee tuomitsemaan ne, jotka ovat Hänen maailmassaan, ja vierailee totuudessa kaikkien luona, kaikkien heidän salattujen tekojensa kautta. Ja varmasti Hän tutkii salaiset ajatukset, ja ne, mitkä on laitettu kaikkien ihmisten jäsenten salaisiin kammioihin, ja tekee ne selviksi kaikkien läsnäolossa, nuhtelulla. Älköön siis mikään näistä nykyisistä asioista nousko sydämiinne, vaan yli kaiken odottakaamme, koska tuo, mitä meille on luvattu, tulee! Ja nyt älkäämme katsoko pakanoiden nykyisiin iloihin, vaan muistakaamme, mitä meille on luvattu lopussa. Sillä aikojen ja vuodenaikojen loput, ja mitä ikinä niissä onkin, tulevat varmasti yhdessä katoamaan. Lisäksi ajan täydellistyminen tulee silloin näyttämään Hallitsijansa suuren mahtavuuden, kun kaikki asiat tulevat tuomiolle. Valmistakaa siis sydämenne sitä varten, johon te aikaisemmin uskoitte, että ette tulisi olemaan siteissä molemmissa maailmoissa, niin että teidät on täällä viety vankeuteen ja siellä kidutukseen. Sillä se, mikä on nyt olemassa, tai mikä on kadonnut, tai mikä on tulossa, kaikissa näissä, ei paha ole kokonaan pahaa eikä taas hyvä kokonaan hyvää. Sillä kaikki tämän ajan terveydellisyydet ovat muuttumassa sairauksiksi, ja kaikki tämän ajan mahtavuus on kääntymässä heikkoudeksi, ja kaikki tämän ajan voima on muuttumassa kyvyttömyydeksi. Ja jokainen nuoruuden voima on muuttumassa vanhaksi iäksi ja täydellistymiseksi. Ja jokainen tämän ajan ihanuuden kauneus on muuttumassa haalistuneeksi ja vihattavaksi, ja jokainen nykyinen ylpeä hallitus on muuttumassa nöyryytykseksi ja häpeäksi, ja jokainen tämän ajan loiston ylistys on muuttumassa hiljaiseksi häpeäksi, ja jokainen tämän ajan turha loisteliaisuus ja röyhkeys on muuttumassa äänettömäksi raunioitumiseksi. Ja jokainen tämän ajan riemu ja ilo on muuttumassa madoiksi ja turmelukseksi, ja jokainen tämän ajan ylpeyden huuto on muuttumassa tomuksi ja äänettömyydeksi. Ja jokainen tämän ajan rikkauksien omistaminen on menossa ainoastaan tuonelaan, ja kaikki tämän ajan kärsimykset ja ryöstöt ovat muuttumassa vastentahtoiseksi kuolemaksi, ja jokainen tämän ajan himojen intohimo on muuttumassa kidutustuomioksi. Ja jokainen tämän ajan taito ja oveluus on muuttumassa totuuden todisteeksi. Ja jokainen tämän ajan voiteiden suloisuus on muuttumassa tuomioksi, ja jokainen valheen rakastaminen on muuttumassa häväistykseksi totuuden kautta. Koska kaikkia näitä asioita tehdään nyt, luuleeko joku, että niitä ei kostettaisi? Mutta kaikkien asioiden täyttymys tutkii tarkoin totuuden.
84. Katso, minä siis olen tehnyt teille nämä tunnetuksi vielä, kun minä elän, sillä minä olen sanonut, että teidän tulisi oppia niitä asioita, jotka ovat erinomaisia, sillä Korkein on käskenyt minua opastamaan teitä, ja minä asetan teidän eteenne muutamia Hänen tuomionsa käskyistä ennen kuin minä kuolen. Muistakaa, että aikaisemmin Mooses kutsui taivaan ja maan todistamaan teitä vastaan ja sanoi: ’Jos te rikotte lakia, teidät hajotetaan, mutta jos pidätte sen, teistä pidetään huolta.’ Ja muitakin asioita hänellä oli tapana sanoa teille, kun te, kaksitoista heimoa, olitte yhdessä erämaassa. Ja hänen kuolemansa jälkeen te heititte ne pois luotanne. Tämän tähden yllenne tuli se, mitä oli ennustettu. Ja nyt, Mooseksella oli tapana kertoa ne teille ennen kuin ne tapahtuivat teille, ja katso, ne ovat tapahtuneet teille, sillä te olette hylänneet lain. Katso, minä myös sanon teille, sen jälkeen, kun olette kärsineet, että jos te tottelette niitä asioita, jotka on teille sanottu, te saatte Korkeimmalta, mitä ikinä on asetettu ja varattu teitä varten. Lisäksi, olkoon tämä kirje todistuksena minun ja teidän välillänne, että te muistaisitte Korkeimman käskyt, ja että myös minua varten olisi puolustus Hänen edessään, joka lähetti minut. Ja muistakaa te laki ja Siion, ja pyhä maa ja teidän veljenne, ja isienne liitto, älkääkä unohtako juhlia ja sapatteja. Ja johdattakaa te tämä kirje ja lain perinteet pojillenne teidän jälkeenne, niin kuin myös teidän isänne johdattivat teille. Kaikkina aikoina anokaa lakkaamatta ja rukoilkaa ahkerasti koko sydämellänne, että Korkein liittoutuisi uudelleen teidän kanssanne, ja että Hän ei lukisi syyksenne teidän syntienne monilukuisuutta, vaan muistaisi isienne hyveellisyyden. Sillä jos Hän ei tuomitse meitä hänen armojensa monilukuisuuden mukaan, voi meitä kaikkia, jotka olemme syntyneet!
85. Tietäkää lisäksi, että entisinä aikoina ja muinaisina sukupolvina isillämme oli auttajia, vanhurskaita miehiä ja profeettoja. Niin vielä, me olimme omassa maassamme, ja he auttoivat meitä, kun teimme syntiä. Ja he rukoilivat puolestamme Hänen kanssaan, joka teki meidät, koska he luottivat tekoihinsa, ja Korkein kuuli heidän rukouksensa ja antoi meille anteeksi. Mutta nyt vanhurskaat on koottu ja profeetat ovat nukkuneet pois, ja myös me olemme lähteneet maasta, ja Siion on otettu meiltä, eikä meillä ole mitään, paitsi Korkein ja Hänen lakinsa. Jos siis me ohjaamme ja taivutamme sydämiämme, me tulemme saamaan kaiken, minkä menetimme, ja paljon, moninkertaisesti parempia asioita, kuin mitä menetimme. Sillä mitä me menetimme, oli alamaista turmelukselle, ja mitä me tulemme saamaan, ei ole turmeltuvaa. Lisäksi minä olen kirjoittanut näin veljillemme Babyloniin, että myös heille minä todistaisin näitä asioita. Ja olkoot kaikki nuo edellä mainitut asiat aina silmienne edessä, koska me olemme yhä hengessä ja vapautemme voimassa. Jälleen, lisäksi Korkein on myös pitkämielinen meitä kohtaan täällä, ja Hän on näyttänyt meille, mitä tulee olemaan, eikä ole salannut meiltä, mitä tulee tapahtumaan lopussa. Ennen kuin siis tuomio vaatii omaansa, ja totuus ansiotaan, valmistakaamme sielumme, että me omistaisimme, eikä meitä omistettaisi, ja että me toivoisimme, emmekä joutuisi häpeään, ja että me lepäisimme isiemme kanssa, emmekä joutuisi kidutukseen vihollistemme kanssa. Sillä maailman nuoruus on mennyttä, ja luomakunnan voima valmiiksi sammutettu, ja aikojen odotus on hyvin lyhyt, niin, ne ovat menneet. Ja kantaja on lähellä kaivoa, ja laiva satamaa, ja matkan kulku kaupunkia, ja elämä täyttymystään. Ja jälleen, valmistakaa sielunne, niin että kun te purjehditte, ja nousette laivasta, teillä olisi lepo, eikä teitä tuomittaisi, kun te lähdette. Sillä katso, Korkein tuo kaikki nämä asiat tapahtumaan, silloin ei enää ole aikaa katumukselle eikä aikarajaa, ei tuntien kestoa, eikä tapojen muutosta, eikä rukoushetkeä, eikä anomusten lähettelyä, eikä tiedon vastaanottamista, eikä rakkauden antamista, eikä sielulle aikaa katumukseen, eikä rukousta loukkausten puolesta, eikä rukousta isien puolesta, eikä profeettojen rukousta, eikä vanhurskaiden apua. Silloin on turmeluksen tuomio, tulen tie, ja polku, joka johtaa helvettiin! Tämän tähden on yksi laki, yksi aika ja loppu kaikille, jotka siinä ovat. Sitten hän varjelee ne, joille hän voi antaa anteeksi, ja samaan aikaan tuhoaa ne, jotka ovat syntien saastuttamia.
86. Kun te siis saatte tämän minun kirjeeni, lukekaa sitä seurakunnissanne huolella. Ja miettikää sitä yli kaiken paastojenne päivinä. Ja kantakaa minua mielessänne tämän kirjeen ansiosta, niin kuin myös minä kannan teitä mielessäni siinä ja aina. Hyvästi."
87. Ja tapahtui, kun minä olin päättänyt kaikki tämän kirjeen sanat, ja kirjoittanut sen hellittämättömästi loppuunsa, että minä taittelin sen ja sinetöin sen huolellisesti, ja sidoin sen kotkan kaulaan ja päästin sen menemään ja lähetin sen.